Uutiset>Blogi
19.08.2024

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon tarvitaan leveät kansalliset hartiat

Uuden lasten ja nuorten psykososiaalisen menetelmän ottaminen käyttöön on vaativa ja pitkä prosessi. Sen onnistuminen edellyttää ongelmaksi tunnistetun ilmiön huolellista analysointia, vaikuttavuustietoon perustuvaa menetelmien valintaa ja suunnitelmallista käyttöönottoa eli implementointia. Tähän tarvitaan monipuolista erityisosaamista, rutkasti hyvää johtajuutta sekä yksittäistä hyvinvointialuetta leveämmät hartiat eli kansallista ohjausta ja tukea.

Itla ehdotti kesäkuussa lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevassa lausunnossaan kansallisen asiantuntijaryhmän perustamista. Ryhmä tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa, ja sen jäsenillä tulisi olla kykyä arvioida monipuolisesti menetelmien vaikuttavuutta sekä kansallisen käyttöönoton edellytyksiä.

“Meillä on Suomessa käytössä runsaasti lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta ei ole tarpeeksi tietoa, ja osaa käytetään toisin kuin alun perin on tarkoitettu”, ohjelmajohtaja Marjo Kurki toteaa.

“Isoilla investoinneilla jalkautettujen menetelmien käytön toteutumista ei myöskään seurata riittävästi. Usein ne hiipuvat pois käytöstä tai muuntuvat jo muutaman vuoden päästä. Suomessa tarvitaan kansallinen strategia vaikuttavien menetelmien käyttöönottoa varten.”

Kurki johtaa Itlassa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointia sekä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien PANDEMICS- ja YOUNG-ohjelmien vaikuttavuustyötä. Edellinen ohjelma hakee tutkimusperustaisia ratkaisuja pandemioiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja parempaan varautumiseen, jälkimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin.

Menetelmäkentällä vähemmän on enemmän

“Psykososiaalisen menetelmän käyttöönotto ja juurtuminen pysyvään käyttöön on vaativa ja pitkä prosessi. Se edellyttää monipuolista erityisosaamista menetelmien arvioinnista, valinnasta ja Suomen oloihin mukauttamisesta. Uudet menetelmät kannattaisi ottaa käyttöön niin, että koko maa hyötyy – sen sijaan että pyörä keksitään aina uudelleen. Alueille tarvitaan kansallista ohjausta ja tukea”, menetelmien suunnitelmallisen käyttöönoton uranuurtaja Petra Kouvonen sanoo.

”Voisimme välttyä kaikkein kipeimmiltä säästöiltä, kun menetelmien valinta alueilla olisi harkittua ja systemaattista. Käytössä pitäisi olla vain tutkitusti vaikuttaviksi arvioituja menetelmiä, joilla saadaan todellista hyötyä aikaan. Menetelmäkentällä kaikkien kukkien kukkiminen ei ole rikkaus. Ei myöskään ole eettistä tarjota menetelmiä, joiden vaikutuksista emme tiedä tarpeeksi”, Kouvonen ja Kurki korostavat.

Johtamisella on suuri merkitys menetelmien käyttöönotossa ja juurtumisessa, sillä ne tarkoittavat paljon muutakin kuin henkilöstön kouluttamista.

”Onnistunut implementointi edellyttää systemaattista suunnittelua sekä erillisiä prosesseja palvelujärjestelmän kaikille tasoille. Koulutukseen käytetään meillä valtavasti resursseja, mutta menetelmien säännöllistä käyttöä arjessa ei tueta ja seurata riittävästi. Lähiesihenkilön tulisi tukea  työntekijää menetelmien käytössä sekä menetelmäosaamisen hyödyntämisessä ja ylläpitämisessä”, Marjo Kurki korostaa.

Ilmiön huolellinen analysointi tarjoaa ratkaisun

Sata vuotta sitten sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä ohjasivat helposti tunnistettavat ilmiöt. Ruokaa oli liian vähän tai naiset kuolivat synnytyksiin. Nykyisten psykososiaalisten ilmiöiden – nuorten ahdistuneisuuden tai lasten aggressiivisen käytöksen lisääntyminen – taustalla olevien syiden löytäminen on paljon haastavampaa.

”Olisi tärkeää tunnistaa monisyisen ilmiön ydin, sen sijaan että haetaan pikavoittoja. Tiedämme esimerkiksi, että lasten vakavia käytöshäiriöitä pystytään vähentämään tukemalla vanhempia vaikuttavalla menetelmällä. Tämä supistaa erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun tarvetta sekä kustannuksia”, Marjo Kurki sanoo.

