Selvitys: Hyvinvointialueiden päättäjät uskovat lasten, nuorten ja perheiden palveluiden paranevan
Itla toteutti tammi-helmikuussa 2023 kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää hyvinvointialueiden päättäjien näkemyksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista, niiden järjestämisestä ja kehittämistarpeista sekä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa seuraavan kahden vuoden aikana.
Kysely lähetettiin johtaville viranhaltijoille sekä aluehallitusten ja -valtuustojen jäsenille. Kysely sisälsi viisi asenneväittämäkysymystä alakysymyksineen ja kaksi taustoittavaa kysymystä. Vastauksia saatiin 241. Vastausprosentti oli 10 %. Kysely ei koskenut pelastustoimea.
Kyselyn mukaan hyvinvointialueiden päättäjät ovat luottavaisia hyvinvointialueiden mahdollisuuteen vastata palvelutarpeisiin ja järjestää niitä yhteistyössä kuntien ja alueen eri toimijoiden kanssa. Painopisteen siirtymiseen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin uskotaan, mutta ennaltaehkäisevät palvelut nousivat kehittämiskohteeksi kaikissa palveluissa perheneuvoloista erikoissairaanhoitoon.
Suuria eroja vastaajaryhmittäin ei tullut esille, mutta viranhaltijoissa oli aluehallitusten ja -valtuustojen vastaajia enemmän kriittisyyttä painopisteen siirtymisestä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja toimivista yhteistyökäytännöistä kuntien kanssa. Aluehallitusten jäsenet uskoivat vankasti yhteistyöhön kuntien kanssa.
“Johtavien viranhaltijoiden osalta vastaus ei kerro siitä, että viranhaltijat näkisivät preventiivisten palvelujen merkityksen negatiivisesti. Kyse on siitä, että taloudellisesti tiukassa tilanteessa investointien tekeminen painopistealueita muuttamalla koetaan haasteelliseksi”, toteaa Itlan toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen ongelmien tunnistaminen ja niihin vastaaminen
Suurin osa vastaajista (68 %) oli sitä mieltä, että hyvinvointialueilla on hyvät edellytykset tunnistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen ongelmia. Aivan yhtä luottavaisia vastaajat eivät olleet siitä, miten hyvät edellytykset hyvinvointialueilla on vastata tunnistettuihin palvelutarpeisiin. Kuitenkin vastaajista 48 % oli samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan hyvinvointialueet onnistuvat hyvin palvelutarpeisiin vastaamisessa.
Hyvinvointialueiden käynnistämisen vaikutus palveluintegraation vauhdittamiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin siirtymiseen
Hyvinvointialueiden päättäjät uskovat, että hyvinvointialueen toiminnan käynnistäminen vauhdittaa palveluintegraatiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa.
Vastaajat uskoivat myös hyvinvointialueen mahdollisuuteen siirtää painopistettä korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, tosin hieman vähemmän kuin palveluintegraation toteutumiseen (56 % vastaajista samaa mieltä).
Viranhaltijoista yhteensä 69 % oli samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueen käynnistäminen vauhdittaa palveluintegraatiota. Näistä vastaajista peräti 21 % oli täysin samaa mieltä.
Viranhaltijoista reilu puolet oli samaa mieltä (52 %) siitä, että painopistettä voidaan siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Viranhaltijat uskoivat kuitenkin luottamushenkilöitä vähemmän painopisteen siirtymiseen ennaltaehkäiseviin palveluihin: viranhaltijoista 25 % oli eri mieltä ja 23 % vastasi ei samaa eikä eri mieltä.
Aluevaltuutetuista 55 % oli samaa mieltä painopisteen siirtymisestä ennaltaehkäiseviin palveluihin, 18 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä” ja 27 % oli eri mieltä. Aluehallituksen jäsenistä taas peräti 67 % oli samaa mieltä siitä, että painopiste siirtyy ennaltaehkäiseviin palveluihin. Heistä 18 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä” ja yhteensä 16 % oli eri mieltä.
Palveluekosysteemien rakentuminen
Hyvinvointialueilla on mahdollisuus rakentaa toimivia yhteistyökäytäntöjä alueensa kuntien kanssa sekä palvelutarpeita ratkaisevia palveluekosysteemejä.
