Uutiset>Uutiset
30.03.2023

Selvitys: EHO-jaksoilla paikataan yhä enemmän muiden palveluiden saatavuuden ongelmia

Erityisen huolenpidon painopiste on muuttunut. EHO-jaksot paikkaavat yhä enemmän muiden palveluiden, kuten lasten ja nuorten psykiatrian palveluiden, saatavuuden ongelmia. EHO-osastoille tulee yhä enemmän yhä nuorempia lapsia. Yksilöllisen hoidon tarve on korostunut, koska yhä useammalla EHO-osastolle tulevalla nuorella on monta diagnoosia.

Pohjoisen osaamis- ja tukikeskuksen tilaamassa, Owal Groupin ja Itlan toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu Valtion koulukotien erityisen huolenpidon jaksolla olleiden nuorten palvelupolkuja. Selvityksessä on tarkasteltu myös EHO-päätösten perusteita ja päätösten taustalla olevia tekijöitä sekä EHO-jaksoille asetettuja tavoitteita ja niiden käytännön toimeenpanoa EHO-yksiköissä. Selvityksessä painotettiin työntekijöiden kokemuksia EHO-osastojen toiminnasta ja toiminnan kehittämistarpeista. EHO-osastojen henkilöstön lisäksi selvityksessä kuultiin suurten kaupunkien johtavia sosiaalityöntekijöitä.

Palvelujen tarpeeseen on yhä hankalampi vastata 

EHO-osastot toimivat viimesijaisina ja välttämättöminä keinoina katkaista nuorten haitallinen ja itseään tai muita vahingoittava toiminta. Koulukotien EHO-osastot pyrkivät tarjoamaan laajasti nuorten tarvitsemia palveluita, mutta tarpeeseen on yhä hankalampi vastata. Osastojen rooli osana palvelujärjestelmää nähdään merkittävänä, mutta tällä hetkellä EHO-osastoille tulee nuoria, joiden tulisi olla esimerkiksi psykiatrisen hoidon piirissä. Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että hoitojakso EHO-osastolla toimii näille nuorille ja heidän verkostoilleen hengähdystaukona, mutta todelliseen avuntarpeeseen ja psyykkisiin ongelmiin hoitojakso ei vastaa tarpeeksi kattavasti. 

Hoitojaksojen kysynnän nousu ja nuoremmat asiakkaat herättävät huolta 

EHO-jaksoille saapuvilla nuorilla on taustallaan tyypillisesti pitkä lastensuojelun asiakkuus ja vaihtuvia sijaishuoltopaikkoja. Kymmenen vuoden aikana EHO-lähetteiden määrä suhteessa sijaishuollon asiakasmääriin on kasvanut merkittävästi. 


”Kymmenen vuotta taaksepäin oli yksittäisiä EHOja silloin tällöin, oli kokeneita työntekijöitä, jotka eivät olleet koskaan tehneet EHO-päätöstä. Nyt tulee sijainen, jolle tulee heti työn alle EHO-päätöksen pohtiminen. Moniammatillinen työryhmä ei antaisi lausuntoa, ellei todellista tarvetta olisi. Eli tarve on kasvanut merkittävästi.” -Sosiaalityöntekijä


Kysyntä on kasvanut, mutta kyse ei ole yleisestä sijaishuollon asiakasmäärien noususta, vaan siitä, että entistä suuremmalla osalla nuorista ongelmat ovat vaikeampia ja monisyisempiä. Entistä useammat nuoret käyvät hoitojaksoilla useammin kuin kerran. Keskimäärin EHO-jakson pituus on 70 päivää ja jonot jaksolle ovat pitkät – muutamista viikoista useisiin kuukausiin, pisimmillään jopa vuoden. 

Huolenaiheena nähdään myös viime vuosien muutos EHO-jaksojen asiakkaiden ikäjakaumassa. Aiemmin asiakkaat olivat täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria, mutta viime vuosina osastoille on tullut yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka ovat iältään lähempänä osastojen 12 vuoden alaikärajaa. 

Palveluiden rajapintojen kehittämistä 

Selvityksen mukaan pääsääntöisesti EHO-jaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvin. EHO-jaksojen ongelmaksi tunnistetaan kuitenkin vaikutusten pysyvyys. Ongelmien juurisyihin ei EHO-jaksoilla juuri voida vaikuttaa. EHO-jaksolla saadaan nuorelle esimerkiksi pidempiaikainen päihteetön jakso, mutta itse päihdeongelmaa EHO ei ratkaise. Tämän vuoksi prosesseja ja rajapintoja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi kehittää aiempaa yhtenäisemmiksi. 

Ratkaisuksi esitetään usein EHO-jaksojen pidentämistä, jotta nuorten ongelmiin voitaisiin pureutua entistä paremmin. EHO-jaksot on kuitenkin tarkoitettu nopeiksi ja lyhytkestoisiksi rajoitustoimenpiteiksi, joiden ei ole tarkoitus eikä mahdollisuuskaan vastata laajempiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tällaisen osaamisen kehittäminen koulukoteihin ei ole käytännössä mahdollista eikä perusteltua. 

Valtion koulukotien EHO-osastojen erikoistuminen tietyntyyppisiin haasteisiin nähdään potentiaalisena kehitysmahdollisuutena sekä asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen että henkilökunnan osaamisen näkökulmasta. Osastojen erikoistuminen mahdollistaisi samankaltaisista ongelmista kärsivien nuorten keskinäisen ja vertaistuellisen kohtaamisen sekä uusien työntekijöiden hakeutumisen suoraan osaamistaan vastaaville osastoille.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori

Kehitysjohtaja

Research Professor

Director of Development

050 917 7396

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Nuori mies istumassa kalliolla kesäisessä ympäristössä.
Blogi
|
10.09.2024
Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi
Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
05.09.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.
4.10.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
19.08.2024
Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa
Ylisukupolvinen köyhyys on monitahoinen ongelma. Niin Suomessa kuin maailmalla on näyttöä köyhyyden siirtymisestä sukupolvelta toiselle, mutta ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. 22. lokakuuta tarkastelemme sekä Euroopan että Suomen tasolla niitä mekanismeja, jotka tutkimuksen mukaan selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tule Kulttuurikasarmille löytämään ratkaisuja yhdessä!
22.10.2024
12.00-15.30
Kulttuurikasarmi, Narinkka 2, Helsinki tai etänä
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Tapahtuma
|
07.08.2024
Miten psykososiaalisia menetelmiä voidaan muokata? Adaptointi tutuksi
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa oppimaan uutta menetelmien adaptoinnista eli suunnitelmallisesta muokkaamisesta! 
Ma 28.10.
Klo 12:00-15:00
Siltasaarenkatu 8–10, Helsinki tai etänä (Teams)
Kasvun tuki
Pitkähiuksiset koululaiset kävelevät rinnakkain selin käytävällä.
Uutiset
|
07.08.2024
Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   
Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.
Kasvun tuki
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
Pihla Markkanen
|
06.08.2024
Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta
Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.
Kasvun tuki