Uutiset>Blogi
17.08.2022

Koulu alkoi – eli mikä?

Opiskeluun keskittyminen on paljon vaadittu yläkoululaiselta, jolle asema laumassa voi olla paljon suurempi murhe kuin koearvosanat. Ilmapiiri ja vertaisryhmän asenteet ratkaisevat paljon, ja näille tulisi myös aikuisten herkistää tuntosarvensa.

Esikoisestani tuli viime viikolla yläkoululainen. Kuten lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti, yläkoulun aloitus on yksi lapsen elämän merkittävimpiä muutoksia. Se määrittelee monen identiteettiä usean vuoden ajan. Vaikka koulunkäynti sinänsä on tuttua, mieli myllertää kaverisuhteiden ja ”laumahierarkian” muuttuessa.  

Koulussa on kaksi oppimisympäristöä: muodollinen ja epämuodollinen – luokkahuone ja käytävät. Me aikuiset yleensä korostamme ensiksi mainittua. Haluamme ajatella, että koulu on ennen kaikkea tiedon ja akateemisten ja ammatillisten taitojen oppimista varten. Nuorelle taas ”käytävillä” tapahtuva oppiminen voi olla paljon olennaisempaa.  

Erityisesti yläkoulu osuu ajanjaksoon, jolloin aivot ovat herkistyneet sosiaalisille vihjeille ja niistä oppimiselle. Nuori ponnistaa yhä kauemmas perhepiiristä. Ikätovereista tulee se sosiaalinen ympäristö, jossa identiteetti rakennetaan ja status punnitaan.  

Omaan laumaan kuuluminen on elintärkeää, mutta vaatii uusien sääntöjen omaksumista. Tähän kuuluu epävarmuus ja haavoittuvuus.  

Nuori kokee intensiivisesti 

Mikä siis täyttää suuren osan lapsen valveillaoloajasta seuraavaan kesälomaan saakka? Aikuisen näkökulmasta ehkä matematiikan, kuvaamataidon, ruotsin, kemian ja äidinkielen tunnit, läksyt ja kokeisiin valmistautuminen. 

Koululaisen näkökulma on eri: 

  • Kaverit ovat muuttuneet tosi paljon. Pitäisikö minunkin? 
  • Kuka minä olen? Pitäisi olla ”jotain”! Olisinpa suosittu. 
  • Miksi olen näin ruma! 
  • Kaikilla muilla on jo tyttö/poikaystävä. 
  • Vihdoin se huomasi minut! Ehkä se ei pidäkään ihan idioottina. 
  • Miksi sanoin noin, nyt hävettää! 
  • Voinko mennä noiden pöytään istumaan? 
  • Jos olisin samanlainen kuin nuo, ei ehkä kiusattaisi. 
  • Miten voisin näyttää itsevarmalta? Pitää näyttää, ettei kiinnosta. 
  • Mitä se tuolla tsätillä tarkoitti? Tykkääkö se minusta oikeasti? 

Aikuisesta voi näyttää, että teini on itsekeskeinen ja turhamainen ja keskittyy aivan toissijaisiin asioihin. “Ole vaan oma itsesi, äläkä muiden mielipiteistä välitä” on kuitenkin tyhjä neuvo, koska identiteetti on myllerryksessä. Jotta nuori löytää oman tavan olla, tarvitaan kokeiluja – ja vertaisryhmän reaktioista peilaamista – toisilla hurjia ja tosilla maltillisempia. 

 Sosiaalisen aseman turvaamiseen liittyvää huolta ei pidä mitätöidä, koska kyse on yhdestä nuoruusiän tärkeimmästä kehitystehtävästä. Lisäksi teini kokee intensiivisesti, koska aivojen tunne- ja palkkiojärjestelmä käyvät ylikierroksilla, eivätkä jarrut vielä toimi täydellä teholla. Toisilla tunnesäätely kehittyy nopeammin, toisilla hitaammin. 

