Uutiset>Blogit
08.10.2025

Pitkäaikainen kansallinen tuki on avain onnistuneeseen muutokseen 

Yhteisövaikuttavuustyön tuore arviointitutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden uudistaminen edellyttää pitkäaikaista kansallista ja alueellista tukea hyvinvointialueille ja kunnille.

Lapsiperhepalveluiden kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tähtäävä yhteisövaikuttavuustyö on ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin ja muuttanut sekä ajattelu- että toimintatapoja mukana olevilla alueilla. Tämä on edellyttä­nyt paitsi rakenteellisia uudistuksia, myös eri organisaatioiden ja ammattilaisten keskinäisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen muodostumista.

Lapsiperhepalveluissa tehtävää muutosta nopeuttavat mukana olevien organisaatioiden yhteinen ymmärrys työn tavoitteista ja toteutuksesta sekä yhteiset onnistumiset. Uudistusten käytäntöön viemisen vaativuus ja organisaatioiden erilaisuus puolestaan hankaloittavat työtä. Haasteet ovat taklattavissa, mikäli hyvinvointialue, kunnat ja kolmas sektori ratkovat yhdessä arjen yhteistyön haasteita ja selkeyttävät johtamista.

Vastavalmistunut arviointitutkimus osoittaa, että Itlan yhteisövaikuttavuustyölle tarjoama tuki on avainasemassa muutostyön etenemisessä. Myös hyvinvointialueiden ja kaupunkien omien paikallisten kehittäjätyöntekijöiden rooli on erittäin tärkeä.  

Haasteet ovat ratkaistavissa – mutta se edellyttää konkreettisia toimenpiteitä    

Uudistusten käytäntöön viemisen vaativuus sekä kuntien ja hyvinvointialueiden erilaisuus ovat tuoneet mutkia yhteisövaikuttavuustyön matkaan. Ne ovat kuitenkin ratkottavissa, mikäli arjen haasteet hoidetaan yhdessä.

”Hyvinvointialueiden ja kuntien olisi tärkeä jatkaa keskustelua ja konkreettisten toimintarakenteiden muodostamista yhteisten ratkaisujen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi yhteisten tapaamisten tarkoitus, sisältö ja määrä kannattaisi määritellä huolellisesti, jotta kaikki keskeiset toimijat pystyisivät osallistumaan”, tutkija Mika Niemelä Oulun yliopistosta toteaa.


Haasteet ovat taklattavissa, mikäli hyvinvointialue, kunnat ja kolmas sektori ratkovat yhdessä arjen yhteistyön haasteita ja selkeyttävät johtamista.


Uusien toimintatapojen vakiinnuttamista voitaisiin edistää suurimmissa kaupungeissa kahden alueellisen kehittäjätyöntekijän mallilla, jossa toinen olisi kaupungista ja toinen hyvinvointialueelta. Heidän tehtävänsä edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen johdon kanssa, ja siksi monialaisen työn johtamisen rooleja kannattaisi selkiyttää alueilla entisestään.

Niemelä korostaa organisaatioiden välisten sopimusten merkitystä yhteisövaikuttavuustyössä.

”Sopimusten tavoitteena on varmistaa, että perheen elämäntilanteen muuttuessa kunnan ja hyvinvointialueen eri toimijat tukevat lapsen arkea yhdessä, ennaltaehkäisevästi ja pitkäjänteisesti.”

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!


Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Mika Niemelä

Mika Niemelä toimii Oulun yliopistossa tutkijana.

Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Laura Yliruka

Kehitysjohtaja

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

laura.yliruka@itla.fi

050 577 1090
Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 182 2401

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.
Tyttö heittää koripalloa
Tapahtumat
Implementoinnin aamukahvit: käytännön vinkkejä menetelmien käyttöönottoon    
Onko organisaatiosi ottamassa käyttöön psykososiaalisia menetelmiä? Tarvitsetko työkaluja onnistuneeseen toteutukseen? Suunnitteletko työpajaa, mutta kaipaat tukea ohjelmaan ja materiaaleihin? Virtuaalikahveillamme ti 17.3.2026 klo 8-9 saat kättä pidempää!
Ti 17.3.2026
Klo 8-9
Teams