Nuorten luontodialogeista avautui näkymä luonnon merkitykseen ja nuorten luontosuhteisiin

”Monet ihmiset välittävät oikeasti luonnosta, vaikka eivät sitä arkielämässä ilmaisisi…mutta kun aletaan puhua, niin juttua tulee”.

Tämä 8. luokan oppilaan kirjoittama oivallus Imatralta kuvaa hyvin nuorten tunnelmia Sitran ja Dialogiakatemian järjestämässä Suuressa luontodialogipäivässä 9.3.2022.

Imatralla, Oulussa ja Tampereella kouluissa ja oppilaitoksissa käytiin dialogeja luonnon merkityksestä ja siitä miten ihmisten omat luontosuhteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Lue yhteenveto nuorten dialogeista.

Nuoret havahtuivat dialogeissa selvästi siihen, että heillä kaikilla oli paljon merkityksellisiä kokemuksia luonnosta. Käsitteenä luonnon monimuotoisuus vaikutti olevan ainakin osalle nuorista melko vieras. Nuoret kokivat myös, että luontokatoa on vaikea havaita omassa elämässä. Nuorten keskusteluista nousee kolme viestiä erityisen vahvasti esille:

• Jokapäiväiset kokemukset lähiluonnossa luovat turvaa ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
• Nuorille on selvää, että luontoa täytyy suojella ja että se vaatii isoja muutoksia kulttuurissa, taloudessa ja päätöksenteossa.
• Luonnosta ja luontosuhteesta puhumiselle tarvitaan tilaa ja aikaa – kokemusten jakaminen luo yhteenkuuluvuutta ja auttaa jäsentämään omien kokemusten merkityksiä.

Erilaiset kokemukset avasivat uusia näkökulmia ympäristökysymyksiin

Dialogiin osallistuminen ja toisten kokemusten kuuleminen oli ollut nuorille antoisaa. He olivat saaneet uusia näkökulmia, mikä oli vahvistanut myös ajatusta siitä, että ympäristökysymyksissä erilaisten kokemusten ymmärtäminen on tärkeää. Lukiolainen Tampereelta pohti keskustelussa: ”Ois ihan mielenkiintoista nähdä, et miten tässä koko lukiossa olis, kun tässä meitä on yliedustettuna tietynlainen joukko, että eroaako meidän mielipiteet tai ollaanko oikeasti kaikki näin luonnonläheisiä.”

Vuoden 2021 Nuorisobarometri, jonka teemana oli kestävä kehitys ja ilmasto, piirtää kuitenkin hyvin samanlaista kuvaa siitä, että suurin osa nuorista arvostaa luontoa ja heille luonnon suojeleminen on todella tärkeää. Esimerkiksi vastaajista 86 prosenttia koki, että luonnon itseisarvo on otettava huomioon päätöksenteossa. Valtaosa vastaajista koki myös, että luonnon monimuotoisuus on tärkeää säilyttää keinolla millä hyvänsä. Barometri löysi myös jakolinjoja nuorten välillä heidän suhtautumisessaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Pieni vähemmistö suhtautuu ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen negatiivisesti. Ilmiö on tärkeää tunnistaa ja paremmin ymmärtää sen taustalla olevia syitä.

Aikuisilla on paljon parannettavaa nuorten tukemisessa

Nuorisobarometri tuo myös esille, että kolme neljästä vastaajasta on kokenut mielihyvää kestävien valintojen tekemisestä. Valtaosa nuorista (85 %) oli myös vähentänyt kulutustaan ja useampi kuin joka kolmas vastaaja oli luopunut jostain itselleen tärkeästä asiasta ympäristösyistä. Toimiminen luonnon hyväksi voi antaa paljon. Nuorten luontodialogien keskustelijat olivat myös tehneet arjessaan muutoksia kohti kestävämpää elämäntapaa, esimerkiksi liikkumisen, kuluttamisen ja ruokavalion suhteen. Nuoret myös hakivat aktiivisesti luonnosta hyvinvointia. Lasten luontosuhteen hyvinvointivaikutuksista tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että lasten luontosuhteella on suuri merkitys lasten hyvinvointiin.

