Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 

Skotlanti on Suomelle erinomainen vertailukohta, sillä se on väestömäärältään samankokoinen, ja samalla lailla pohjoinen, osin harvaan asuttu maa. Yhteiskunnallinen tavoitetila, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa rakastettuna, turvassa ja kunnioitettuna kohti täyttä potentiaaliaan on myös tutun kuuloinen suomalaisesta perspektiivistä.

Suuren vaikutuksen Skotlannissa teki se, kuinka maassa on pystytty rakentamaan politiikkakoherenssia julkilausuttujen tavoitteiden ympärille. Eli vaikuttava kokonaisuus saadaan aikaan etenemällä eri puolilta ja eri keinoilla kohti yhteisiä hyvinvointitavoitteita, toisia täydentäen. Skotlannin hallinnossa lasten ja perheiden pääosasto kokoaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat politiikkaohjelmat ja -toimenpiteet sosiaali- ja terveydenhuollosta kasvatukseen ja koulutukseen.

Skotlannin hallinnon virkamiesten puheenvuoroista kuulsi innostus, työn ilo ja kokemus yhteisen työn vaikuttavuudesta. Ja suomalaisesta näkökulmasta myös siiloutumisen poissaolo. Vaikka eri toimenpidealueilla keskitytään erityisiin kohtiin lapsen ja nuoren kasvuedellytysten turvaamisessa, vaikuttavuustavoitteet ovat kaikille yhteiset ja eri tulokulmista rakennetaan polkuja kohti samoja hyvinvointipäämääriä. 

Ekosysteeminen ajattelu ulottuu myös skottien tapaan edistää politiikkatoimeenpanoa niin, että tuloksena on paikallisten verkostojen ja paikallisiin olosuhteisiin sopivien tekemisen tapojen vahvistuminen. Käytäntöön viemistä kokeillaan olosuhteiltaan erilaisilla alueilla ja alueen asukkaiden toiveet mukaan ottaen. Keskitetty tiedonkeruuintressi ei tähtää yleispätevän mallin rakentamiseen vaan ennen kaikkea oppien keräämiseen siitä, mitä on tärkeä ottaa huomioon, kun yhteisiä tavoitteita sovitetaan erilaisiin paikalliskonteksteihin.  

Palveluille ja politiikkatoimeenpanolle on määritelty periaatteet, joiden on tärkeä toteutua sekä lapsen/nuoren että vanhempien ja hoivaa tuottavien ammattilaisten näkökulmasta. Nämä periaatteet ovat perhelähtöisyys, luotettavuus, reiluus, yksilöllisyys, läpinäkyvyys ja pärjäävyyden edistäminen. 

Lupaus 

Skottien kyky kytkeä erilaisia tahoja yhteen ja luoda jaettuja päämääriä toiminnalle näkyy kirkkaasti myös vuonna 2020 lanseeratussa ja vuoteen 2030 jatkuvassa The Promise -ohjelmassa (Lupaus). Ohjelmaa edelsi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteen parantamisessa ei ole edistytty toivotulla tavalla. Uuden ohjelman alustaksi toteutettiin riippumaton arviointi, jossa Skotlannin lastensuojelujärjestelmän onnistumisen arvioitsijoina toimivat ulkopuolisten asiantuntijoiden sijaan 5 500 kokemusasiantuntijaa lastensuojelun asiakkaina olleista lapsista ja nuorista lastensuojelun työntekijöihin.  

Skotlannin hallitusta johtavan ministerin (First minister) työn pohjalta parlamentin kaikki puolueet sitoutuivat 10 vuoden muutosohjelmaan, jonka kärkinä ovat:

• riippumattoman arvioinnin tulosten kuuleminen ja toiminnan johdonmukainen parantaminen, 
• lapsiperheköyhyyden vähentäminen,  
• lasten oikeuksien kunnioittaminen, 
• leimaavan kielenkäytön ja leimaavien käytäntöjen lopettaminen sekä 
• lasten ja perheiden hyvän näkökulmasta – ei järjestelmän hyvän näkökulmasta – toimiminen. 

The Promise -ohjelmalla on pieni keskustoimisto Edinburghissa ja ohjaavat seurantarakenteet parlamentissa, valtakunnallisesti sekä alue- ja paikallistasolla. Haasteena on uudistaa hallinnon ja palveluiden toimintakäytäntöjä niin, että hanke tekee itsensä tarpeettomaksi ja todelliset uudistukset tapahtuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavien organisaatioiden arjessa. Hyvän alun tielle tulleista koronavuosista huolimatta The Promisessa arviointiin, että uudistumisessa ollaan lupaavalla tiellä. 

Yhdessä tekeminen ja paikallisuus 

Hallinnon ja pääkaupungin näkökulmien jälkeen meillä oli mahdollisuus käydä katsomassa, miltä hyvältä kuulostavat politiikkaohjelmat ja tekemisen tavat näyttävät paikallistasolta katsottuna. Vierailut Glasgowssa ja Clachmannashiressa vahvistivat entisestään käsitystä skottien ekosysteemiosaamisesta. Kustakin kunnasta löytyi oma The Promise -toimenpideohjelma, joka oli rakennettu yhteisten periaatteiden, mutta paikallisesti itse tuotettujen sisältöjen varaan. Skotlannissa palveluintegraatio ymmärretään asiakaslähtöiseksi ja kokonaisvaltaiseksi toimintavaksi perheiden hyväksi. Toisiaan täydentävä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken on onnistumisen edellytys. 

