Uutiset>Uutiset
14.03.2022

Oppilaat kertovat itse koulunsa arjesta sosiaalisessa mediassa – Ratkaisuehdotus pyrkii tarttumaan koulujen eriarvoistumiseen arjen tasolla

Itlan jokavuotinen Lapsuuden rakentajat haastekilpailu oli tänä vuonna yhteistyökumppanina Hack for Society -ratkaisuohjelmassa. Peruskoulujen epätasa-arvoa ehkäisevä viestintä- ja sometoimintamalli oli tuomariston suosikki yhteiskunnallisen ratkaisuohjelman loppuhuipennuksessa.

Peruskoulujen epätasa-arvoa ja alueellista eriytymistä ehkäisevä viestintä- ja sometoimintamalli valittiin yhteiskunnallisen Hack for Society -ratkaisuohjelman ansioituneimmaksi ratkaisuehdotukseksi. Ohjelmassa poliitikot, tutkijat ja opiskelijat ratkovat yhdessä tieteellisen tutkimuksen tunnistamia yhteiskunnallisia ongelmia. 

Sosiaalinen media avuksi eriarvoistumisen ehkäisyyn ja vähentämiseen

Ratkaisun ideana on, että oppilaat kertovat itse koulunsa arjesta ja opiskelustaan sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on tuoda esiin vahvuuksia ja murtaa kouluun liitettyjä mahdollisia negatiivisia mielikuvia. Ideaan kuuluu se, että viestintään otetaan mukaan koulun lähellä olevat toimijat alueellisen yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Somemateriaalin tuottamisessa lapsia auttaa viestinnän ammattilainen, joka laatii viestintäsuunnitelman ja juurruttaa toiminnan osaksi koulun arkea. 

Tiimin haasteena oli ehkäistä ja vähentää peruskoulujen eriarvoistumista. Ohjelman aikana tiimi kiinnitti huomiota, että osana eriytymiskehitystä osalle kouluista muodostuu huono maine, mikä entisestään lisää eriytymiskehitystä. Ratkaisullaan tiimi haluaa tarttua eriytymiskehitykseen arjen tasolla. 

Lapset ja nuoret aktiivisina toimijoina tiimin ratkaisussa 

Tuomaristo nosti tiimin ansioituneemmaksi, koska lapset ja nuoret ovat ratkaisun aktiivisina toimijoina. Tuomaristo kiitteli tiimiä siitä, että ratkaisu tapahtuu nuorille tutussa ympäristössä eli sosiaalisessa mediassa. Tuomariston mukaan ratkaisuun voidaan liittää erilaisia oppimistavoitteita, jotka tukevat lasten ja nuorten osaamista ja osallisuutta yhteiskunnassa. 


”Ratkaisuehdotuksessa lapset ja nuoret itse suunnittelevat, millaisia asioita he haluavat nostaa esiin ja viestiä eteenpäin omasta kouluarjestaan muille nuorille ja vanhemmille. Erityisen hyvänä pidin sitä, että ratkaisuehdotuksessa oli huomioitu yhteistyön rakentaminen alueen eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön kautta on mahdollista rakentaa Koko kylä kasvattaa -mentaliteettia, jolloin alueen lasten ja nuorten arjesta ja hyvinvointiin liittyvistä asioista tulee kaikkien yhteisiä”, kommentoi Itlan asiantuntija ja tuomariston jäsen Mari Hirvonen.


Tiimiin kuuluvat yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan opiskelija Isla Arnivaara (Helsingin yliopisto), vero-oikeuden opiskelija Meri Huttunen (Itä-Suomen yliopisto), kuntapoliitikko Tuovi Ronkainen (sdp. Kirkkonummi) ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Janne Varjo (koulutuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimus). 

Palkintona hyväntekeväisyyttä: 1000 euroa ukrainalaisille lapsille 

Ohjelman järjestäjä Helsinki Think Company tekee 1000 euron suuruisen lahjoituksen ansioituneimman tiimin valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle, joka edistää toiminnallaan tiimin ratkaisuehdotuksen teemaa. Tiimi kertoi heti lopputuloksen ratkettua, että lahjoitus suunnataan ukrainalaisille lapsille. 

Kunniamaininnat opiskelijahyvinvoinnin digialustalle ja Surutalolle

Ansioituneimman tiimin lisäksi tuomaristo huomioi myös kaksi muuta tiimiä. Kunniamaininnan sai tiimi, joka kehitti ohjelman aikana idean opiskelijahyvinvoinnin digialustasta. Fiilis-palvelun ideana on, että opiskelija voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä YTHS:n mielenterveyspalveluihin sekä oman oppilaitoksen opintopalveluihin. Palvelun kautta opiskelija saa myös personoituja suosituksia kolmannen sektorin toimijoista, jotka voisivat auttaa häntä. 

Tiimiin kuuluvat opiskelijat: psykologian opiskelija Enni Tyyskä (Jyväskylän yliopisto), kansainvälisen politiikan opiskelija Emilia Tuurala (Tampereen yliopisto), biologian opiskelija Marika Aihio (Helsingin yliopisto) ja terveystaloustieteen opiskelija Elina Karhunen (Itä-Suomen yliopisto). 

