Uutiset>Uutiset
11.02.2019

Implementointiopas tarjoaa eväitä menetelmän juurtumiseen

Kasvun tuki -hankkeen aikana valmistunut Näyttöön perustuva työ lasten kasvun tukena – miten johtaa juurtumista? -opas julkaistaan 12. helmikuuta. Tilaisuudessa puhuu kansainvälinen huippuasiantuntija John Lavis. Lavis kertoo kokemuksista näyttöön perustuvan päätöksenteon tukemisesta Kanadassa.

Tiedote 11.2.2019

Lasten tilanne 101-vuotiaassa Suomessa on monella tavalla parempi kuin koskaan. Sosiaalisten ja mielenterveydellisten ongelmien periytyminen on kuitenkin tämän päivän vakava yhteiskunnallinen haaste. Lapsiperheiden hyvinvointierot näkyvät sukupolvien yli sekä sosiaalisina että terveydellisinä ongelmina, vaikka nykytutkimuksen valossa ongelmien siirtyminen seuraaville sukupolville on ehkäistävissä.

“Jokaisella lapsella ja perheellä tulisi olla oikeus saada parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa tukea ja hoitoa, joka olisi samansisältöistä riippumatta siitä, missä ja kuka tukea antaa. Tutkimus antaa tähän tänään eväitä paremmin kuin koskaan aikaisemmin”, painottaa Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen.

Itla julkaisee näistä lähtökohdista kirjoitetun oppaan: Näyttöön perustuva työ lasten kasvun tukena – Miten johtaa juurtumista? Opas julkaistaan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tiistaina 12.2.2019. Tilaisuuden ohjelma.

Tutkimusnäyttöön perustuvan päätöksenteon lisäksi tarvitaan juurruttamista

Tutkimukseen perustuvien päätösten ja vaikuttavien menetelmien käytön tulisi olla keskeinen vaatimus lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusnäyttöä hyödyntämällä voidaan pienentää sitä riskiä, että resursseja käytetään vaikutuksiltaan vähäisiin, tehottomiin tai jopa haitallisiin toimiin. Tämän vuoksi päätöksentekijät paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle ovat avainasemassa näyttöön perustuvan työn johtamisessa ja juurruttamisessa. Kun ymmärrys ja osaaminen tutkimustietoon perustuvasta päätöksenteosta lisääntyy, lapset ja perheet saavat parhaaseen mahdolliseen tietoon pohjautuvaa apua. Tämä on myös kustannustehokasta.

Tavallinen virhearvio kuitenkin on, että vaikuttavaksi todettu toiminta juurtuu itsestään ja pysyy käytössä muuttumattomana. Todellisuudessa lapsi- ja perhepalveluiden johto, päätöksentekijät ja työntekijät tarvitsevat systemaattista ja pitkäkestoista tukea vaikuttavan työn ylläpitämiseksi. Eväitä juurruttamiseen annetaan julkaistavassa implementointioppaassa.

Kymmenen oppia Kanadasta

Kansainvälinen huippuasiantuntija, professori John Lavis puhuu Kansalaisinfossa aiheesta “Ten lessons learned about supporting evidence-informed policymaking in Canada”. Lavis tuo esille tuloksia siitä, miten vaikuttavaa tukea lapsiperheille voidaan rakentaa tehokkaasti edistämällä vuoropuhelua tieteen ja päätöksenteon välillä. Professori Lavis tulee Department of Health Evidence and Impact -laitokselta McMaster yliopistosta. Hän on perustanut ja johtaa McMaster Health Forumia ja Forum+ -ohjelmaa, joiden tarkoituksena on kehittää tapoja tuoda parasta olemassa olevaa tutkimusnäyttöä päätöksentekoon ja järjestelmätason työhön sekä näyttöön perustuvien menetelmien implementointiin. Lavisin tutkimus kohdistuu innovatiivisiin strategioihin, jotka tukevat tutkimusnäytön käyttöä.

Tilaisuuden lopussa käydään keskustelua paneelissa. Paneelia johtaa emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.

Itlan implementointiopas on tuotettu osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Implementointiopas julkaistaan sivulla kasvuntuki.fi

Tilaisuuden järjestää Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) yhteistyössä eduskunnan ja siellä toimivan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa.


Lisätietoja

Petra Kouvonen.
Petra Kouvonen

IMAGINE-hankkeen vastaava tutkija (STN)

Lead Researcher, IMAGINE Project (SRC)

041 455 2280
Kirsi Campello
Kirsi Campello

Viestintäjohtaja

Director of Communications

kirsi.campello@itla.fi

040 630 1633

Professor John Lavis

John Lavis holds the Canada Research Chair in Evidence-Informed Health Systems. He is the Director of the McMaster Health Forum (and Forum+), Co-Director of the World Health Organization (WHO) Collaborating Centre for Evidence-Informed Policy, and Professor in the Department of Health Evidence and Impact at McMaster University. He is also Distinguished Visiting Professor at the University of Johannesburg. John supports policymakers and stakeholders to harness research evidence, citizen values and stakeholder insights to strengthen health and social systems and get the right programs, services and products to the people who need them. He does this work in Canada through the Forum and in a broad range of countries internationally through two Forum-supported networks: Evidence-Informed Policy Network (EVIPNet) and Partners for Evidence-driven Rapid Learning in Social Systems (PERLSS). He holds an MD from Queen’s University, an MSc from the London School of Economics, and a PhD (in Health Policy) from Harvard University.

https://fhs.mcmaster.ca/main/canada_chairs/evidence_informed_health_systems_chair.html ’)}

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.