Sopimusrakenteella ryhtiä perhekeskustoimintaan
Perheet toivovat aitoa kohtaamista, kuulemista ja ihmislähtöistä palvelua
Etelä-Savon perhekeskustoiminnan arviointikyselyn (2021) mukaan perheet toivovat perhekeskukselta helppoa ja joustavaa yhteydenottoa, keskustelumahdollisuutta, konkreettista apua kotiin, vertaistukea, aitoa kohtaamista ja kuulemista sekä ihmislähtöistä palvelua. Palveluissa keskeistä ovat niiden joustavuus, työntekijöiden pysyvyys ja toimijoiden välinen sujuva yhteistyö perheen asiassa. Perheiden hyvä arki toteutuu parhaiten panostamalla kiireettömään ensikohtaamiseen niin puhelimitse, digitaalisesti kuin perheiden kohtaamispaikoissa ja perhekeskuksissa. Perheiden näkökulmasta olennaista ei ole se, kuka toimintaa tuottaa ja tarjoaa, vaan se, että toiminta vastaa perheiden toiveisiin.
Aidosti toiminnan tasolla yhteensovitettu perhekeskustoiminta
Esimerkki yhteensovitetusta perhekeskustoiminnasta on perheen lähellä oleva kohtaamispaikka, missä eri toimijat järjestävät yhdessä toimintaa perheiden toiveita kuunnellen. Toiminta on joko eri organisaatioiden yhdessä tuottamaa tai paikan päällä toteuttamaa. Tällainen palveluiden kokonaisuus vaatii toimijoiden välistä luottamusta, perheiden toiveiden kuulemista, yhteistä tavoitetta, sitoutumista tavoitteen toteuttamiseen ja luonnollisestikin resurssointia.
Yhteistyösopimuksella vahvistetaan ja luodaan rakenteita verkostolle
Verkoston sopimuspohjainen yhteistyö lisää kaikkien osapuolten sitoutumista perhekeskustyöhön sekä tasavertaisuutta toimijoiden välillä. Verkostosopimus auttaa yhteensovittamaan toimintoja, lisää yhteisesti jaettua ymmärrystä kokonaisuudesta yksittäisen palvelun sijaan, tekee toiminnan avoimesti näkyväksi sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä niin, ettei se jää yksilöiden varaan. Samalla myös osaaminen vahvistuu, luottamus kasvaa ja mahdollisien päällekkäisyyksien huomaaminen auttaa yhdessä priorisoimaan.
Verkoston sopimusrakenne ei synny itsestään, vaan se on prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Sopimus vaatii toimintaympäristön ja muiden toimijoiden tuntemista, verkostoitumista, yhteisen tavoitteen ja arvojen sanoittamista ja niihin sitoutumista. Kun yhteistyötä syntyy, on tärkeää sanoittaa, mitä sillä tavoitellaan, miten sitä tehdään ja ketkä sitä tekevät. Nämä näkyvät myös sopimuksessa.
Sopimusprosessi itsessään on arvokas. Sen kautta täsmentyy ja selkeytyy tehty työ ja myös muiden tekemä työ. Yhdyspinnat tulevat näkyviin, osapuolten keskinäinen työnjako ja vastuu selkiytyvät ja parhaimmillaan yhteistyöstä voi tulla yhteistä työtä.
Yhteistyösopimus Etelä-Savon yhteensovittavasta perhekeskustoiminnasta
Etelä-Savossa yhteisiä perhekeskustoiminnan tavoitteita on tuettu yhteistyösopimuksella. Sopimus vuosille 2020–2021 on syntynyt osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa vuoden 2019 aikana ja sen ovat allekirjoittaneet lähes kaikki Etelä-Savon maakunnan alueen kunnat, kaikki senhetkiset sote-palveluiden järjestäjät, seurakunnan ja järjestöjen edustajat sekä yksityisten palvelunjärjestäjien yhdistysedustaja, yhteensä 16 organisaatiota.
Erityinen kiitos verkostosopimuksen toteutumisesta kuuluu Etelä-Savon monialaiselle lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmälle ja sen pitkäjänteiselle työlle. Sopimuksen avulla yhteistyölle luotiin raamit sekä tehtiin perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne ja painopistealueet sopimusten osapuolten päätöksenteossa näkyväksi. Sitoutuminen yhteistyöhön vahvistui ja jokainen vei yhdessä edistettäviä asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Sopimus suuntasi työskentelyä aikaisempaa lapsi-, nuori- ja perhelähtöisemmäksi. Toimijat suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa yhdessä ja vahvistivat erityisesti varhaisen tuen työtä.
Sopimuksellinen yhteistyö on osoittanut, ettei hallinnollisilla rakenteilla ole väliä verkostomaisten kokonaisuuksien toteuttamisessa.
Yhteistyön kulmakiviä ovat luottamus, sitoutuminen yhteisiin päämääriin, suunnitelmallisuus, keskustelu ja vaikeiden tilanteiden ratkaisu neuvottelemalla.
Perhekeskustoiminnan yhteistyösopimuksella ei ratkota toimijoiden keskinäisiä taloudellisia kysymyksiä, vaan jokainen sopimuksen osapuoli osallistuu yhteisesti määriteltyyn työhön oman rahoituksensa, resurssien ja käyttötarkoituksien mahdollistamin keinoin. Kokemuksesta tiedetään myös, että ihmislähtöisen, verkostomaisen yhteistyörakenteen luominen vie vuosia ja vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta sen voi sitoutumattomuudella yksikin osapuoli rikkoa huomattavasti nopeammin.
Hyvin toimivia verkostorakenteita tulee vaalia erityisellä huolella suurissa muutostilanteissa, kuten hyvinvointialueen käynnistyessä. Etelä-Savossa ollaankin uusimassa yhteistyösopimusta vuosille 2022–2023 ja mukaan on tulossa uusia sopimuksellisia yhteistyökumppaneita. Sopimuksellisen yhteistyön hyödyt on koettu merkittäväksi, eikä sopimus poissulje sopimuksen ulkopuolisia toimijoita osallistumasta perhekeskustoimintaan.
Kirjoittaja
Sari-Annika Pettinen
Perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija
Kirkkohallitus
Sari-Annika on ollut mukana Etelä-Savon LAPE-työssä ja lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän jäsenenä vuoteen 2019 saakka. Sari-Annika on myös lapsuuden rakentaja, hän osallistui Itlan pitkäkestoisen johtamiskoulutuksen ensimmäiselle kurssille, joka valmistui 24.3.2022.
Kirjoittaja
Katja Kasper
Kehittämispäällikkö
Viola väkivallasta vapaaksi ry
LAPE Etelä-Savo muutosagentti 2016–2020
Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta tarjoava monialainen palveluverkosto. Perhekeskus yhteensovittaa alueen kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien lapsille, nuorille ja perheille suunnattua palvelua ja toimintaa. Perhekeskus verkostoi palvelut ja antaa rakenteen niiden koordinoinnille.
Lisätietoa Etelä-Savon perhekeskustoiminnasta
Puheenjohtaja Satu Auvinen, lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä, satu.auvinen@essote.fi
Aineisto: Etelä-Savo perhekeskustoiminnan arviointi 2021/ Perheiden kysely