FHille-ohjelma
Yhteenveto
Mistä menetelmässä on kyse?
Menetelmän tavoitteena on lisätä lapsen valmiuksia koulunkäyntiin ja vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutussuhteita. Interventiossa tuetaan vanhempia ja perheen arkea lapsen koulunaloittamisen yhteydessä. 5–6-vuotiaille lapsille ja perheille suunnattu.
Ohjelmaa tarjotaan perheille, joiden ajatellaan hyötyvän valmistautumisesta koulun aloittamiseen liittyviin haasteisiin. Lähtökohtana on lapsen kouluvalmiuksien, sosiaalisten taitojen ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen sekä vanhemmuuden tukeminen.
Perheet ohjautuvat interventioon varhaiskasvatuksen, esikoulun tai neuvolan kautta.
Menetelmä on kuvattu ja teoreettisesti perusteltu
FHille on hyvin kuvattu ja teoreettisesti perusteltu menetelmä, joka saa menetelmäarvion 1/5. FHille-ohjelmasta ei ole vaikuttavuusnäyttöä eli menetelmän vaikuttavuudesta ei ole toistaiseksi tietoa.
Mihin menetelmäarvio perustuu?
Menetelmäarvio koostuu kolmesta osa-alueesta: menetelmän kuvauksen arvioinnista, menetelmästä tehtyjen vaikuttavuustutkimusten arvioinnista ja menetelmän käyttöönoton tuen arvioinnista. Voit tutustua osa-alueiden arviointeihin tarkemmin sivun seuraavissa osioissa.
Menetelmäarvio löytyy kokonaisuudessaan systemaattisena katsauksena (pdf). Tutustu myös arviointiprosessiin ja eri menetelmäarvioiden tasoihin.
Menetelmän kuvaus
Psykososiaalisen menetelmän tulee olla hyvin kuvattu, jotta sen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Menetelmästä tehdyn kirjallisen kuvauksen avulla voidaan todentaa, että vaikuttavuustutkimuksissa on tutkittu samaa menetelmää kuin mitä Suomessa käytetään. Menetelmän selkeä kuvaus helpottaa myös sen käyttöönottoa ja käyttöä lapsille, nuorille sekä perheille suunnatuissa palveluissa.
Yhteenveto FHille-menetelmän kuvauksen arvioinnista
Miten menetelmää on kuvattu?
1. Kohderyhmä
Ohjelma on suunnattu 4–6-vuotiaille lapsille ja perheille, joiden ajatellaan hyötyvän lapsen kouluvalmiuksiin kohdistuvasta lisätuesta. Materiaali on saatavilla sekä ruotsiksi että suomeksi.
2. Ilmiö
Maahanmuuttajataustaiset lapset suoriutuvat koulussa vertaisiaan heikommin (Lombard, 1994). Hippy International -ohjelma, johon FHille-ohjelma perustuu, kehitettiin alun perin vastaamaan tähän ongelmaan. Hippy International -ohjelman on raportoitu edistävän kouluvalmiuksia (Baker ym., 1998; Necoechea, 2007; Kagitcibasi ym., 2009; van Tuijl ym., 2001). FHille-ohjelma perustuu tausta-ajatukseen, että vanhemmat välittävät lastensa koulutuksesta ja mikäli heille annetaan mahdollisuus, he ovat valmiita myös panostamaan siihen. FHille-ohjelma antaa välineitä tähän.
3. Tavoitteet ja vastemuuttujat
FHille-ohjelman tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimisen edellytyksiä iloisen leikin ja tekemisen, vuorovaikutuksen ja pohdiskelun kautta. FHille-ohjelma valmistaa lasta pitkällä aikavälillä tulevaan koulunkäyntiin. Tavoitteena on, että samalla vanhempi pääsee myös osalliseksi lapsensa tapaan ajatella ja oppia.
