Uutiset>Uutiset
15.01.2021

Itlan ja THL:n uusi selvitys: Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa

Selvityksestä käy ilmi, että kiireellisesti sijoitettujen teini-ikäisten taustalla on usein vaikeutuneita ja pitkittyneitä nuoruuden kriisejä. Oikeanlaisten työmenetelmien avulla voidaan vahvistaa niin sijoitettujen nuorten hyvinvointia kuin sijaishuoltoa tarjoavien organisaatioiden toimintaa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön rahoittama ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tuore selvitys Mikä auttaa? – Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa on julkaistu. Itlan ja THL:n selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää työkäytäntöjä, jotka vastaavat entistä paremmin sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeita ja saavat aikaan positiivista muutosta. Toimivia työtapoja etsittiin yhdessä sijoitettuna olleiden nuorten, lastensuojelun työntekijöiden ja tutkijoiden kanssa.


”Lastensuojelun tilanne ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten hyvinvoinnin kysymykset ovat julkisuudessakin käytävän keskustelun näkökulmasta erittäin ajankohtainen ja akuutti aihe; nuoret ja heidän tilanteensa kaipaavat toimivia ratkaisuja”, kertoo Itlan asiantuntija Mari Hirvonen raportin taustasta.


Selvityksestä on vastannut THL:n tutkimusprofessori ja arvostettu lastensuojelun asiantuntija Tarja Heino. Raportin kirjoittajien lisäksi selvityksessä on kuultu eri lastensuojelukentän toimijoita, kuten Lastensuojelun keskusliittoa, Pesäpuu ry:tä, Nuorten Ystävät ry:tä, Auta lasta ry:tä sekä Osallisuuden aika ry:tä.

Nuorten yksilöllinen kohtaaminen

Noin joka kolmannen kiireellisen sijoituksen arvioidaan edellyttävän välitöntä tilanteeseen puuttumista, eikä sijoitusta siten voida välttää. Joka kymmenes kiireellinen tilanne sisältää vakavia nuoreen itseensä tai hänen läheisiinsä kohdistuvia vaaroja, mikä tekee tilanteesta erityisen ja vaativan.

Vaikeimmin autettavissa olivat ne, jot­ka eivät katsoneet tarvitsevansa apua eivätkä sitoutuneet hoitoon ja sijoituspaikkaan.


”Selvityksen mukaan nuoret toivovat, että heihin tutustutaan, heidän kokemuksensa ja ehdotuksensa kuullaan ja että aikuiset pysähtyvät kohtaamaan heidät kiireettä”, sanoo tutkimusprofessori Tarja Heino.


Yhtä tehokasta ja vaikuttavaa interventiota tai yksittäistä metodia, jolla lastensuojelutoimia edellyttäviin monimutkaisiin murrosiän vaikeuksiin voitaisiin puuttua, ei ole osoitettu.

Niin selvityksen tutkimustiedossa kuin nuorten näkemyksissä korostuu toive aidosta vuorovaikutuksesta nuorten ja heitä kohtaavien työntekijöiden välillä. Nuoren yksilöllinen, laaja-alainen ja kokonaisvaltainen hoito-ohjelma on edellytys kuntoutukselle ja tuen vaikuttavuudelle.

Lisätietoja

Mikäli sinulle heräsi kysyttävää, olethan yhteydessä meihin.

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.
Tyttö heittää koripalloa
Tapahtumat
Implementoinnin aamukahvit: käytännön vinkkejä menetelmien käyttöönottoon    
Onko organisaatiosi ottamassa käyttöön psykososiaalisia menetelmiä? Tarvitsetko työkaluja onnistuneeseen toteutukseen? Suunnitteletko työpajaa, mutta kaipaat tukea ohjelmaan ja materiaaleihin? Virtuaalikahveillamme ti 17.3.2026 klo 8-9 saat kättä pidempää!
Ti 17.3.2026
Klo 8-9
Teams