Kyselyssä esitettiin kaksi väittämää yhteistyöstä ja palveluekosysteemeistä:
- Hyvinvointialue onnistuu rakentamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelutarpeisiin ja palveluihin toimivat yhteistyökäytännöt alueensa kuntien kanssa
- Hyvinvointialue onnistuu muodostamaan toimivia ja lapsiperheiden palvelutarpeita ratkaisevia palveluekosysteemejä seuraavan kahden vuoden aikana
Suurin osa vastaajista oli samaa mieltä molempien väittämien kanssa.
Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna viranhaltijat olivat kuitenkin kriittisempiä odotuksissaan toimivista yhteistyökäytännöistä: 11 % oli eri mieltä väittämän kanssa ja 30 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä”, kun taas aluehallituksen jäsenistä eri mieltä oli 8 %, 16 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä” ja yhteensä 73 % oli samaa mieltä.
Ekosysteemien osalta vastaukset jakaantuivat kutakuinkin samoin. Suurempi osa vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, mutta viranhaltijoissa oli enemmän eri mieltä olevia kuin aluevaltuutetuissa ja aluehallituksen jäsenissä.
Hyvinvointialueiden yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Yhteistyön edellytysten arvellaan paranevan eri toimijoiden kanssa hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä. Erikseen kysyttiin yhteistyönäkymistä kuntien, järjestöjen, sosiaali- ja terveysalan yritysten ja yhteistyöalueiden (YTA, aiemmin yliopistosairaalat) kanssa.
Onnistuminen yhteistyössä edellyttää joustavuutta ja luovia ratkaisuja ja palveluja tulee kehittää yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Osa hyvinvointialueista on käynnistänyt jo yhteishankkeita eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö erityisesti järjestöjen kanssa on koettu hyvänä ja monipuolisena.
”Kuntayhtymäaikana olemme rakentaneet jo näitä yhdyspintoja, jotka valtaosiltaan siis kunnossa hyvinvointialueen aloittaessa, sekä luoneet toimintamalleja ja yhteisiä tavoitteita. Tunnistettuihin ongelmiin vastaamisessa on kuitenkin haasteita erityisesti liittyen talouteen (Hyvinvointialue alijäämäinen) ja riittävään henkilöstöresurssiin”- avoin vastaus.
Väittämästä Hyvinvointialue tekee kiinteää ja vastavuoroista yhteistyötä lapsiperheiden palveluihin liittyen kahden seuraavan vuoden aikana suurin osa vastaajista oli samaa mieltä. Tähän väittämään hieman kriittisimmin suhtautuivat kuitenkin aluevaltuutetut.
Kehittämistarpeet
Keskeisiä kehittämistarpeita kysyttiin kasvatus- ja perheneuvoloista, sosiaalihuollon avopalveluista, lastensuojelusta, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja muista mahdollisista kohteista. Kaikkia pidettiin tärkeinä, joskin erikoissairaanhoitoa hivenen vähemmän kuin muita.
Tarve ennaltaehkäiseviä palveluiden kehittämiseen tuli avovastauksissa esiin kaikkien palveluiden kohdalla.
”Hyvinvointialueiden tulee panostaa ennalta ehkäisevään työhön perheissä. ”Seinistä” tulee luopua ja panostaa siihen, että ammattilaiset pystyvät tukemaan perheitä jo hyvissä ajoin kun avun/tuen tarvetta ilmaantuu. Kriisitilanteiden keskellä tulee olla mahdollisimman matala kynnys yhteydenottoon ja tarjolla riittävä repertuaari “kevyitä” palveluita ja apua.” – avoin vastaus.
”Lasten ja nuorten palvelut muodostavat kokonaisuuden. Näitä pitää parantaa yhtäaikaisesti. Yhteys kuntien palveluihin on lasten osalta erityisen tärkeää. Lisäksi perheen aikuisten palveluissa tulee aina huomioida myös lapset.”- avoin vastaus.
Kyselyn toteutti Itlan toimeksiannosta Owal Group Oy.
Lisätietoja
Uutiset