FHille-ohjelman päävasteena ovat lapsen oppimisen edellytykset eli lapsen itsetunto sekä sosiaaliset, kognitiiviset (mm. kielelliset taidot) ja motoriset taidot. Päävasteita ovat myös lasten tunne- ja vuorovaikutustaidot.
FHille-ohjelman toissijaisena vasteena on tukea vanhemman aktiivista osallistumista ja kokemusta siitä, että hän on tärkeä voimavara lapselle. Toissijaisiin vasteisiin kuuluu myös maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutuminen.
4. Teoriaperusta
FHille-ohjelman taustalla ovat kehityspsykologiset teoriat, esimerkiksi Piaget’n ja Vygotskyn teoriat lapsen ja ajattelun kehityksestä. Ajatuksena on, että lasten kehitystä tulee vahvistaa monipuolisesti sekä tukea erilaisia oppimisen muotoja ja reittejä. Ohjelmassa on huomioitu, että oppiminen rakentuu aina aiemmin opitun päälle. Ohjelman taustalla ovat myös tutkimustulokset siitä, että kannustavalla kotiympäristöllä ja vanhempien osallisuudella voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten koulusuoriutumiseen (Leino ym., 2023).
Ohjelmassa keskeisellä sijalla on perheen yhdessä toimiminen sekä perheenjäsenten välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Ohjelman teoreettiseen perustaan kuuluu vahvasti myös Aaron Antonovskyn salutogeeninen malli (Antonovsky, 1979). Malli korostaa koherenssin kokemusta, joka jakautuu ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen ja merkityksellisyyteen. FHille-ohjelmassa koherenssin kokemusta pyritään luomaan monin eri tavoin, kuten tukemalla lapsen kouluvalmiuksia, korostamalla merkityksellisyyttä sekä luomalla vanhemmille ja koko perheelle yhteisiä rutiineja koulun aloituksen tueksi. Laajemmin teoreettista perustaa on avattu esimerkiksi Hippy International -ohjelman nettisivuilla (https://hippy-international.org/).
5. Ydinelementit ja joustavuus
FHille-ohjelman keskeiset elementit eivät hahmotu täysin selkeästi menetelmän kuvauksesta. FHille-ohjelman materiaali on vanhemmille konkreettinen käytännön työkalu, jolla on mahdollista tukea lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimisen edellytyksiä sekä vahvistaa vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Ohjelman materiaaleja voidaan käyttää vain osittain, kokonaisuudessaan tai pitkäkestoisemmin riippuen perheen tarpeista. FHille-ohjaajat pyrkivät vastaamaan yksilöllisesti perheiden tarpeisiin ja muokkaamaan ohjelmaa perheen resurssien mukaan.
6. Menetelmän muokkaus
Menetelmä on muokattu Hippy International- ja tanskalaisesta HippHopp-menetelmistä. Kuvauksesta ei täysin hahmotu, mitä menetelmän adaptointi on pitänyt sisällään, eli millaisia muokkauksia FHille-ohjelmaan on tehty.
7. Toteuttajat
FHille-ohjelman ohjaajien taustakoulutus kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloilta, erityisesti varhaiskasvatuksesta ja sosiaali- ja perhetyöstä, on toivottavaa. FHille-ohjaajana toimiva on käynyt FHille-ohjaajakoulutuksen.
8. Toteutustavat
FHille-ohjelma on strukturoitu ohjelma, joka kestää noin 30 viikkoa. Ohjelma on tarkoitettu lukuvuoden mittaiseksi: ohjelma alkaa syyskuussa ja päättyy toukokuussa. FHille-ohjelma on suunniteltu aloitettavaksi vuosi ennen koulun aloitusta, mutta ohjelma voidaan tarvittaessa aloittaa jo ennen esikouluvuotta, jolloin lapsen ja perheen tukeminen on pitkäaikaisempaa. Perheet voivat harkinnanvaraisesti osallistua ohjelmaan kahdenkin lukuvuoden ajan.
Ohjelmassa vanhemmat varaavat säännöllisesti (noin 2–5 kertaa viikossa) aikaa ohjelman harjoituksiin. Perheet saavat tarvittavat materiaalit FHille-ohjaajilta, ja lukukauden aikana ohjelmassa mukana oleville perheille järjestetään etätapaamisia ohjaajien kanssa. Ohjelman sisältöjä (esim. kielen kehitys, motorinen kehitys, sosiaaliset taidot, kokemukset myönteisestä vuorovaikutuksesta) käsitellään erilaisten lapsia kiinnostavien teemojen kautta. Perheiden osallistuminen ohjelmaan perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja ohjelma pyritään tarjoamaan kaikille esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai sosiaalityön kautta ohjelmasta kuulleille ja siitä kiinnostuneille perheille.
9. Keinot
FHille-ohjelmassa leikin, hauskan ja mielekkään tekemisen kautta lapsen oppimisvalmiudet ja taidot voivat kehittyä ja lapsen on mahdollista saada myönteisiä oppimiskokemuksia. Ohjelman päivittäiset sisällöt pohjautuvat valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Sisältöjä käsitellään erilaisten lapsia kiinnostavien teemojen kautta, ja materiaalin on tarkoitus olla perheille helposti saavutettavaa, kevyen tuntuista ja hauskaa.
Ohjelman sisällöt on jaoteltu vaatimuksiltaan kolmitasoisesti ja uusi taso perustuu aina alempiin tasoihin sekä syventää aiemmin opittua. Lisäksi ohjelman sisällöillä ja tapaamisilla pyritään ohjaamaan perhettä yhdessä toimimiseen sekä vahvistamaan perheenjäsenten välisiä suhteita ja vuorovaikutusta. Ohjelma on rakennettu niin, että siihen osallistuminen olisi perheille merkityksellistä ja käytännönläheistä. Ohjelma pyrkii luomaan perheelle lisäksi yhteisiä rutiineja koulun aloittamisen tueksi.
10. Opas toteuttajille
FHille-ohjaajat saavat käyttöönsä FHille-ohjaajan käsikirjan (Finholm, 2021).
11. Materiaalit menetelmän saajille
FHille-ohjelmaan osallistuvat perheet saavat kirjat lainaksi ja muut tarvittavat materiaalit omaksi työskentelyyn. Materiaaleihin kuuluu tehtävävihkoja lisämateriaaleineen, rekvisiittaa (kuten pyykkipoikia, ilmapalloja, hyppynaru, askartelumateriaalia), pehmoleluja sekä FHille-tarvikerasia (erilaisia tarvikkeita työskentelyyn, esim. kyniä, vesivärejä, sakset, paperia). Lisäksi ohjelman internet-sivuilla on saatavilla materiaaleja, kuten äänitiedostoja (Pähkinän kirjeet). Ohjelman läpikäytyään perheet saavat diplomit. Kaikki materiaalit ovat perheille maksuttomia.
12. Kustannukset
FHille-ohjelmaan osallistuminen on perheille maksutonta. Ohjelman ylläpitäjä vastaa materiaalikustannuksista (mm. lelut ja askartelumateriaalit), painokulut, kirjat, matkakustannukset sekä palkkakulut (1 henkilötyövuosi). Suoria kustannuksia ohjelman käyttöönottajille ei ole. Epäsuoria kustannuksia ovat palkkakustannukset tiiminvastaavalle, joka työskentelee FHille-ohjelman parissa sekä tilavuokrat.
Ohjelman kuvaus perustuu FHille-ohjelman käsikirjaan (Finholm, 2021), ohjelman verkkosivuilla olevaan tietoon sekä Folkhälsanilta saatuihin muihin materiaaleihin.
