Uutiset>Uutiset
31.10.2022

Yhteiset ruokailut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia vauvaperheissä

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeessa tavoitteena oli vahvistaa haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, sosioekonomisesti vähäosaisten vauvaperheiden hyvinvointia ja toimijuutta sekä tuoda parempi ravitsemus ja ekologisuus osaksi perheiden arkiruokailua. Juuri julkaistun arviointiraportin mukaan toiminta lisäsi äitien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia.

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen toteuttivat syksyllä 2021 ja keväällä 2022 Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) ja ruokakasvatusyritys Venner. Itla toteutti hankkeen arvioinnin. 

Hankkeessa hyödynnettiin ruokakasvatusyritys Vennerin ruokalaatikkokonseptia ETKL:n jäsenyhdistysten päiväryhmätoiminnassa. Päiväryhmissä vauvaperheille järjestettiin yhteisiä ruuanlaittotuokioita, joissa valmistettiin ateria kasvispainotteisen ruokalaatikon ohjeilla ja aineksilla. Kerran viikossa valmistetut ateriat syötiin yhdessä perheiden ja työntekijöiden kesken. Lisäksi ryhmissä jaettiin kokemuksia perheille kotiin kerran kuussa toimitettavista ruokalaatikoista ja resepteistä sekä erilaisista ruokailuun liittyvistä käytännöistä ja tottumuksista.   

Tavoitteena lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja yhteisöllisiä ruokailuhetkiä

Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli vauvaperheiden tukemiseksi.  Toiminnallisesti tämä tarkoitti sitä, että päiväryhmiin osallistuvien perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä, ruoanlaittotaitoja ja yhdessä syömistä edistettiin sekä kotiin toimitetun kasvispainotteisen ruokalaatikon että yhteisten ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyvien tuokioiden avulla. Tarkoituksena oli, että päiväryhmän jälkeenkin vanhemmat osaavat ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa. Päiväryhmän aikana tavoitteena oli myös luoda perheille toistuvia kokemuksia yhdessä ruokailusta ja sen yhteenkuuluvuutta lisäävästä vaikutuksesta. Uusia taitoja ja onnistumisen kokemuksia kartuttamalla pyrittiin vanhempien itsetunnon ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.   

Intervention vaikutuksia mitattiin erilaisten kyselyiden avulla sekä haastattelemalla vauvaperheitä ja päiväryhmien ohjaajia.  

Tuloksena yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia

Vennerin kyselyn avulla kerätty aineisto osoittaa, että kasvisten käyttö perheissä oli hieman lisääntynyt ja että äidit olivat oppineet lisää tietyistä kasvisryhmistä. Pieni muutos oli tapahtunut myös suhteessa siihen, miten paljon äidit kiinnittivät huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen sekä siihen, että he kokivat saaneensa uutta tietoa ja vinkkejä perheen monipuoliseen syömiseen ja ruoanlaittoon. 


”Ja siitä ruokailust tulee semmonen niinku yhteisöllisyyden kokemus samalla kun sen tekee yhdessä ja sit syö vielä yhdessä.” – Hankkeeseen osallistunut


Yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksiin liittyen äidit ovat päiväryhmien kokkailuhetkien ansiosta rohkaistuneet ja saaneet tunteen siitä, että ovat kokeilleet ja tehneet jotain uutta yhdessä. Hankkeen aikana myös äitien yksinäisyyden tunne väheni. Äidit ovat siis saaneet tukea omasta ryhmästään. Toisaalta kyselyiden perusteella merkittävää muutosta ei havaittu äitien kokemuksessa pystyvyydestään vanhempana eikä myöskään lapsen syömiseen ja ruokailuun liittyvissä haasteissa. Ruokailutilanteet lapsen kanssa oli kuitenkin koettu helpommiksi intervention tuloksena.  

Prosessin isoin muutostekijä ei ollut kasvisten ja ravitsevan ruuan tuominen mukaan interventioon tai lisääntynyt tieto kasvisten käytöstä ja terveellisyydestä, vaan uuden tekeminen ja onnistumisen kokemus, joka siitä kumpuaa. Yhdessä tekeminen, oppiminen ja jaettu kokemus ovat vahvistaneet äitien toimijuutta ja pystyvyyden tunnetta.  

 Johtopäätöksiä

Kahden mallin yhteensovittamisessa on aina omat haasteensa. Jatkossa hankkeessa mukana olevien tahojen välillä sekä sisällä olisi hyvä järjestää ennakkoon keskustelutilaisuuksia hankkeen toteutuksesta, interventioiden yhteensovittamisesta sekä mahdollisista toiminnallisista haasteista ja niiden ratkaisusta. Ohjaajien osaamista pitäisi tukea alusta saakka koko prosessin ajan. 

Hankkeen yhdistelmäinterventio on kuitenkin osoittanut, että yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia syntyi yhteisen tekemisen äärellä. Lisäksi kasvispohjaisen ruoan tuominen osaksi päiväryhmätoimintaa voi lisätä tietoisuutta kasvisten terveellisyydestä. 


Lisätietoja

Petra Kouvonen

Tutkimusjohtaja

Research Director

Forskningsdirektör

IMAGINE-hanke (STN)

041 455 2280

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Nuori mies istumassa kalliolla kesäisessä ympäristössä.
Blogi
|
10.09.2024
Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi
Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
05.09.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.
4.10.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
19.08.2024
Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa
Ylisukupolvinen köyhyys on monitahoinen ongelma. Niin Suomessa kuin maailmalla on näyttöä köyhyyden siirtymisestä sukupolvelta toiselle, mutta ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. 22. lokakuuta tarkastelemme sekä Euroopan että Suomen tasolla niitä mekanismeja, jotka tutkimuksen mukaan selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tule Kulttuurikasarmille löytämään ratkaisuja yhdessä!
22.10.2024
12.00-15.30
Kulttuurikasarmi, Narinkka 2, Helsinki tai etänä
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Tapahtuma
|
07.08.2024
Miten psykososiaalisia menetelmiä voidaan muokata? Adaptointi tutuksi
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa oppimaan uutta menetelmien adaptoinnista eli suunnitelmallisesta muokkaamisesta! 
Ma 28.10.
Klo 12:00-15:00
Siltasaarenkatu 8–10, Helsinki tai etänä (Teams)
Kasvun tuki
Pitkähiuksiset koululaiset kävelevät rinnakkain selin käytävällä.
Uutiset
|
07.08.2024
Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   
Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.
Kasvun tuki
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
Pihla Markkanen
|
06.08.2024
Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta
Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.
Kasvun tuki