Monipuolinen seurantatieto edistää menetelmien onnistunutta käyttöönottoa
Psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallisen käyttöönoton eli implementoinnin seuranta on keskeinen osa niiden laadukasta käyttöönottoprosessia ja tietoon perustuvaa ylläpitoa. Seuranta varmistaa, että tietoa kertyy kattavasti kaikilta hyvinvointialueilta ja hyödyttää sekä paikallista kehittämistä että kansallista päätöksentekoa.
Menetelmän käyttöönottavan organisaation ajantasainen käsitys menetelmäkoulutetuista, ja menetelmän käyttömääristä tukee myös ammattilaisten osaamisen ja koulutustarpeiden seurantaa. Laadukkaalla seurannalla voidaan reagoida menetelmän käyttöönoton haasteisiin, verrata ja tarkastella tietoja niiden käytöstä sekä jakaa hyviä käytäntöjä alueiden kesken. Mikä tärkeintä, lopulta seuranta näkyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa.
Mikä tärkeintä, lopulta seuranta näkyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa.
Kolme tietoon perustuvaa näkökulmaa seurantaan
Menetelmän käyttöönoton seuranta ei ole pelkkää raportointia. Se on keskeinen osa laadukkaita lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, tiedolla johtamista ja sitä, että menetelmät juurtuvat osaksi ammattilaisten arkea. Käyttöönoton etenemistä voidaan tarkastella esimerkiksi kolmen erityyppisen tiedon pohjalta.
1. Seuranta palvelujärjestelmän tietojen näkökulmasta
Hyvinvointialueet voivat seurata menetelmien käyttöä rakenteellisen tiedon ja toimenpidekoodien avulla. Ne tukevat laadukasta seurantaa ja mahdollistavat tiedon ketterän koostamisen.
Menetelmän käyttöönoton seuranta ei ole pelkkää raportointia. Se on keskeinen osa laadukkaita lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, tiedolla johtamista ja sitä, että menetelmät juurtuvat osaksi ammattilaisten arkea.
Rakenteellisella tiedolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa muodostuvan tiedon kirjaamista ja tallentamista palvelujärjestelmälle yhteisten tietorakenteiden ja kirjaamiskäytäntöjen mukaan. Osana rakenteellista tiedon kirjaamista hyödynnetään toimenpidekoodeja, jotka tarjoavat yhtenäiset rakenteet tiedon jäsentämiseen ja käsittelyyn. Toimenpidekoodit ovat luokituskoodistoja, joita käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa osana potilastietojen kirjaamista. Toimenpidekoodeilla koottavan tiedon avulla voidaan tarkastella esimerkiksi asiakaskäyntimääriä ja hoitojaksojen kestoa.
Tekemämme selvityksen perusteella Suomessa ei ole kansalliseen seurantaan soveltuvaa järjestelmää (Hautamäki ym., 2025). Siksi kehitimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa uuden mielenterveyspalveluiden tilannekuvan, joka kokoaa hoitoa koskevaa tietoa vertailtavaan muotoon toimenpidekoodien pohjalta. Ammattilaisten kirjaamat koodien avulla voidaan seurata käytettyjä menetelmiä, ikäryhmiä ja palvelumuotoja sekä vertailla hyvinvointialueita keskenään.
2. Seuranta käyttöönoton näkökulmasta
Palvelujärjestelmän toiminnan lisäksi on keskeistä seurata menetelmien käyttöönoton etenemistä. Tämä voidaan tehdä sekä laadullisesti että määrällisesti. Haastattelut ja esimerkiksi implementointi- eli käyttöönottotiimien ammattilaisten kokemukset tuovat arvokasta tietoa, mutta myös erilaiset mittarit tarjoavat vertailukelpoista dataa. Ne toimivat kompasseina, jotka osoittavat mihin suuntaan käyttöönotto etenee.
Tekemämme kirjallisuuskatsauksen mukaan Suomessa validoituja mittareita käytetään vielä vähän, ja myös muualla maailmassa mittareiden käyttö psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton yhteydessä on vähäistä. Vastaamme Itlassa tähän tarpeeseen pilotoimalla NoMAD- ja PRESS-kyselyt, joiden avulla voi arvioida miten menetelmät juurtuvat osaksi arjen käytäntöjä.
3. Seuranta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohenemisen näkökulmasta
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton tavoitteena on tukea ja hoitaa lasten ja nuorten mielenterveyttä. Siksi on keskeistä seurata menetelmän kohderyhmän eli lasten ja nuorten vointia.
Yleiset PROM (Patient Reported Outcome Measure)- eli vointimittarit ovat standardoituja kyselyitä, joilla kerätään asiakkaan itsensä raportoimaa tietoa voinnista. Oirespesifit mittarit esimerkiksi masennukseen (PHQ-9) tai ahdistuneisuuteen (GAD-7) soveltuvat puolestaan hoitovasteen seurantaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa hyvinvointialueiden ja eri toimipisteiden välillä.
Kirjoittaja
Uutiset
