Uutiset>Uutiset
07.04.2026

UCLA Loneliness Scale sopii nuorten ja vanhempien yksinäisyyden mittaamiseen

Itla on alkanut arvioida mittareita, joilla arvioidaan lasten ja nuorten hyvinvointia, mielenterveyttä, arjen toimintakykyä sekä tuen tarvetta. Julkaisemme ensimmäisenä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen nuorten yksinäisyyttä mittaavasta UCLA Loneliness Scale –mittarista, joka sopii myös vanhempien yksinäisyyden kokemusten arviointiin.

Itla arvioi lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien mittareiden osuvuutta, tarkkuutta ja käyttökelpoisuutta.

Laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella UCLA Loneliness Scale mittaa nuorten ja myös vanhempien yksinäisyyttä osuvasti ja tarkasti. Mittari on kohtalaisen käyttökelpoinen eli sen käyttö on helppoa ja nopeaa.

Luotettavilla, pätevillä ja oikein käytetyillä mittareilla voidaan edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta.  

Viitearvojen puuttuminen ja kulttuuriset tekijät rajoittavat kuitenkin mittarin tulosten sovellettavuutta Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että käytettävissä ei ole tutkimusta, josta saataisiin käsitys nimenomaan suomalaisessa kulttuurissa elävien nuorten ja vanhempien yksinäisyyden asteesta eli esimerkiksi siitä, millaiset tulokset ovat täällä tavanomaisia.

“UCLA Loneliness Scale arvioitiin ensimmäisenä siksi, että yksinäisyys on Suomessa iso lasten ja nuorten hyvinvointia heikentävä ongelma. Sitä pyritään ratkaisemaan laajalla ja pitkäjänteisellä Osallistujien Suomi –ohjelmalla, jossa Itlakin on mukana”, kertoo erityisasiantuntija Heidi Backman Itlasta.

University of California, Los Angeles (UCLA) -yliopistossa vuonna 1978 julkaistu mittari kehitettiin aikuisten yksinäisyyden mittaamiseen, mutta sovellettiin myöhemmin myös nuorille.

Mittareiden arvioinnille on suuri tarve

Suomessa on suuri tarve kansalliselle mittaritietokannalle, sillä laadukkailla ja oikein tulkituilla mittareilla voidaan edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta. Tarve mittareiden arvioinnille kumpuaa myös siitä, että THL:n aiemmin ylläpitämä TOIMIA-mittaritietokanta on lakkautettu. 

“Jatkossa asiakas- ja tutkimustyössä tulisi käyttää vain näyttöön perustuvia mittareita, joiden on todettu soveltuvan siihen käyttöön ja kohderyhmälle, johon ne on suunniteltu. Mittareiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä saada vertailukelpoista tietoa”, Heidi Backman toteaa.

Mittariarvioiden lisäksi Itlan Kasvun tuki on jo yli kymmenen vuoden ajan julkaissut arvioita psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta eli niiden tuomasta hyödystä lapsille, nuorille ja perheille.  Mittareiden arviointi on olennainen osa myös menetelmien vaikuttavuuden arviointia: jotta menetelmä voidaan todeta vaikuttavaksi, tarvitaan päteviä ja luotettavia tuloksia antava mittari.

Lue vuonna 2026 alkavista menetelmä- ja mittariarvioinneista täällä.

Itlan arviot perustuvat parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon

Itlan Kasvun tuen menetelmä- ja mittariarvioiden tavoitteena on auttaa päättäjiä tekemään tutkittuun tietoon perustuvia valintoja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa käytettävistä menetelmistä ja mittareista.

Arviot ovat arviointiin koulutettujen henkilöiden tekemiä. Ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon ja julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Itlan verkkosivuilla.

Itlan asiantuntijat, Kasvun tuen tieteellinen toimituskunta ja mittariarvioinnin ohjausryhmä tukevat sekä ohjaavat työtä.  Arviointiperiaatteemme – avoimuus, luotettavuus, riippumattomuus, systemaattisuus ja sensitiivisyys – ohjaavat prosessia.   

Kasvun tuessa arvioidaan mittareita, jotka ovat Suomessa laajasti käytössä asiakastyössä ja tutkimuksissa.

Menetelmien mukaanottokriteereistä voit lukea lisää täällä.

Mistä löydän valmistuneet arviot?

Löydät mittariarviot verkkosivustomme Artikkelit-osiosta sekä Kasvun tuki -aikakauslehdistä.

Arviomme psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta löydät Menetelmäpankistamme sekä Kasvun tuki -aikakauslehdistä. Niissä on toistaiseksi kahdella eri asteikolla arvioituja menetelmiä. Vuodesta 2022 lähtien vaikuttavuutta on arvioitu asteikolla 1–5, arviot ovat systemaattisia ja ne julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina. Ennen vuotta 2022 tehdyt arviot ovat niin sanottuja suppeita katsauksia ja ne on arvioitu asteikolla 0–3.    

Lue lisää UCLA Loneliness Scale -mittarista ja tutustu arvioon täällä. 

Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?