Uutiset>Uutiset
07.02.2022

Pyöreän pöydän keskustelussa painotettiin opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä

Käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tuen teemaryhmän tutkijoiden keskustelutilaisuudessa fokusoitiin vaikuttavan tuen elementteihin ja opettajien sekä varhaiskasvattajien jaksamiseen työssään.

Vaativan erityisen tuen verkoston ja Itlan yhteisen teemaryhmän ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu järjestettiin 2. helmikuuta. Tutkijoiden joukolla käydyn keskustelun tavoite oli kartoittaa tutkimus- ja tietoaukkoja sekä mahdollisia myyttejä, jotka liittyvät käyttäytymisellään reagoivien lasten tukeen sekä olemassa olevan tiedon pohjalta lisätä ymmärrystä joustavasti tehostuvan tuen ketjuista käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tueksi.

Keskustelu perustui Sofin (Science Advice Initiative of Finland) Ilmiökartta-menetelmään, joka tähtää luotettavien tietosynteesien tuottamiseen monimutkaisista aiheista. Lähitapaamiseksi suunniteltu tilaisuus jouduttiin alkuvuoden rajoitusten valossa siirtämään Teamsiin, mutta konsepti toimi yllättävän hyvin myös etäläsnäolona.

Paikalla oli kymmenkunta eri alojen tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ympäri Suomea. Keskustelua ohjasivat Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen ja professori Hannu Savolainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ja ryhmänhallinta keskiöön

Vilkkaan keskustelun kuumimmaksi aiheeksi nousi kouluhenkilökunnan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä ryhmänhallinnan merkitys, jota ei huomioida tällä hetkellä riittävästi sen enempää opettajankoulutuksen kuin käytännön tasolla.

Osallistujat painottivat käytetyn kielen vaikutuksia. Puhutaanko ongelmanuorista tai käytöshäiriöisistä lapsista vai nuorista, jotka reagoivat käytöksellään erilaisiin vaikeisiin olosuhteisiin? Korjattava ongelma ei liity yksinomaan lapseen: huomio on tuotava ympäristön ja rakenteiden tasolle.

Aikuisen kasvattajan tarve saada systemaattista tukea vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen kehittämiseen osana ammatillista tehtäväänsä liittyy moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja yksin pärjäämisen kulttuurin karsimiseen. Johtajuuden merkitystä hyvinvointia edistävänä koulun ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurien ohjaajana ei tule väheksyä.

Esiin nousi tarve tehostaa tutkitusti tehokkaiden menetelmien ja viitekehysten käyttöönottoa. Näihin liittyvien implementaatioiden suuri vaihtelu käytännön tasolla tuotiin keskustelussa esille erityisenä huolenaiheena. Lisäksi puhuttivat resurssi- ja rahoituskysymykset. Interventiohankkeiden rahoitus on usein lyhytaikaista, kansalliset tukirakenteet menetelmätuelle puuttuvat, eikä kyllin selkeää tutkimusta erilaisten toimenpiteiden resurssitehokkuudesta ole.

Tutkimuskysymys tarkentui ryhmänhallintataitoihin ja näiden yhteyteen opettajien ja varhaiskasvattajien jaksamiseen

Kaikkiaan keskustelussa haluttiin siirtää painopiste spesifeistä menetelmistä näiden taustalla toimiviin vaikuttaviin elementteihin ja teoreettisiin viitekehyksiin. Kasvatustyön parissa työskentelevät toimijat hyötyisivät selkeämmistä kuvauksista esimerkiksi siitä, mitkä mekanismit tutkimuksen valossa edistävät ryhmädynamiikkaa, tukevat käytänteitä ja mahdollisesti vähentävät käytökseen liittyvää oireilua.

Keskustelun tuloksena seuraavan työvaiheen tutkimuskysymys rajautui tiukemmin koskemaan opettajien, varhaiskasvattajien ja muun henkilökunnan jaksamisen tukea.


”Opettaja joutuu kannattelemaan aika montaa pientä mieltä kerralla omassa mielessään. Kun opettaja rakentaa suhdetta lapsiin, kuka pitää huolta hänen jaksamisestaan?”
Miika Vuori, erikoistutkija (Turun yliopisto, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus)


Teemaryhmä jatkaa tutkimuskirjallisuuden kartoitusta ja läpikäyntiä keskustelussa nousseiden teemojen pohjalta. Kevään aikana järjestetään suppeampi pyöreän pöydän keskustelu lasten ja nuorten parissa työskenteleville asiantuntijoille ja edetään tietosynteesien tuottamiseen.

VIP-teemaryhmän asiantuntijat kehittävät monialaisesti tutkimukseen perustuvia keinoja edistää lasten ja nuorten tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Työssä etsitään tapoja vaikuttaa käytösongelmille altistaviin tekijöihin lasten ja nuorten kasvuympäristössä.

Teksti: Petra Kouvonen ja Ninnu Koskenalho


VIP-verkoston Käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret -teemaryhmässä etsitään ratkaisuja lasten ja nuorten tukemiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen toimii VIP-teemaryhmän puheenjohtajana. Lue lisää VIP-verkostosta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogit
|
22.06.2026
Johdetaanko sotea suoritteilla?
Tässä blogissa Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaid pohtii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten ja palveluiden ajankohtaisia ilmiöitä. Tällä kertaa aiheena on suoritejohtaminen, joka paraikaa pohdituttaa hyvinvointialueiden kehittämisessä ja johtamisessa.
Blogit
|
16.06.2026
Suomella ei ole varaa menettää lasten ja nuorten luottamusta
Suomen kriisinkestävyys rakennetaan lapsuudessa, nuoruudessa ja arjen yhteisöissä. Vahvistamalla yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta, mielenterveyttä ja vaikuttavia palveluja rakennamme perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle, kestävälle taloudelle ja nuorten tulevaisuususkolle.
Nuori mies ja nuori tyttö kävelevät selin kadulla.
Tapahtumat
Luottamus ja resilienssi Pohjoismaiden kriisinkestävyyden perustana -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua luottamuksesta ja resilienssistä SuomiAreenassa: Miten pohjoismainen yhteiskunta rakentaa psykologista resilienssiä, huoltovarmuutta ja turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa?
24.6.2026
16.00-16.30
Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.