Uutiset>Blogit
17.10.2017

Tunnelmia Tromssasta – keskustelua arviointityöstä pohjoismaisessa verkostossa

Kasvun tuki –toimitus matkasi syyskuun alussa Pohjolan Pariisiksikin kutsuttuun Tromssaan Pohjois-Norjaan.

Jylhissä maisemissa järjestettiin neljäs yhteispohjoismainen tapaaminen, jossa kohtasivat lapsille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten interventioiden arviointi- ja juurruttamistyötä tekevät tahot. Kaksipäiväiseen tapaamiseen oli saapunut paikalle edustajia Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Tromssa on vireä yliopistokaupunki ja paitsi arktisen tutkimuksen pääpaikkoja, myös korkeatasoisen lääketieteen, psykologian ja sosiaalialan tutkimuksen keskus.  Tromssan yliopistossa toimii myös vuonna 2008 aloittanut Ungsinn, “Nuori mieli”. Ungsinn on vanhin pohjoismaisista arviointitoimituksista, jonka päätoimittaja Helene Eng isännöi tapaamista yhdessä psykologian professori Monica Martinussenin kanssa. Tanskan edustajat puolestaan työskentelevät sosiaaliministeriön alla toimivassa Vidensportalenissa, jonka sivuilla käy yli 10 000 vierailijaa kuukaudessa ja arvioituja menetelmiä on kolminumeroinen määrä. Siinäpä meillekin tavoitetta!

Keskustelimme maiden välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä arviointiprosessissa ja arviointikriteeristöissä ja kävimme läpi tuoreita menetelmäarvioita. Huojentavaa oli todeta, että sekä kysymykset että haasteet, mutta toisaalta myös itse arviot olivat samansuuntaisia maasta riippumatta. Pieniä eroja maiden välillä oli havaittavissa siinä, millä tarkkuudella tieteellisten tutkimusten tuloksia käydään läpi, sekä siinä, missä määrin arvioinnissa painotetaan juurruttamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja asiakaskokemusta. Keskustelimme myös siitä, milloin on kyse psykososiaalisesta menetelmästä, milloin taas palvelujärjestelmää ja ammattilaisten päätöksentekoa kehittävästä työskentelyn yleisemmästä viitekehyksestä ja työotteesta? Kuuluvatko jälkimmäiset arvioinnin piiriin? Jos kuuluvat, millaisia menetelmiä arviointiin tulisi käyttää?

Arviointi ja arvioinnin kohteena oleminen herättää luonnollisesti myös tunteita. Työmenetelmien kehittämiseen on käytetty usein vuosia aikaa. Kentällä menetelmiä käyttävät ovat niihin sitoutuneita ja työtä perheiden ja lasten hyvinvoinnin eteen tehdään suurella sydämellä. Kaikilla arviointityötä tekevillä oli yhteneväinen näkemys siitä, että kunnoittavan dialogin säilyttäminen menetelmien kehittäjien ja käyttäjien kanssa on työn kulmakiviä. Tavoitteena on rohkaista menetelmien kehittäjiä tutkimuksen tekemiseen. Arvioinnissa tulisi myös selkeästi erottaa teoreettisesti perustellut menetelmät, joista ei vielä ole tutkimustietoa, sellaisesta tilanteesta, jossa tutkimus on osoittanut menetelmän tehottomaksi.

Tapaamisessa suunniteltiin pohjoismaisen yhteistyön pitkän tähtimen linjoja liittyen muun muassa jaettuun arvioitsijapooliin, jolla pohjoimaista asiantuntijuutta voitaisiin jakaa. Tapaamisessa sovittiin myös yhteispohjoismaisen verkoston, NordicDataPrevin perustamisesta, sekä toukokuiseen Kööpenhaminan implementaatiokonferenssiin hakeutumisesta omalla symposiumilla.


Petra Kouvonen.
Kirjoittaja
Petra Kouvonen
Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Taina Laajasalo

Tieteellinen päätoimittaja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogit
|
06.08.2026
Miten lasten kokemukset muuttavat palveluita?
Miten lasten, nuorten ja perheiden kokemukset voivat aidosti vaikuttaa palveluihin, joiden tarkoitus on tukea heidän hyvinvointiaan? Singaporen käytäntötutkimuskonferenssissa tarjottiin vastauksia kysymykseen, jonka kanssa moni tutkija ja kehittäjä kamppailee.
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogit
|
22.06.2026
Johdetaanko sotea suoritteilla?
Tässä blogissa Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaid pohtii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten ja palveluiden ajankohtaisia ilmiöitä. Tällä kertaa aiheena on suoritejohtaminen, joka paraikaa pohdituttaa hyvinvointialueiden kehittämisessä ja johtamisessa.
Blogit
|
16.06.2026
Suomella ei ole varaa menettää lasten ja nuorten luottamusta
Suomen kriisinkestävyys rakennetaan lapsuudessa, nuoruudessa ja arjen yhteisöissä. Vahvistamalla yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta, mielenterveyttä ja vaikuttavia palveluja rakennamme perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle, kestävälle taloudelle ja nuorten tulevaisuususkolle.
Nuori mies ja nuori tyttö kävelevät selin kadulla.
Tapahtumat
Luottamus ja resilienssi Pohjoismaiden kriisinkestävyyden perustana -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua luottamuksesta ja resilienssistä SuomiAreenassa: Miten pohjoismainen yhteiskunta rakentaa psykologista resilienssiä, huoltovarmuutta ja turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa?
24.6.2026
16.00-16.30
Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.