Monilla olisi halua toimia ja vaikuttaa laajemminkin. Myös Itlan syksyllä 2021 järjestämässä ammattilaisten ja asiantuntijoiden dialogisarjassa lasten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen nousi tärkeäksi teemaksi. Keskustelijoiden mielestä lasten ja nuorten toimijuutta täytyy tukea eri keinoin, kuten

• tunnistaa tarve puhua ympäristöhuolesta ja muista tunteista sekä antaa niille oikeutus,
• lisätä tietoa nuorille ymmärrettävällä tavalla luonnon prosesseista ja tehdä ymmärrettäväksi sitä muutosta, joka halutaan saavuttaa,
• lisätä tietoisuutta edistysaskelista, joita on jo otettu ja joita jatkuvasti lisääntyvällä vauhdilla otetaan, ja
• kanavoida ahdistusta toiminnan suuntaan kuitenkaan lasten taakkaa lisäämättä, koska vastuu on aikuisilla.

Tamperelaisen lukion opiskelijan kirjoittama oivallus alleviivaa tarvetta mahdollistaa nuorille erilaisia keinoja tarttua toimeen: ”Ongelma ei (ainakaan tässä porukassa) ole motivaation puute vaan se, että ei ole/ei koeta olevan konkreettisia keinoja tehdä jotain.”

Koulujen lähiympäristö on rikas oppimisympäristö

Luonto ja lähiympäristö on koulussa vähän käytetty mahdollisuus. Luonnossa ja ulkona voi oppia yhtä hyvin kasvilajeja kuin vierasta kieltä tai historiaa. Oppiaineet avautuvat uudella tavalla luonnossa ja epäsäännöllisyys ja säännöllisyys kieliopissakin muuttuu järkeenkäyvemmäksi. Metsä ympäristönä inspiroi ja sen rauhoittava vaikutus tasaa hengityksen jo muutaman totuttelukäynnin jälkeen. Yhdessä tehty retki tai metsävaellus yöpymisineen jättää lapseen ja nuoreen pysyvän muistijäljen, yleensä hyvin myönteisen. Oppilaista avautuu ihan uusia piirteitä, kun mennään pois totutusta tilasta. Metsässä ja luonnossa liikkuminen ei välttämättä tarvitse mitään oheistoimintaa, pelkkä aistien aukaisu riittää. Luontoon meneminen ja kokeminen on avain kaikkeen. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen alkaa läheltä. Mitä et tunne, sitä et arvosta!

Voisiko nuorille tärkeän lähi- ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden tukemista mahdollistaa vielä uusilla tavoilla? Voisiko harrastustoiminnan ja koulujen kautta löytyä uusia, yhteisöllisiä toimintakanavia nuorille?

Kirjoittaja

Anna Häggman

Erityisasiantuntija

Kirjoittaja

Jussi Tomberg

Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja

Oulun kaupunki

Kirjoittaja

Jaana Sillman

Lehtori

Lapin yliopiston harjoittelukoulu

---

Lisätiedot

Anna Häggman,  anna.haggman@itla.fi, p. 040 828 2006

Itla koordinoi kouluissa ja oppilaitoksissa järjestettyjä luontodialogeja ja koosti niiden muistiinpanoista yhteenvedon. Keskustelut olivat osa Sitran ja Dialogiakatemian järjestämää Suurta luontodialogipäivää 9.3.2022 ja niihin osallistui Imatralla, Oulussa ja Tampereella yli 80 eri ikäistä nuorta; kolme 8. luokkalaisten ryhmää, yksi 9. luokkalaisten ryhmä sekä kolme Luontoliiton Ekokipinä-hankkeen ryhmää, joista yksi muodostui 17–18-vuotiaista lukiolaisista ja kaksi pääosin 16–17-vuotiasta ammattiopiston opiskelijoista.

Dialogeista tehtyjä muistiinpanoja käytetään Sitran Luontoviisas Suomi 2035 -visiotyön tukena. Nuorten dialogien yhteenveto tukee Itlan kehittämistyötä teeman parissa sekä Opetushallituksen kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeessa tehtävää työtä.