Ylppökin löysi innoituksen ulkomailta

Petra Kouvonen ja Marjo Kurki peräänkuuluttavat lasten ja nuorten mielenterveyskentälle kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi ruotsalaiset ja hollantilaiset tutkimusryhmät ovat tehneet jo yli kymmenen vuoden ajan mielenterveysmenetelmiin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Kansainvälistä yhteistyötä kaivattaisiin enemmän myös Suomeen.

Sata vuotta sitten Arvo Ylppökin sai innoituksen neuvoloiden kehittämiseen ulkomailta.

”Neuvolajärjestelmä oli vasta itsenäistyneen Suomen suurimpia innovaatioita. Ylppö oivalsi ulkomailla opiskellessaan oman maansa suurimman ongelman ja keinon sen ratkaisemiseksi. Kansainväliset herätteet ja kotimaisen ilmiön huolellinen analysointi sekä niiden pohjalta kehitetty paikallinen ratkaisu olivat avainasemassa. Siten kannattaisi toimia tänäkin päivänä.”

Lue myös Vieraskynä-kirjoituksemme “Lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon laatua on parannettava” Helsingin Sanomissa.

Lisätietoja

Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

PANDEMICS- ja YOUNG -ohjelmat

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vieraskynä
|
12.02.2025
Aiheuttaako vanhempien pienituloisuus ahdistusta nuorille?
Vaikea taloustilanne on haastanut entisestään pienituloisia lapsiperheitä 2020-luvulla. Samalla nuorten ahdistuneisuus ja tuen tarve ovat kasvaneet. Maisterintutkielmani pyrki selvittämään systemoidun kirjallisuuskatsauksen keinoin, onko vanhempien pienituloisuus yhteydessä nuorten (11–18-vuotiaiden) ahdistuneisuuteen ja ahdistuneisuushäiriöihin, ja millaisia muita tekijöitä nuorten ahdistuneisuuden taustalta löytyy.
Lapsiperheköyhyys
Mielenterveys
Samalta viivalta
Tapahtumat
Ilmoittaudu arvioitsijakoulutukseen!
Itlan Kasvun tuki tekee psykososiaalisten menetelmien arvioita ja julkaisee ne systemaattisina kirjallisuuskatsauksina menetelmäpankissa sekä Kasvun tuki -aikakauslehdessä. Seuraava menetelmäarvioitsijoiden koulutus järjestetään marraskuussa. Tule mukaan psykososiaalisten menetelmien arvioitsijaksi!
11.11.-25.11.2024
Teams ja läsnä
Kasvun tuki
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Blogi
|
05.02.2025
Kaikki on vaikuttavaa – vai onko?
Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja kolmannen sektorin ammattilaiset tarjoavat ja tutkijat tutkivat, on vaikuttavaa – ainakin jos on uskominen useimpien vaikuttavuusraporttien johtopäätöksiä. Voiko kaikki olla vaikuttavaa vai onko kyseessä jotain muuta? Mitä vaikuttavuus on ja miten sitä voidaan tutkia?
Kasvun tuki
Vaikuttavuus
Nuoria istumassa lattialla.
Uutiset
|
04.02.2025
Nuorten yksinäisyys on monitahoinen haaste – Tutkimus paljastaa kahdeksan yksinäisyyden muotoa
Tuore tutkimus perustuu suomalaisten nuorten anonyymeihin keskusteluihin verkossa. Tulokset haastavat palveluntuottajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottamaan käyttöön kohdennettuja ja aidosti nuorten omista tarpeista lähteviä keinoja yksinäisyyden lievittämiseen.
YOUNG-ohjelma
Päiväkoti-ikäinen lapsi tekee tehtävää pöydän ääressä.
Uutiset
|
28.01.2025
Uusi opas edistää psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointia    
Lasten ja nuorten mielenterveyttä tulee tukea parhaaseen mahdolliseen näyttöön pohjautuvilla psykososiaalisilla menetelmillä. Itla on julkaissut oppaan, jonka tavoitteena on tehdä lasten, nuorten ja perheiden menetelmien vaikuttavuuden arviointiprosessi läpinäkyväksi ja tukea resurssien kohdentumista mielenterveyttä parhaiten tukeviin interventioihin.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Hymyilevä alakouluikäinen lapsi istumassa lattialla.
Tapahtumat
Webinaari: Miksi menetelmien vaikuttavuuden arviointi on tärkeää?
Itlan maksuttomassa webinaarissa 26.3.2025 kuulet lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuustiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikuttavuuden arvioinnista. Pääpuhujana on ylilääkäri, nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala.
Ke 26.3.2025
Klo 8.30-9.30
Etäyhteydellä (Teams)
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät