Mistä on kyse?
Mistä puhutaan, kun puhutaan menetelmien vaikuttavuudesta?
Itlan Kasvun tuen menetelmäarvioinneissa tarkastellaan psykososiaalisen menetelmän tutkimuksellista vaikuttavuutta (efficacy/effectiveness). Yleensä tällä tarkoitetaan koe-kontrolliasetelmassa (RCT) saatua vaikuttavuusnäyttöä.
Tämä on hyvä erottaa arkivaikuttavuudesta (real-world effectiveness) ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta (impact), jotta tiedetään, minkälaisesta vaikuttavuudesta puhutaan.
Koe-kontrolliasetelmassa osoitettu vaikuttavuus kertoo, miten hyvin menetelmä toimii optimaalisissa olosuhteissa, kun taas arkivaikuttavuus kertoo, miten se toimii todellisessa elämässä.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus puolestaan viittaa pitkän aikavälin vaikutuksiin ja muutoksiin, jotka tapahtuvat yleensä useiden erilaisten toimien yhteisvaikutuksina.
Miksi menetelmien tulisi olla vaikuttavia?
Tutkitusti vaikuttavat menetelmät varmistavat, että lapsille, nuorille ja perheille tarjottava tuki ja hoito on laadukasta, turvallista ja tehokasta.
Paras mahdollinen terveys- ja kustannushyöty saadaan kohdentamalla resurssit vaikuttaviin menetelmiin. Tällöin on mahdollista välttää hukkainvestointeja.
Mistä tietää, että menetelmä on vaikuttava?
Menetelmä on vaikuttava, jos sen tehokkuus on osoitettu useissa laadukkaissa tutkimuksissa ja sen on havaittu toimivan myös käytännön työssä. Jos menetelmästä ei ole tehty tutkimuksia, sen vaikuttavuutta ei voida todentaa. Menetelmä voi olla vaikuttava tai ei, mutta sitä ei vielä tutkimusperustaisesti tiedetä.
Missä vaikuttavuutta arvioidaan?
Menetelmien vaikuttavuuden arviointi on vaativaa ja edellyttää erityistä osaamista. Itlan Kasvun tuki arvioi Suomessa käytössä olevien lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta tutkimusten perusteella.
Menetelmäpankista löytyy tällä hetkellä 34 menetelmän vaikuttavuuden arviot, joita voi hyödyntää valittaessa menetelmää käyttöön tai pois käytöstä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi HYTE-toimintamallien vaikuttavuutta.
Lisäksi Suomessa on asiantuntijatahoja, jotka antavat vaikuttavuusnäyttöön perustuvia suosituksia menetelmien käytöstä. Näitä ovat mm. Duodecimin Käypä hoito, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) ja sosiaali- ja terveysministeriön Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko).
Tärkeimmät lähteet
Malmivaara, A. (2022). Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Duodecim.
Merikukka, M., Backman, H., Heikkilä, L. & Kurki, M. (2025). Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus – Opas näytön systemaattiseen arviointiin. Itlan oppaat ja käsikirjat 2025:1. Linkki lähteeseen.
OECD. (2025). Evaluation criteria. Haettu 16.3.2025. Linkki lähteeseen.
Blogit
Syvennä ymmärrystäsi menetelmien vaikuttavuudesta.

Marko Merikukka ja Antti Malmivaara, 2025
Kaikki on vaikuttavaa – vai onko?

Taina Laajasalo, 2018
Mikä ihmeen RCT?

Marko Merikukka, 2020
Riskitekijä – epäonnistunko varmasti?
Artikkelit
Tutustu Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistuihin artikkeleihin.


Sanna Hinkka-Yli-Salomäki, 2023
Vaikuttavuustutkimus: Meta-analyysista lisää voimaa tulosten tulkinnan tueksi

Sanna Hinkka-Yli-Salomäki, 2023
Vaikuttavuustutkimus: Mitä tulee huomioida analysoitaessa satunnaistetun vertailukokeen aineistoa?

Sanna Hinkka-Yli-Salomäki, 2022
Vaikuttavuustutkimus: Miten arvioida harhaa satunnaistetuissa vertailukokeissa?

Sanna Hinkka-Yli-Salomäki, 2022
Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistetun vertailukokeen laadukkaan raportoinnin edellytykset

Sanna Hinkka-Yli-Salomäki, 2021
Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistettu vertailukoe tulee suunnitella huolella
Ota yhteyttä

Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi

Tiedeasiantuntija
Tutkimusetiikan tukihenkilö
Science Specialist
Research Integrity Adviser
Kasvun tuki
marko.merikukka@itla.fi

Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Kasvun tuki
heidi.backman@itla.fi