Tehdään yhdessä Suomesta empatian ja lasten hyvinvoinnin kärkimaa
Suomi on teknologian hyödyntämisen edelläkävijä, ja teknologia ja osaaminen ovat mahdollistaneet Suomen menestyksen. Itse näen teknologian mahdollistajana, jonka pitäisi aina vahvistaa ihmistä. Teknologian käyttöön liittyy myös negatiivisia lieveilmiöitä kuten vihapuhe ja nettikiusaaminen. Netissä on helppo huudella toisille ja vieläpä anonyymisti. Tällöin huutelija ei näe ja koe toisen tunnereaktiota viestiin samalla tavalla kuin kasvotusten kohdatessa. Väitänkin, että monia asioita, joita sanotaan netissä, ei kirjoittaja sanoisi toiselle kasvotusten. Mitä asialle sitten voisi tehdä?
Nettikiusaamisesta Empatiapakkaukseen
Osallistuin kolme vuotta sitten Tubecon-tilaisuuteen lasteni kanssa, ja siellä oli erinomainen keskustelu nettikiusaamisesta. Pohdin tilaisuuden jälkeen, että teknologisesti nettikiusaaminen, vihapuhe ja seksuaalinen häirintä verkossa olisi mahdollista lopettaa nykyaikaisten tekoälypohjaisten teknologioiden avulla. Se ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista sanavapauden ja verkon neutraliteetin vuoksi. Otin asian esille työkavereideni kanssa, ja siitä sai alkunsa Empatiapakkaus.
Lähdimme ensin tutkimaan, miten nettikiusaaminen näyttäytyy yhteiskunnassa. Teetimme aiheesta tutkimuksen, johon osallistui 400 opettajaa ja 1000 vanhempaa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että me vanhemmat emme oikeasti ymmärrä, miten lapset ja nuoret verkossa toimivat. Usein myös kuvittelemme, että omaa lasta ei ole verkossa kiusattu tai häiritty. Tutkimuksessa 64 % vanhemmista sanoi, että omaa lasta ei ole kiusattu netissä ja samalla 19 % vanhemmista sanoi, ettei osaa sanoa mikä tilanne on. Samaan aikaan toisessa tutkimuksessa yli 60 % lapsista ja nuorista sanoo kokeneensa netissä kiusaamista tai häirintää. Kiusaamista siis tapahtuu enemmän kuin ymmärrämmekään. Kuitenkin vain 50 % vanhemmista oli tutkimuksen mukaan opettanut lapsia nettikäyttäytymisestä.
Seuraavaksi haastattelimme eri toimialojen asiantuntijoita. Saimme paremman ymmärryksen tilanteesta terveydenhuollon, aivotutkimuksen, koulumaailman ja harrastusten osalta.
Loimme näiden tulosten pohjalta yhdessä muiden yritysten, yhdistysten ja julkishallinnon toimijoiden kanssa Empatiapakkauksen, jossa on työkaluja lapsille ja nuorille sekä opettajille ja vanhemmille ymmärtää ja estää nettikiusaamista sekä kehittää empatiataitoja kotona ja koulussa. Teimme myös yhdessä Otava Oppimisen palveluiden kanssa Empatiatähdet-koulutuskokonaisuuden, jonka ala-asteen opettajat voivat ottaa osaksi opetussuunnitelmaa.
Hyvä kollegani totesi, että silloin kun olemme itse olleet nuoria, kiusaaminen pysyi kotioven ulkopuolella. Nettimaailmassa asia ei valitettavasti ole näin, vaan nettikiusaaminen on läsnä ajasta ja paikasta riippumatta. Nettikiusaaminen voi myös olla hyvin monimuotoista. Lapsille ja nuorille ryhmästä ulkopuolelle jättäminen voi olla paljon vaikeampi asia kuin se, että joku sanoisi pahasti.
Väitän, että nettikiusaamisen ja vihapuheen juurisyynä on empatian puute.
Empatiaa voi oppia
Empatia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää mitä toinen ihminen tuntee.
Empatiaa voi onneksi oppia ja opetella. Itse en ollut nuorena kovin hyvä empatiataitojeni osalta ja olen joutunut asiaa opettelemaan elämän varrella. Uskon, että parantamalla suomalaisten empatiataitoja voimme tehdä Suomesta entistäkin paremman paikan elää kaikille.
Mitä voimme tehdä?
Lapset ja nuoret: Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Jos näet kiusaamista, niin puutu rohkeasti siihen. Älä itse lähde kiusaamiseen mukaan, vaikka siihen olisikin sosiaalinen paine. Mikäli sinua kiusataan, juttele aiheesta vanhempien tai opettajan kanssa.
Vanhemmat: Meillä vanhemmilla on viime kädessä kasvatusvastuu lapsistamme, ja sen vuoksi on tärkeää olla kiinnostunut lapsen ja nuoren asioista – myös netissä ja somessa. Lapset ja nuoret käyttävät palveluita, joita monikaan meistä vanhemmista ei osaa käyttää eikä oikein ymmärräkään. Kannustaisin siis kaikkia keskustelemaan rohkeasti nettikäyttäytymisestä ja myös siitä, onko oma lapsi mahdollisesti tullut kiusatuksi tai kiusannut muita verkkoympäristöissä. Opetetaan lapsille hyviä käytöstapoja verkossa ja opetetaan ajattelemaan miltä asiat näyttävät ja tuntuvat vastaanottajan näkökulmasta.
Opettajat ja harrastustoiminnan ohjaajat: Teillä on merkittävä rooli lasten ja nuorten kasvatuksessa. Lapset näkevät teidät makeina tyyppeinä ja jopa idoleina, toisin kuin omat vanhempansa. Kannustankin teitä opettamaan lapsille empatiataitoja ja keskustelemaan toiminnasta verkkoympäristöissä. On tärkeää päivittää perinteisten vuorovaikutustaitojen opettelu kattamaan kaikki kanavat, joissa vuorovaikutusta tänä päivänä tapahtuu.
Julkishallinnon päättäjät: Nettikiusaamisen ja vihapuheen estäminen on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tässä peräänkuulutan julkishallinnon, yhdistysten ja yritysten yhteistyötä. Yhdessä pystymme auttamaan lapsia ja nuoria. Vain toimimalla yhdessä voimme tukea lasta kokonaisvaltaisesti, lapsen lähtökohdista, ilman turhia siiloja, joilla ei lapsen näkökulmasta ole merkitystä.
Sosiaalisen median vaikuttajat: Teistä on todennäköisesti jokaista joskus kiusattu tai olette kokeneet vihapuhetta. Puhukaa aiheesta seuraajillenne ja kertokaa, että kiusaaminen ei koskaan ole ok. Teitä lapset ja nuoret kuuntelevat ja seuraavat. Näyttäkää siis hyvää esimerkkiä.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Kun he voivat hyvin, niin yhteiskunta voi hyvin. Tehdään yhdessä Suomesta empatian ja lasten hyvinvoinnin kärkimaa.
Hyvää syksyä.
Kirjoittaja
Jussi Tolvanen
Toimitusjohtaja
Microsoft Oy