Uutiset>Blogi
06.08.2024

Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta

Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.

Nuorten kokema ahdistuneisuus on kasvava huolenaihe. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmasosa nuorista tytöistä kertoi kokevansa keskivaikeaa tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Suuntaus on nähtävissä myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

On tärkeää ymmärtää, että tutkimustulokset perustuvat nuorten itsensä raportoimaan oireiluun, joten myös halukkuus kertoa oireista on voinut lisääntyä. Lisäksi nuorten käsitys ahdistuksesta on saattanut muuttua. Tarvitsemmekin lisää ymmärrystä siitä, mitä nuoret tarkoittavat kertoessaan olevansa ahdistuneita.

Ahdistuneisuushäiriön varhainen tunnistaminen ja avun saaminen on hyvin tärkeää nuoren kehityksen kannalta. Samalla kaikki ahdistusta kokevat nuoret eivät aina tarvitse ammattilaisen apua, sillä lievempi tai ohimenevä ahdistuneisuus on osa normaalia kasvua ja elämää.

Turvallinen kasvuympäristö auttaa kaikkia

Kouluyhteisö voi auttaa vahvistamaan nuoren mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monialainen opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon välinen yhteistyö on keskeistä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Koulussa ensisijaisia mielenterveyden tuen muotoja ovat kaikkien oppilaiden mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin luominen ja ryhmässä toteutettava ennakoiva tuki. Tuki voi käsittää esimerkiksi selkeät rutiinit, struktuurit, ennakoimisen sekä selkeät ja mahdollisesti kirjoitetut tai kuvatuetut ohjeet.

Miten kouluissa voidaan tukea ahdistuneita nuoria?

Koulut voivat tukea ahdistuneita ja jännittäviä nuoria tarjoamalla turvallisen ympäristön, jossa heidän kokemuksensa otetaan vakavasti ja jossa he saavat arjessa tarvitsemaansa tukea. Aito kohtaaminen, kuunteleminen ja välittäminen tukevat kaikkien, erityisesti ahdistuneiden nuorten hyvinvointia.

Kouluissa opetetaan opetussuunnitelman mukaisesti myös tunnetaitoja. Tutkimusten mukaan ahdistuksenhallintakeinojen harjoittelu osana tunnetaitojen opetusta voi olla hyödyllistä.

On tärkeää ymmärtää, että kaikki kokevat joskus ahdistusta, stressiä tai jännitystä. Tunnetaitojen opetus auttaa oppilaita tunnistamaan omat kokemuksensa ja hallitsemaan hankalia tunteita. Ahdistuksen normalisointi voi myös vähentää oireiluun liittyvää stigmaa ja edistää avun hakemista.

Kouluissa tarvitaan suunnitelmallista mielenterveyden tukea

Kansainvälisten suositusten mukaan kouluissa tulisi toteuttaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen psykososiaalisia interventioita jo lievästi oireileville tai riskissä oleville oppilaille. Tällä hetkellä kouluissa ei kuitenkaan ole suunnitelmallisesti eikä riittävästi käytössä yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa toteutettavia menetelmiä ahdistuneiden oppilaiden tukemiseksi.

Jotta tilanne muuttuisi, Itlassa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella kouluympäristöön joustavasti tehostuvan mielenterveyden tuen mallia.

Mallissa keskeisintä on kaikille oppilaille tarjottava ennaltaehkäisevä tuki ja näyttöön perustuvien menetelmien tarjoaminen. Päätöksenteko tuen järjestämisestä tulisi perustua oppilailta ja opettajilta kerättävään tietoon tuen tarpeista.

Malli valmistuu syksyllä 2025, mutta kerromme mallista lisää jo sitä ennen. Kannattaa siis pysyä kuulolla!

Kirjoittaja
Pihla Markkanen

Työskentelen Itlan Kasvun tuki KI -hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa. Hankkeessa keskityn mielenterveyden tuen kolmiportaisen mallin kehittämiseen.

Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja psykiatrinen sairaanhoitaja.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Raskaana oleva nainen nojaa aitaan pellolla.
Artikkelit
|
21.11.2024
Lähisuhde- ja kunniaan liittyvän väkivallan seulonta Pohjoismaissa     
Raskaus ja elämän ensimmäiset vuodet ovat tärkeä ajanjakso lähisuhteeseen ja kunniaan liittyvän väkivallan seulontaan. Ruotsissa järjestelmällinen seulonta raskauden aikana aloitettiin vuonna 2008, ja nyt kaikissa Pohjoismaissa on kansalliset ohjeet lähisuhdeväkivallan seulonnasta raskauden ja lapsen ensimmäisen kahden ikävuoden eli ensimmäisten 1 000 päivän aikana.
1000 ensimmäistä päivää
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Blogi
|
21.11.2024
Yhteistyöllä kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea
Itlan uusi strategia suuntaa toimintamme kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat kasvaa, kukoistaa ja osallistua aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen.
Artikkelit
|
18.11.2024
Millaiseen tulevaisuuteen lapsilla on oikeus?
Megatrendit muuttavat maailmaa ja niillä on vaikutusta meidän kaikkien elämään. Mutta miltä juuri lasten ja nuorten tulevaisuudet näyttävät megatrendien valossa ja miten voisimme rakentaa parempaa tulevaisuutta nykyisille ja tuleville lapsille ja nuorille?
Tummatukkainen tyttö pelailee pallolla kesäisessä puistossa.
Uutiset
|
15.11.2024
Osallistujien Suomi -ohjelman tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen    
Itla on monipuolisesti mukana uudessa Osallistujien Suomi -toimenpideohjelmassa, jonka tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen laajasti koko maassa.
1000 ensimmäistä päivää
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
14.11.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelman toisessa rekisteritutkijoille suunnatussa aamukahviwebinaarissa teemana koodin tehokas jäsentäminen, versionhallinta ja analyysien uusittavuus R-ympäristössä.
20.12.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tyhjä keltainen kolmipyöräinen päiväkodin pihalla
Uutiset
|
04.11.2024
Koronapandemian opit: lasten ja nuorten hyvinvointi kriiseissä on varmistettava
Koronapandemian seuraukset oppimiseen ja hyvinvointiin näkyvät edelleen. Yksilöiden ja yhteiskunnan resilienssiä vahvistavat keinot, kuten palveluiden saatavuus ja osallisuuden lisääminen, parantavat elinympäristöjä myös normaalioloissa.
PANDEMICS-ohjelma
Strateginen tutkimus