Käyttöönoton tuki
Lapset, nuoret ja perheet hyötyvät vaikuttavasta psykososiaalisesta menetelmästä vasta kun se on käytössä heille suunnatuissa palveluissa. Mitä enemmän menetelmää ylläpitävä organisaatio tarjoaa tukea menetelmän käyttöönottoon eri palveluissa, sitä todennäköisemmin menetelmän käyttöönotto myös onnistuu.
Käyttöönoton tuki auttaa siis saavuttamaan menetelmän vaikuttavuuden, ja siksi sen arviointi on olennainen osa menetelmäarviota. Käyttöönoton tuesta voidaan puhua myös implementoinnin tukena tai implementoinnin valmiutena.
Yhteenveto FHille-menetelmän käyttöönoton tuen arvioinnista
Millaista tukea menetelmän käyttöönottoon tarjotaan?
Ohjelman käyttöönoton tuen on arvioitu toteutuvan viidessä osa-alueessa kahdeksasta, eli käyttöönoton tuki on tyydyttävää. Arviointi on esitetty taulukossa. Ohjelmalle on kohderyhmä, joka tunnistetaan varhaiskasvatuksessa tai sosiaalityön perhetyössä, mutta poissulkukriteereitä ei ole. Ohjaajien pätevyysvaatimuksien voidaan katsoa olevan riittävällä tavalla määritettyjä, vaikka selkeyttämisen varaa on hieman, sillä ohjaajien taustakoulutuksen ja ohjelmakohtaisen koulutuksen kuvataan olevan toivottavaa muttei pakollista, eikä muita vaatimuksia ole kuvattu.
Folkhälsan järjestää koulutusta FHille-ohjaajiksi haluaville useita kertoja vuodessa, joten valmiuden ohjaajien koulutukseen voidaan katsoa toteutuvan hyvin. Folkhälsan tarjoaa tukea ja on yhteydessä säännöllisesti FHille-ohjelmaa käyttävien yksiköiden kanssa. Lisäksi vapaaehtoista lisäkoulutusta ja vertaistukea tarjotaan FHille-ohjaajille ohjelman aikana (5 krt / lukuvuosi).
Sertifiointimenettelyjä ei ole ohjelmassa kuvattu riittävällä tavalla. Sertifiointimenettelyjen kuvauksesta tulisi selvitä, millainen sertifiointiprosessi on kokonaisuudessaan: onko koulutus pakollinen ja kuuluuko siihen esimerkiksi pätevyyttä ylläpitävää jatkokoulutusta tai taitojen testausta? Arviointiperusteiden mukaan vaatimus koulutuksesta voi olla osana sertifiointimenettelyä, mutta toive siitä, että ohjaajat olisivat käyneet koulutuksen ei yksin riitä siihen, että osa-alueen voitaisiin katsoa täyttyvän.
Ohjelman käyttöä ja tyytyväisyyttä seurataan haastatteluin ja kyselylomakkein, joita kerätään ohjelman lopuksi ohjaajilta ja vanhemmilta. Vanhemmilta kysytään esimerkiksi yhteistyön sujumisesta ohjaajan kanssa sekä siitä, miten odotukset ohjelman suhteen ovat toteutuneet. Kerätty palaute toimii työkaluna ohjelman kehittämisessä. Lisäksi lapsilta kerätään palautetta heidän kokemuksistaan ohjelman jälkeen. Lapsia tai heidän kouluvalmiuksiaan tai -suoriutumistaan ei arvioida osana ohjelmaa. Ohjelman toteuttaja ei kuvaa riittävällä tavalla välineitä, joiden avulla hän voi seurata yksittäisen ohjelman saajan edistymistä ja tutkia ohjelmasta hyötymistä ja tyytyväisyyttä. Toistotarkkuuden varmentamisesta ei löydy tietoa.
Vaikuttavuusnäyttö
Psykososiaalisen menetelmän vaikuttavuudesta saadaan luotettavaa tietoa tieteellisten tutkimusten avulla. Menetelmästä tehtyjen vaikuttavuustutkimusten määrän ja erityisesti niiden laadun arviointi on menetelmäarvion kulmakivi.
