Uutiset>Vieraskynä
16.06.2022

Metsässä toteutettava esiopetus voi edistää viisauden kehittymistä

Metsä on monipuolinen oppimisympäristö lapselle. Metsässä toteutuvassa esiopetuksessa on mahdollista oppia viisautta samalla, kun lapsen metsäsuhde syvenee ja monimuotoistuu. Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -tutkimushankkeessa aihetta tarkastellaan lähemmin.

Viisauden oppiminen keskusteluttaa

Viisauden opettamisen ja oppimisen mahdollisuuksista on käyty keskustelua kauan. Yhtäältä on väitetty, ettei viisautta voida opettaa, mutta toisaalta tiedetään, ettei mikään osaaminen, piirre tai ilmiö sinällään synny ilman aiempaa historiaa.  Siten myös aikuisen viisaus sisältää oman taustansa aina lapsuudesta lähtien.

Viisaaseen toimintaan liittyviä taitoja näyttäisi olevan mahdollista opettaa ja niiden oppimista voidaan ainakin tietyin edellytyksin tukea. Viisaaseen toimintaan liittyvien taitojen syvällinen oppiminen edellyttää aina kuitenkin henkilökohtaista omaksumisen ja oivaltamisen prosessia sekä ennen kaikkea mahdollisuutta oppimiseen suotuisassa ympäristössä.

Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -tutkimushankkeessa selvitetään, millaista viisautta lapset voivat oppia metsäesiopetuksessa. Viisauden ulottuvuuksien tarkastelua koskevassa tutkimuksen osassa hyödynnetään kehitteillä olevaa integroivaa viisausmallia (Kallio ym.), joka on synteesi useista aiemmista malleista. Mallia sovelletaan nyt esiopetusikäisten lasten toiminnan tarkastelun yhteydessä.

Viisaus metsäympäristössä

Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että metsäympäristössä toteutuvan esiopetuksen arjessa tulee esille viisauden ulottuvuuksista esimerkiksi myötätunto ja käytännön viisas toiminta. Myötätunto ilmenee suhteessa ympäröivään luontoon ja siellä toimiviin ihmisiin. Käytännössä ilmenevää viisasta toimintaa on esimerkiksi hoiva ja huolenpito, jotka kohdistuvat monin tavoin metsäympäristöön ja myös ihmisiin.


Lapset istuvat juurakon päällä. Eräs lapsista huomaa hämähäkinseitin ja ilmoittaa toisille. “Hei kattokaa miten hieno hämähäkin seitti!” Kaikki katsovat rauhallisesti ja tarkasti. Syntyy innostunutta keskustelua hämähäkin seitistä ja hämähäkeistä. Eräs lapsista toteaa pitävänsä erityisesti vesihämähäkeistä ja haluavansa tietää niistä lisää. Hämähäkeistä keskustelu siirtyy hetken päästä toukkiin.


Metsässä toimiessa näyttäisi ilmenevän myös viisaiden ajattelutaitojen ikätasoon kytkeytyviä varhaisia muotoja, kuten esimerkiksi tilanteeseen liittyvää eri näkökulmien tarkastelua ja toisten näkökulmien huomioimista. Toiminnassa ilmeni myös itsereflektiota sekä reflektoivaa ajattelua. Nämä tulivat esille monissa erilaisissa leikkitilanteissa. Tällaisia leikkitilanteita olivat esimerkiksi majanrakennuksessa syntyvien erilaisten näkökulmien aiheuttavien ristiriitojen ratkaisut yhteisellä neuvottelulla tai sopivien ja kaikkien osapuolten hyväksynnän saavien eläinroolien löytäminen jokaiselle leikkijälle.

Opetus- ja kasvatushenkilöstöä koskeva aineisto tukee viisaiden ajattelutaitojen kehittymiseen liittyviä havaintoja. Esimerkiksi lasten vapaata leikkiä kuvataan metsässä yhteisöllisemmäksi kuin sisällä tai esiopetusrakennuksen pihalla:


Siellä voi oppia myös sosiaalista viisautta. Esimerkiksi millainen on hyvä kaverisuhde. Kun se leikki lähtee vähän eri tavoin – se leikki saa siellä mielikuvituksen laukkaamaan ja kun me kaivetaan sitä maata, ja kun se leikkiminen on niin mielikuvituksellinen siellä – niin siellä jotenkin näkee, että lähtee erilaisia leikkikavereita. He pääsevät niin kuin ryhmänä leikkimään ja kaveri, joka jää ehkä sisällä helpommin yksin, pääseekin siellä luontevasti mukaan.


Laadukas pedagogiikka ja ympäristö vaikuttavat

Mahdollisuus viisaiksi määriteltävien toimintatapojen ja viisaustaitojen oppimiseen voi syntyä pedagogisesti korkeatasoisessa ja laadukkaassa oppimisympäristössä, joka tukee lapsen kasvua ja ikätasoista oppimista kohti yhteistä hyvää.  Lapset voivat oppia myötätuntoista ja eri näkökulmia huomioivaa asennetta sekä toimintatapoja suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön jo esiopetuksessa, kun sitä tuetaan johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa.

*Sitaatit on poimittu tutkimusaineistosta.


Kirjoittajat

Projektitutkija, KT Terhi Ek ja dosentti, PsT Eeva K. Kallio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

terhi.a.ek@jyu.fi, eeva.k.kallio@jyu.fi

Kuva: Martti Minkkinen


Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -hankkeessa etsitään metsäympäristössä opittavia viisauden elementtejä sekä tarkastellaan metsän ja lapsen välisen suhteen muodostumista. Hanketta rahoittaa Metsämiesten säätiö.

Lähteet

Kallio, E., Tynjälä, P., Paananen, E., Heikkinen, H. L. T., Virtanen, A. & Ek, T. (In preparation) Integrative Wisdom Model.

Luettavaa

Barrable, A. 2019. Refocusing Environmental Education in the Early Years: A Brief Introduction to a Pedagogy for Connection. Education Sciences 9 (1), 61. https://doi.org/10.3390/educsci9010061

Spännäri, J.  Kallio, E. 2020. Viisaus. Käyttäjän opas. Jyväskylä: Tuuma.

Sternberg, R.J. 2001. How wise is it to teach for wisdom? A reply to five critiques. Educational Psychologist 36 (4), 269-272. https://doi.org/10.1207/S15326985EP3604_8

Furu, A., & Valkonen, S., 2021. Gearing up for sustainability education in Finnish early childhood education and care (ECEC): Exploring practices and pedagogies by means of collegial reflection and discussion. International Journal of Early Childhood Environmental Education, 8(2), pp. 30-42. https://naturalstart.org/research/ijecee/volume-8-number-2

Värri, V-M. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
30.06.2025
Laura Yliruka innovaatio- ja kehittämistoiminnan kehitysjohtajaksi
Elokuussa Itlassa aloittaa uutena kehitysjohtajana VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka. Hän johtaa Itlan innovaatio- ja kehittämistoimintaa ja yhteisövaikuttavuustyötä.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Imagine
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki