Uutiset>Blogi
17.03.2023

Expanding horizons to find solutions to child poverty in Finland: what can we learn from other countries?

Child poverty rates in Finland are low by international standards but some groups of children – in particular children of migrants, children in larger families and children in single-parent families – face higher poverty risks. Exploring the international evidence can help us understand what policies have been successful in other countries and inform solutions to child poverty in Finland.

Tackling child poverty, understood as “economic, social and emotional deprivation, leaving children unable to fulfil their rights, participate or achieve their full potential” (UNICEF, 2022) means looking beyond the narrow perspective of income and material resources. This is why we considered a broader spectrum of policies, covering nine policy areas related to resources, participation and quality of life. 

Here are some key insights emerging from our review and some of the country case studies discussed. 

In many areas, Finland is doing well by international standards but a greater focus on some especially vulnerable groups is needed 

Finland has had a longer experience than other countries with improving service integration, something that is found to be important to improve access to mental health services. Examples from New Zealand are instructive in showing how, in order to reach minority groups, effort is required to involve these communities in the design and delivery of primary services along with investment in workforce development. 

In relation to improving access to hobbies, recent developments in Finland are promising as they build on local preferences and bottom-up engagement. Examples from the Netherlands show that positive results can come from targeting some disadvantaged groups to complement universal provision. 

In some areas, there are clear policy gaps and opportunities for improvement  

Finland lacks specific debt relief schemes for LILA (Low-Income Low-Asset) or NINA (No-Income No Asset) debtors. Schemes adopted in some other countries, such as New Zealand, show that they can provide a fresh start and alleviate the hardship experienced by vulnerable families and prevent further spiralling into debt.

Child support (maintenance payments received from a non-resident parent) can be a significant source of income for lone parent families. The Finnish system has some positive features (such as guaranteed advances) but including the value of any child support payments in the calculation of eligibility for means-tested benefits reduces their impact on poverty alleviation. In other countries, child support is not taken into account in the social security system when it comes to assessing eligibility and as a result has a greater poverty reducing potential.  

Some effective solutions require long-term, society-wide change

For instance, the Netherlands succeeds at securing high-quality part-time work, which can help to reduce poverty risks especially among families with greater care commitments. Improving the quality of part-time work requires not just regulation but a long-term collaboration across different civil society actors, the public and the private sector. 

Improving low-income households’ access to credit requires solutions suited to the Finnish credit sector and there is no quick fix. There are however some small-scale solutions.  In countries such as the UK, Canada, Ireland or New Zealand, social lending, for instance through credit unions or community financial institutions, has been shown to help reach financially excluded groups such as migrants and ethnic minorities.  

The evidence base is not always rich in some policy areas, but the need to develop solutions specific to the Finnish context is pressing  

Concerns about in-work poverty underpin efforts in many countries to tackle precarious employment. Examples from Belgium show how cooperatives and third sector actors can play an important role in increasing access to social security, opening up opportunities for collective bargaining and influence regulation for self-employed, ’gig economy’ or platform workers.  

Place-based approaches are not common in Finland but they can, especially through participatory approaches and community-led development, help to respond to local needs in face of increased geographical concentration of poverty and disadvantage. 

These lessons highlight both strengths and weaknesses of the present policy context in Finland and offer useful insights to develop a sustainable strategy to tackle child poverty in a multidimensional perspective and improve children’s material, social and emotional wellbeing.  


Kirjoittaja

Irene Bucelli

Research fellow, London School of Economics and Political Science

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Nuori mies istumassa kalliolla kesäisessä ympäristössä.
Blogi
|
10.09.2024
Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi
Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
05.09.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.
4.10.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
19.08.2024
Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa
Ylisukupolvinen köyhyys on monitahoinen ongelma. Niin Suomessa kuin maailmalla on näyttöä köyhyyden siirtymisestä sukupolvelta toiselle, mutta ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. 22. lokakuuta tarkastelemme sekä Euroopan että Suomen tasolla niitä mekanismeja, jotka tutkimuksen mukaan selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tule Kulttuurikasarmille löytämään ratkaisuja yhdessä!
22.10.2024
12.00-15.30
Kulttuurikasarmi, Narinkka 2, Helsinki tai etänä
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Tapahtuma
|
07.08.2024
Miten psykososiaalisia menetelmiä voidaan muokata? Adaptointi tutuksi
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa oppimaan uutta menetelmien adaptoinnista eli suunnitelmallisesta muokkaamisesta! 
Ma 28.10.
Klo 12:00-15:00
Siltasaarenkatu 8–10, Helsinki tai etänä (Teams)
Kasvun tuki
Pitkähiuksiset koululaiset kävelevät rinnakkain selin käytävällä.
Uutiset
|
07.08.2024
Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   
Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.
Kasvun tuki
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
Pihla Markkanen
|
06.08.2024
Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta
Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.
Kasvun tuki