Työttömyyden ja haastavien sosiaalisten ongelmien kanssa painivan Clackmannashiren yhteisötalolle oli järjestetty ihan meitä suomalaisia varten minimessut. 15 tahoa kunnan toiminnoista säätiöihin, järjestöihin ja vapaaehtoistyöhön esittelivät, mitä he tuovat yhteiseen ekosysteemiin ja yhteisön vahvistamiseen. Toimintatavalle leimallista oli koko perheen tuen tarpeen huomioiminen yksilölähtöisen lähestymistavan sijaan ja onnistumista kannattelevien suhteiden rakentaminen. Nämä näkyivät esimerkiksi siinä, että tukiopetusta ei järjestetty ainoastaan kirjallisen ilmaisun kanssa hankaluuksissa olevalle oppilaalle vaan myös vanhemmille oli yhteisötalolla säännöllinen ”opiskelukahvila”, jossa he saivat apua lapsen koulumenestyksen tukemiseen. Vaikuttavaa oli myös, että kunnassa kotiin tuotavat ateriapalvelut eivät tarkoita oven ulkopuolelle jätettäviä kylmiä laatikoita vaan tulevat aina juttutuokion kera. Samat inhimillisen elämän perustarpeet yhdistyvät myös oppilaiden itse järjestämissä aamiaiskerhoissa ja yhteisötalon kokkausklubeissa. 

Skotlannissa kouluilla on keskeinen rooli paikallisissa hyvinvoinnin ekosysteemeissä. Perheet tavoitetaan paljolti koulujen kautta. Esimerkiksi Glasgowssa opetustoimen ja soten yhteistyönä on perustettu monialainen tiimi, jonka tehtävänä on tukea hoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten koulutusta, terveyden ja hyvinvoinnin parantamista sekä huolehtia siitä, että korona-ajan koulusulkujen jälkeen oppilaat saadaan jälleen koulutyön piiriin.

Clackmannashiren onnistumisen yhteisenä perustana on arvopohjaisen johtamisen ajatus, josta myös paikallisen koulun oppilaat ovat päässet osallisiksi. Minimessuilla suomalaisten johtajien sydämet sulivat, kun Alloa Academyn teinit esittelivät arvopohjaisen johtamisen kurssia, jolle olivat osallistuneet, ja millaisia harjoituksia olivat siellä tehneet. 

Johtamisen evästykset 

Paikalliset emännät ja isännät sekä yhteistyökumppanimme Centre for Public Impact Scotland olivat nähneet valtavasti vaivaa järjestääkseen meille täysipainoisen ohjelman. Jo mainittujen paikkojen lisäksi kävimme myös Skotlannin puoluepoliittisesti riippumattomassa nuorisoparlamentissa, joka on saanut merkittäviä yhteiskunnallisia aloitteita läpi: muun muassa ilmaisen joukkoliikenteen kaikille nuorille skoteille. Lisäksi tutustuimme St. Mirinin koulun traumainformoidun lähestymistavan ja itseorganisoituvan leikin toimintatapaan, haavoittuvassa asemassa olevien nuorten itseluottamusta kasvattavaan Creative natives taide- ja design -studioon sekä hallinnonalat ylittävää holistista tukea lapsiuhreille ja lapsitodistajille tarjoavaan Bairns’ Hooseen.   

Mielenkiintoinen huomio eri kohteista oli se, että esitykset eivät alkaneet lasten ja nuorten ongelmien listaamisella vaan toimintavision ja arjen toimintatapojen kuvauksella. Moni totesi, että keskinäiselle luottamukselle ja arvostukselle rakentuva kumppanuustyö on välttämätöntä ja johtajan on tärkeä näyttää mallia poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja avata ovia systeemiselle muutokselle. Pitkän aikavälin lähestymistapa on haastava, mutta elintärkeä, joten huomio on kiinnitettävä yhteisen vision rakentamiseen ja yhteistuotoksiin. 

Sekä Suomessa ja Skotlannissa lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan resurssiniukkuuden oloissa. Tästä aiheesta eräs osallistuja kävi kiinnostavan kollegakeskustelun Clackmannashiressa:

”Kun budjettia on leikattu 10 %, ei voi jäädä miettimään, mitä ei voi enää tehdä vaan on syytä miettiä, miten parhaiten käytämme sen 90 %”. 

Suomelle Skotlanti voi toimia innostavana esimerkkinä siitä, miten päästään pois organisaatiokeskeisestä palveluntuottamisen tavasta ja liikutaan lähemmäksi ihmisten tarpeita. Suomalaiset osallistujat kokivat sen ajatuksia ja toivoa herättäväksi. Kun Skotlannissa paikallisyhteisöjen voimavarat oli valjastettu lasten ja perheiden tueksi. Samalla rakennetaan osallisuutta, jota Suomen hyvinvointialueuudistuksellakin on tarkoitus vahvistaa. 

”Myös lämmin ja sydämellinen vieraanvaraisuus sekä rauhallinen läsnäolo kanssamme – ilman kiirettä minnekään – muistutti, että sellaistakin työelämä voi olla. – Omaan työhöni jälleen siirtyi muistutus rauhallisen kohtaamisen, ihmisen äärelle pysähtymisen ja yhteisen työn levollisen pohdinnan voimaannuttavasta, innoittavasta ja mahdollistavasta vaikutuksesta”, toteaa eräs osallistuja.