Toisen kunniamaininnan sai tiimi, jonka ideana on kehittää digitaalinen palvelukokonaisuus sureville Terveyskylä-verkkopalveluiden yhteyteen. Palvelu on kaikille avoin ja siellä on osiot sureville, surevia kohtaaville läheisille sekä surevia kohtaaville ammattilaisille. Tiimi on jo aloittanut alustavan yhteistyön Terveyskylän kanssa. 

Surutalo tiimiin kuuluvat: terveystaloustieteen opiskelija Julia Salmi (Itä-Suomen yliopisto), sosiaali- ja terveystutkimuksen opiskelija Aino Pulkkinen (Helsingin yliopisto), surututkija Anna Aho (Tampereen yliopisto) ja kuntapoliitikko Eva Tawasoli (vihreät, Vantaa). 


”Kaikki mukana olleet tiimit loivat kilpailun aikana ratkaisuehdotuksilleen kokeilusuunnitelmat. Konkreettisten kokeilujen avulla ideoista kiinnostuneet lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot voivat lähteä tiimien kanssa yhteistyössä kehittämään kilpailun aikana syntyneitä ratkaisuja”, kertoo Hirvonen.


Helsinki Think Company järjesti Hack for Society -ratkaisuohjelman yhteistyössä Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin, Diakonissalaitoksen ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan kanssa. Tuomaristoon kuuluivat asiantuntija Mari Hirvonen (Itla), kestävän kehityksen erityisasiantuntija Mia Malin (Helsingin kaupunki), strategia- ja tutkimuspäällikkö Vesa Kokkonen (Vantaan kaupunki) ja Vamos-palveluiden palvelualuejohtaja Minna Latonen (Diakonissalaitos). 

#HackForSociety2022 


Lisätietoja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
YOUNG-ohjelman tutkijatapaaminen
Tapaamisen tavoitteena on tukea tutkijoiden verkostoitumista, lisätä keskustelua eri tutkimusaiheista ja oppia toisten tutkimuksesta.
07.05.2025
12.00-16.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma
Vaaleatukkainen lapsi leikkii autoilla liikennematon päällä
Blogi
|
16.04.2025
Yhteisövaikuttavuustyössä tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä
Yhteisövaikuttavuustyö etenee mainiosti Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeessä. Yhteisjohtamisen käytäntöjen kanssa on päästy vauhtiin, ja parhaillaan käynnistetään asiakastyön yhteisiä rakenteita. Haastavinta muutoksen toteuttamisessa on erilaisten näkökulmien kohtaaminen. Ratkaisu on vuorovaikutus.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtumat
Psykososiaalisten menetelmien onnistunut käyttöönotto lasten ja nuorten palveluissa
Onnistuneen implementoinnin eli käyttöönoton webinaarisarja toteutuu jälleen! Tällä kertaa tutustumme konkreettisiin työkaluihin, jotka helpottavat psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa lasten ja nuorten palveluissa. Luvassa on myös inspiroivia puheenvuoroja muutoksen johtamisesta!
Ma 26.5.-29.9.2025
Klo 13-15
Teams
Kasvun tuki
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Artikkelit
|
15.04.2025
Implementoinnin tulosten arviointi mittareilla – kirjallisuuskatsaus
Implementoinnin tulosten arviointiin on useita mittareita, mutta tutkimusta niiden hyödyntämisestä osana laajamittaista psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ei juurikaan ole. Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa kartoitetaan, millaisia mittareita palvelujärjestelmässä voitaisiin käyttää, kun arvioidaan psykososiaalisten menetelmien juurtumista.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Värikäs keinuhevonen, pöytä ja tuoli.
Blogi
|
14.04.2025
Etelä-Pohjanmaalla on sitouduttu verkostomaiseen perhekeskustoimintaan – uudessa Seinäjoen perhekeskuksessa palvelut myös fyysisesti saman katon alla
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella verkostomainen perhekeskustoiminta on saatu hyvin käyntiin. Seinäjoen uudessa perhekeskuksessa yhteiseen toimintaan kannustaa myös fyysisesti saman katon alla toimiminen. Palvelualuejohtaja Satu Mäki-Fossin mukaan perhekeskustyössä on tärkeää nähdä kokonaiskuva ja se, miten nyt valitut toimet vaikuttavat pitkällä aikavälillä.
Johtamiskoulutus
Yhteisövaikuttavuus
Taapero istuu eduskunnan valtiosalin lattialla.
Uutiset
|
11.04.2025
Lasten hyvän kasvun tukeminen edellyttää sitoutumista, ekosysteemimäistä kehittämistä & hallituskaudet ylittäviä tavoitteita  
Itla kutsui alkuvuonna tutkijoita, johtajia, 3. sektorin edustajia ja käytännön ammattilaisia keskustelemaan Suomen tulevaisuuden avainkysymyksestä: mitä pitäisi tehdä, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja saada siihen tarvitsemaansa tukea? Vastaus tarjoaa konkreettisia keinoja Sotevisio 2030 -työhön, ja se on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriöön.
Sotevisio 2030