Palautteen avulla parempaa ja vaikuttavampaa lastensuojelua

Lastensuojelu on yksi yhteiskunnan keskeisistä tehtävistä ja sen tarkoituksena on turvata lasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Vaikuttavuustiedon tuottaminen lastensuojelussa on monitahoinen prosessi, joka vaatii tutkimusta ja kehittämistyötä. Palautetietoinen työskentely on lupaava lähestymistapa vaikuttavuustiedon tuottamiseen.

Palautetietoinen työskentely tarjoaa mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja kehittää toimintaa lasten ja perheiden tarpeita vastaavaksi. Valtiorahoitteisessa FITFUTURA-tutkimushankkeessa tutkitaan, miten palautetietoista työskentelyä voidaan soveltaa lastensuojelun prosessin eri vaiheissa, miten sitä opitaan ja miten sitä voidaan hyödyntää lastensuojelun yhteistoiminnallisissa prosesseissa.

Palautetietoinen työskentely: Mitä se on?

Palautetietoinen työskentely viittaa prosessiin, jossa kerätään ja analysoidaan rutiininomaisesti palautetta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta. Tätä voi tehdä monin eri tavoin, mutta tässä blogissa käsittelen palautetietoista työskentelyä FIT-mittareita hyödyntäen. FIT-mittarit ovat näyttöön perustuvia mittareita ja ne perustuvat tutkimustietoon siitä, mikä on vuorovaikutussuhteessa vaikuttavaa. Niiden validiteetti ja reliabiliteetti on todettu hyväksi ja soveltuvuudesta lastensuojeluun on näyttöä Tanskasta.  Tutkimusta Suomesta tarvitaan lisää.

FIT-mittareita on kaksi: ORS ja SRS.  

Outcome Rating Scale (ORS) on neljästä janasta koostuva mittari. Lapsi tai nuori arvioi kokemuksensa omasta voinnistaan yksilönä, perheenjäsenenä ja koululaisena sekä yleistä elämäntyytyväisyyttään viimeisen viikon osalta janalle, jolla vastaus voi saada arvon välillä 0–10. Mittaria käytetään tapaamisen aluksi.

Toinen, neljän kohdan mittari (SRS) keskittyy työskentelysuhteeseen. Siinä kysytään tapaamisen päätteeksi: 1) olenko kokenut tulevani kuulluksi, ymmärretyksi ja kunnioitetuksi, 2) olemmeko työstäneet asioita, jotka ovat olleet minulle tärkeitä, 3) kuinka työntekijöiden työtapa sopi minulle sekä 4) yleisarvio tapaamisesta. Vanhemmat tai lapsen/nuoren opettaja voi rinnakkaisarvioida lapsen vointia.

Mittarit toimivat ennen kaikkea keskustelun avaajina.

FIT-mittareiden käytöstä kertyvän tiedon avulla pyritään arvioimaan ja parantamaan lastensuojelutoimien laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

FIT-mittareiden käytöstä kertyvän tiedon avulla pyritään arvioimaan ja parantamaan lastensuojelutoimien laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Palautetta ei kerätä vain muodollisesti, vaan sen tulee olla osa jatkuvaa oppimisen ja kehittämisen kulttuuria.

Palautteella on merkittävä rooli vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Sen avulla voidaan:

• tunnistaa lasten ja perheiden tarpeet tarkemmin
• arvioida interventioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta
• kehittää palveluita vastaamaan paremmin kohderyhmän odotuksia
• vahvistaa työntekijöiden ammattitaitoa ja sitoutumista
• luoda läpinäkyvyyttä ja luottamusta toiminnan ympärille.

Vaikuttavuuden arviointi

Vaikuttavuuden arviointi on kriittinen osa palautetietoista työskentelyä. Huono työskentelysuhde ja se, ettei siihen päästä tekemään korjauksia ennustavat huonoa tulosta. Siksi työskentelysuhteen laatua tarkkaillaan. Tämä tarkoittaa, että kerättyä palautetta analysoidaan systemaattisesti ja tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa.

Vaikuttavuuden arvioinnin tueksi syntyy dataa:

• Vaikuttavuusasteen seuranta: Kun ammattilaisella on 60 asiakkuutta, hän voi seurata vaikuttavuusastettaan (Effect Size) sähköisen järjestelmän raportin kautta, mikäli asiakkuusprofiilit pysyvät kohtuullisen samana. Vaikuttavuusaste auttaa määrittämään kehittymistavoitteita.
• Kvantitatiivinen data työntekijöiden datasta: Yksittäisten työntekijöiden datasta rakentuu kvantitatiivista dataa, kuten tilastoja lasten ja nuorten hyvinvointimuutoksista ja tietoa työskentelysuhteen toimivuudesta.
• Datan seuranta: Datan seurannan avulla voidaan tarkastella, miten palveluissa onnistutaan parantamaan lapsen hyvinvointia, kun suojelun tarve on olemassa.

Siksi datan tulkinnassa rakenteellinen näkökulma on tärkeä: ei ole kyse vain yksilön onnistumisista vaan myös siitä, miten palvelujärjestelmä onnistuu.

Samalla on olennaista huomioida datan tulkinnassa rakenteellinen taso: sosiaalityötä ei pidä eristää yhteiskunnallisista suhteistaan ja jättää huomiotta lastensuojelua kehystäviä ja ehdollistavia hallinnallisia aineksia, kuten harjoitettua yhteiskuntapolitiikkaa tai taloudellista resurssointia. Siksi datan tulkinnassa rakenteellinen näkökulma on tärkeä: ei ole kyse vain yksilön onnistumisista vaan myös siitä, miten palvelujärjestelmä onnistuu.

Lapsen äänen huomioiminen

Yksi keskeinen osa vaikuttavuustiedon tuottamista lastensuojelussa on lapsen äänen huomioiminen. Lastensuojelun toimenpiteiden vaikuttavuus voidaan arvioida vain, jos lapsen kokemukset ja tarpeet otetaan huomioon. Lapsen äänen kuuleminen edellyttää sensitiivistä työskentelytapaa, jossa luodaan turvallinen ympäristö palautteen antamiselle. Tutkimushankkeemme ammattilaiset kertovat siitä, kuinka mittareiden avulla lapsi tuli kuulluksi uudella tavalla.

Palautetietoinen työskentely käytännössä

Palautetiesoinen työskentely lastensuojelussa voi sisältää useita konkreettisia toimintatapoja, kuten:

• rutiininomainen lasten ja perheiden näkemysten huomioiminen osana asiakastyötä
• työntekijöiden väliset keskustelut asiakkaiden tulos- ja suhdetietodatasta
• palautedatan hyödyntämisen työpajat, joissa ammattilaiset ja esimiehet tulkitsevat dataa yhdessä palvelujen kehittämiseksi.

On tärkeää, että palautetta kerätään kattavasti ja että sitä käsitellään ammattitaitoisesti. Siksi palautetietoinen työskentely vaatii tukirakenteensa: hyvinvointialueella on tärkeää olla koulutettuja kouluttajia ja ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus FIT-konsultaatioihin.

Työskentelyn voi aloittaa mittarilomakkeilla, mutta vaikuttavuuden arviointi vaatii esimerkiksi datan analysointityökaluja ja koulutusta työntekijöille ja esimiehille. Näitä on tarjolla ja käytössä.

Palautteen hyödyntäminen vaikuttavuustiedon tuottamisessa ei ole pelkästään teknistä työtä, vaan myös eettinen velvoite. Lastensuojelussa palautteen keräämiseen ja käyttöön liittyy monia eettisiä kysymyksiä, kuten:

• luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja
• palautteen antajien oikeudet ja asema
• palautteen käytön avoimuus ja reiluus.

Tämän vuoksi palautetietoista työskentelyä varten on tärkeää luoda eettiset periaatteet organisaatiossa ja varmistaa hyvä viestintä asiakkaiden suuntaan.

Palautetietoinen työskentely parantaa vaikuttavuutta ja lisää luottamusta

Palautetietoinen työskentely vaikuttavuustiedon tuottajana lastensuojelussa on välttämätöntä, jotta lasten hyvinvointia voidaan tukea mahdollisimman tehokkaasti. Se tarjoaa työkalut tiedolla johtamiseen, parantaa palveluiden laatua ja edistää eettistä toimintaa. Lastensuojelutoiminnan kehittäminen palautetiedon pohjalta ei ole vain tapa parantaa vaikuttavuutta, vaan se myös vahvistaa lasten ja perheiden luottamusta järjestelmään.

Kun palautetietoinen työskentely juurtuu osaksi lastensuojelun toimintakulttuuria, saavutetaan merkittäviä hyötyjä, jotka näkyvät lasten ja perheiden parempana hyvinvointina ja turvallisuutena. Tässä kehitystyössä vaikuttavuustiedon tuottaminen ei ole pelkästään työkalu, vaan myös perusta, jolla rakennamme tulevaisuuden lastensuojelua.

Tämä kirjoitus on viides osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua. Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!

Lue sarjan aikaisemmat kirjoitukset:
Vaikuttavuus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisessä – Kohti moninäkökulmaista ymmärrystä
Kaikki on vaikuttavaa – vai onko?
Voisiko tekoäly parantaa tukea tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden vaikuttavuutta?
Säästövinkki sote-johtajille: panosta arviointiin

Kirjoittaja

Laura Yliruka

tutkimusjohtaja, FITFUTURA-hanke, Itä-Suomen yliopisto
vieraileva tutkija, THL

Laura Yliruka aloittaa kehitysjohtajana Itlan innovaatio- ja kehittämistoiminnassa syyskuussa