 Nuoruus on polarisoitumisen aikaa ja jokainen turvaa selustansa omalla tavallaan, osa dominoimalla muita tai haistattamalla auktoriteeteille, osa miellyttämällä tai muuttumalla näkymättömäksi.

Tärkeimmäksi koettu vie huomion

Opiskeluun keskittyminen on aika paljon vaadittu teiniaivoilta, kun mielessä on niin paljon tärkeämpiä asioita. Sillä on kuitenkin valtava merkitys, kuinka tunteet ja motivaatio kanavoituvat, koska aivot muovautuvat sen mukaan, kuinka niitä käyttää. Oppiminen ei tule enää ikinä olemaan yhtä helppoa, joten sen toivoisi koituvan nuoren eduksi. 

 Mikään selviytymisen kannalta toissijainen oppi ei tartu päähän, jos aivot vain valmistautuvat reagoimaan uhkaan. Siksi opettajan täytyy tehdä kaikkensa, jotta ilmapiiri on hyväksyvä edes oppimistilanteissa. Tämä on varmasti vaikeaa aineenopettajille, jotka näkevät oppilaitaan vaan muutamia tunteja viikossa, eivätkä ehkä edes tunne näitä yksilöinä.  

 Kullan arvoisia ovat aikuiset, jotka ovat hereillä, jos viidakon lait ottavat vallan ja arvostusta alkaa saamaan toisten hyvinvoinnin kustannuksella. Turvallisen ilmapiirin luomiseen tarvittaisiin monenlaisia keinoja. Yksi tutkitusti vaikuttava menetelmä kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen on KiVa Koulu -toimenpideohjelma. 

 Tuen tarpeet ovat monet myös opiskelun suhteen: siinä missä yksi ahdistuu tai kyynistyy ja heittää koulukirjat nurkkaan, toinen ylisuorittaa ja uupuu – itsesäätelyn pulmia molemmat.  

 Kaiken kaikkiaan ei ole ihme, että mielenterveyspalvelujen kysynnässä on kasvupiikki juuri yläkouluikäisillä. Ehkä käyrä tasaantuisi, jos kouluissa olisi tarjolla riittävästi matalan kynnyksen tukea. Tuoreen tutkimuksen mukaan opetushenkilöstö ja kouluterveydenhoitajat kaipaavat lisää tietoa ja vaikuttavia keinoja lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamiseen

Tietoa kehitysvaiheeseen kuuluvista myrskyistä tarvitsevat myös nuoret itse. Ilokseni seiskaluokkalaiseni lukujärjestykseen on mahdutettu viikkotunti tunnetaitojen opiskelua. Todellisuudessa kyseessä taitaa olla kaikkein työläin oppiaine, johon ei edes koko yläkouluaika riitä.  

Kuuntele myös Triangeli-podcast tutkimusperustaisesta kiusaamisen vastaisesta työstä.

Lue lisää koulujen ajankohtaisesta tilanteesta:

Pandemian opit – resilientti koulu

Tutkijan näkökulma 

Rehtorin näkökulma

Päättäjän näkökulma


Kirjoittaja

Tiina Huttu

Neurobiologi
Tiedeviestinnän asiantuntija, Itla

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, yksi avoinna henkilön käsissä.
Uutiset
|
10.06.2025
Kasvun tuki -aikakauslehti: Menetelmien teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, kun on kyse lapsista
Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa ovat vahvasti läsnä psykososiaaliset menetelmät ja niiden arviointi. Artikkeleissa tarkastellaan eri näkökulmista myös vuorovaikutuksen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.
Joukko ihmisiä on kokoontunut pöydän ympärille läppäreiden kanssa.
Blogi
|
02.06.2025
Näkymä tukee tiedolla johtamista Tampereella ja Oulussa
Tampereella ja Oulussa on käytössä digitaalinen Näkymä-työkalu, jolla ammattilaiset voivat kertoa anonyymejä havaintoja lasten hyvinvoinnista. Havainnot jalostetaan johtamista tukevaksi tiedoksi, jonka avulla kehitetään lapsia ja nuoria tukevia paikallisia ratkaisuja.
Näkymä
Yhteisövaikuttavuus