Millaista näyttöä menetelmän vaikuttavuudesta on?
Kirjallisuushaussa ei löytynyt Maailman pankin korkean tulotason maan vaikuttavuustutkimusta.
Tutkimukset
Menetelmäarvio perustuu psykososiaalisesta menetelmästä tehtyjen tutkimusten ja erityisesti vaikuttavuustutkimusten luotettavuuden arviointiin.
Löydät alempana eriteltynä menetelmäarvioon vaikuttaneet tutkimukset, tiedoksi annettavat tutkimukset ja kaikki systemaattisessa katsauksessa hyödynnetyt lähteet. Tiedoksi annettavat tutkimukset ovat muita tärkeitä menetelmästä tehtyjä tutkimuksia, jotka eivät kuitenkaan vaikuta vaikuttavuusnäyttöön.
Mitä tutkimuksia FHille-menetelmän arvioinnissa hyödynnettiin?
Menetelmäarvioon vaikuttavat tutkimukset
Ei tutkimusta.
Menetelmän vaikuttavuusnäytön arvioon vaikuttavat, mutta arvioimattomat tutkimukset
Ei tutkimusta.
Tiedoksi annettavat tutkimukset
Ei tutkimusta.
Kaikki systemaattisen katsauksen lähteet
Antonovsky, A. (1979). Health, stress, and coping. New perspectives on mental and physical well-being, 12-37. Jossey-Bass.
Baker, A. J. L., Piotrkowski, C. S. & Brooks-Gunn, J. (1998). The effects of the home instruction program for preschool youngsters on children’s school performance at the end of the program and one year later. Early Childhood Research Quarterly, 13(4), 571–86. https://doi.org/10.1016/S0885-2006(99)80061-1
Finholm, S. (2021). FHille : att leka fram samspel och lärande. Folkhälsan.
Kagitcibasi, C., Sunar, D., Bekman, S., Baydar, N. & Cemalcilar, Z. (2009). Continuing effects of early enrichment in adult life: the Turkish early enrichment project 22 years later. Applied Developmental Psychology, 30, 764–779. https://doi.org/10.1016/j.appdev.2009.05.003
Leino, K., Sirén, M., Nissinen, K. & Puhakka, E. (2023). Puoli tuntia lukemista: Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021). Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimuksia, (37). https://doi.org/10.17011/ktl-t/37
Lombard, A. D. (1994). Success Begins at Home: The Past, Present and Future of the Home Instruction Program for Preschool Youngsters, 8. Dushkin Publishing Group, Inc.
Merikukka, M., Backman, H., Heikkilä, L. & Kurki, M. (2025). Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus – Opas näytön systemaattiseen arviointiin. Itlan oppaat ja käsikirjat 2025:1.
Necoechea, D. (2007). Children at-risk for poor school readiness: The effect of an early intervention home visiting program on children and parents. Dissertation abstracts international section A: Humanities and Social Sciences, 68 (6-A), 2311.
Page, M. J., McKenzie, J. E., Bossuyt, P. M., Boutron, I., Hoffmann, T. C., Mulrow, C. D., … & Moher, D. (2021). The PRISMA 2020 statement: an updated guideline for reporting systematic reviews. BMJ (Clinical research ed.), 372, n71. https://doi.org/10.1136/bmj.n71
Peters, M., Godfrey, C., McInerney, P., Munn, Z., Tricco, A. & Khalil, H. (2020). Scoping reviews (2020 version). Teoksessa E. Aromataris & Z. Munn (toim.), Joanna Briggs Institute reviewer's manual, JBI. https://doi.org/10.46658/JBIMES-20-12
van Tuijl, C., Leseman, P. M. & Rispens, J. (2001). Efficacy of an intensive home-based educational intervention programme for 4- to 6-year-old ethnic minority children in the Netherlands. International Journal of Behavioral Development, 25(2), 148–159. https://doi.org/10.1080/01650250042000159