Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot
Tämä ilmeni väitöskirjatutkija Sanni Penttilän tuoreesta tutkimuksesta. Nykyisessä pirstaleisessa palvelujärjestelmässä neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet pääsevät liian usein pahenemaan. Lapsen yksilöllisen arvioinnin yhteydessä olisikin kartoitettava koko perheen tilanne, jotta perhe saisi ajoissa tarvitsemaansa tukea ja sijoituksilta vältyttäisiin.
Sanni Penttilän maaliskuussa European Child & Adolescent Psychiatry -julkaisussa ilmestynyt tutkimus osoitti, että lähes joka viides neurokehityksellisen diagnoosin (kuten ADHD, autismikirjo tai erilaiset oppimishäiriöt) erikoissairaanhoidossa saaneista lapsista oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Perheeseen liittyvistä taustatekijöistä erityisesti toimeentulotuen saanti, vanhempien erillään asuminen sekä vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöt olivat yhteydessä sijoituksiin. Siksi olisi tärkeä tunnistaa ajoissa perheet, joilla on elämässä kuormitustekijöitä, ja ehkäistä sijoituksia nykyistä kokonaisvaltaisemmilla palveluilla.
”Suomalainen palvelujärjestelmä on hyvin yksilökeskeinen. Meillä tutkitaan vain lasta, vaikka olisi tärkeää huomioida koko perheen tilanne. Se ei ole tällä hetkellä kenenkään vastuulla”, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun Sotessa ylilääkärinä työskentelevä Penttilä kertoo.
Monilla sijoitetuilla lapsilla on neurokehityksellisiä häiriöitä, kuten ADHD. Lisäksi heillä ilmenee usein muita mielenterveyden ongelmia. Penttilän tutkimus osoitti, että erityisen huolellisesti koko perheen tilanne on huomioitava silloin, kun lapsella esiintyy sekä ADHD:n että käytöshäiriön oireita.
“Suomalainen palvelujärjestelmä on hyvin yksilökeskeinen. Meillä tutkitaan vain lasta, vaikka olisi tärkeää huomioida koko perheen tilanne. Se ei ole tällä hetkellä kenenkään vastuulla.”
Palvelujärjestelmän pitäisi huomioida perheen kokonaistilanne
Itla on rahoittanut Sanni Penttilän tutkimusta, ja se on osa Oulun yliopiston koordinoiman yhteisövaikuttavuus-tutkimusverkoston työtä. Tutkimusaiheet nousevat arjen työstä kentältä ja tulokset viedään paikallisen kehittämisen tueksi.
”Kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat kasvaneet meillä pitkään. Sannin tutkimus kertoo siitä, että palvelujärjestelmämme pitäisi nykyistä paremmin huomioida perheen kokonaistilanne, sekä voimavarat että vaikeudet”, tutkimusprofessori Tiina Ristikari Itlasta korostaa.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kodin ulkopuoliseen sijoitukseen päätyneet lapset ovat saaneet muita vähemmän neuropsykiatrista kuntoutusta. Lapsen pitäisi kuitenkin saada tarvitsemansa tuki myös silloin, kun hänen vanhempansa eivät pysty edistämään sen toteutumista.
”Nykyisessä pirstaleisessa järjestelmässä neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot: he saavat huonoa palautetta kotona ja koulussa, ja lopulta kodin ulkopuolelle sijoitetaan teini, jonka kanssa kukaan ei pärjää. Tämä olisi vältettävissä lapsen ja perheen kokonaisvaltaisella tuella.”
Pohjois-Karjalassa perheitä halutaan auttaa kokonaisvaltaisesti
Siun Sotessa kehitetään toimintamallia, jossa haastavassa elämäntilanteessa olevia lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan alusta alkaen kokonaisvaltaisesti, terveydenhuollon-, sosiaali- ja sivistystoimen ammattilaisten yhteisin voimin.
”Silloin lapsen läheisille aikuisille ja viranomaisille muodostuu jaettu käsitys siitä, miten kannattaa edetä ja perhe saa tukea yhdeltä luukulta”, Sanni Penttilä kiteyttää.
Viime syksynä avattu keskitetty terveydenhuollon puhelinpalvelu on tarkoitettu muun muassa lastensuojelun työntekijöille, opettajille ja terveydenhoitajille kiireettömän avun tilanteissa, kuten nepsy-pulmissa tai koulunkäynnin haasteissa. Moni asia ratkeaa jo ammattilaisten yhteisellä keskustelulla, mutta tarvittaessa he käynnistävät työparityöskentelyn tai kokoavat tiimin lapsen tilanteen auttamiseksi. Myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa sotepalvelut ollaan yhdistämässä lasten ja perheiden arjen kokonaisvaltaiseksi tueksi.
Siun Sote ja Pohde kuuluvat Itlan Alueelliseen oppimisverkostoon, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen hyvinvointialueilla. Työn ytimessä on mukana olevien alueiden yhteinen oppiminen käytännön kokemusten, tutkimuksen sekä historiatiedon pohjalta.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori
Kehitysjohtaja
Research Professor
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen
tiina.ristikari@itla.fi
Uutiset
