Uutiset>Uutiset
10.06.2022

Suomalaista perhepolitiikkaa vaivaa katkoksellisuus ja kokonaisnäkemyksen puute

Itla ja Kela tutkivat 2000- ja 2010-lukujen hallitusten kokonaiskuvaa perhepolitiikasta ja sen tavoitteista. Aineistona käytettiin hallitusohjelmia, kehittämisohjelmien raportteja sekä lainsäädäntöä.

Suomalainen perhepolitiikka vuosituhannen vaihteen jälkeen -tutkimuksen mukaan näkemys perhemyönteisestä yhteiskunnasta ei ole yhtä vahva kuin vuosituhannen vaihteessa. Tämä näkyy sekä lapsiperhepalveluissa että sosiaaliturvaetuuksissa, sillä valtaosa lapsiperheiden etuuksista on jäänyt jälkeen muusta ansiotulo- ja elinkustannusten kehityksestä.

Viimeisen 20 vuoden aikana perhepalveluiden kehitys on perustunut ohjelmalliseen hankekehittämiseen, mikä ei ohjausmekanismina ole toiminut tarkoitetulla tavalla. Päällekkäisiä kehittämishankkeita on ollut käynnissä monilla hallinnonaloilla paikallisesti ja valtakunnallisesti, mikä kertoo muun muassa ministeriöiden yhteistyön puutteellisuudesta. Poikkihallinnollisesti toteutetut hankkeet eivät ole taanneet tiedonkulkua tai toimintatapojen leviämistä käytännön tasolle. Hallituskausittain vaihtuvien hankkeiden tavoitteet ovat vaihdelleet ja eri puolueiden ideologiset näkemykset ovat vaikuttaneet etenkin siihen, miten kehitystyötä kansallisesti ohjaillaan ja minkälaisin painotuksin.

Painopisteet ovat vaihdelleet paljon, vaikka kehityksessä on ollut mukana myös johdonmukaisia piirteitä, kuten pyrkimys siirtyä korjaavista palveluista ehkäiseviin. Silti vaikuttavat toimet ovat jääneet ohuiksi, sillä samaan aikaan vaativan tason palvelujen tarve on kasvanut. Ongelmien ennaltaehkäisy tai korjaavat toimet edellyttävät hallituskausiin sidottua hankekehittämistä ketterämpiä toimintatapoja.

2000-luvun hallitusohjelmissa lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat ja köyhyys on toistuvasti nähty merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana, mutta lapsiperheiden köyhyys ei silti ole osoittanut vähenemisen merkkejä 2020-luvun alkuun tultaessa.


”Sen sijaan, että perheet olisivat saaneet 2010-luvulla taloudellista turvaa, viimeisimmät hallitukset ovat toteuttaneet erilaisia uudistuksia, joiden vaikutukset perheiden arkeen ovat jääneet toteutumatta. Lapsiperheköyhyys ei ole kääntynyt laskuun vaan on edelleen korkealla tasolla”, kertoo toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.


Keskeinen ongelma perhepolitiikassa on se, että sitä – palveluja, etuuksia sekä perhevapaajärjestelmää – ei kehitetä kokonaisuutena, vaan toisistaan erillisillä politiikan aloilla. Tämä tekee myös perhepolitiikan toimenpiteiden yhteisvaikutusten arvioimisen mahdottomaksi.

Tutkimuksessa selvisi, että lapsen oikeudet ja lapsilähtöisyys ovat entistä tärkeämpiä perhepolitiikan lisäksi myös muilla yhteiskuntapolitiikan alueilla. Tässä mielessä pääministeri Marinin hallituskaudella parlamentaarisesti valmisteltu kansallinen lapsistrategia voi toimia merkittävänä suunnannäyttäjänä myös perhepolitiikalle.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Tutkimuksen pohjalta on julkaistu Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön politiikkasuositus, jossa nostetaan esille neljä asiakokonaisuutta pitkäjänteisemmän ja kokonaisvaltaisemman perhepolitiikan edistämiseksi.

  • Valtioneuvostolla pitää olla selkeä ja jaettu visio perhemyönteisestä politiikasta, joka yltää yli hallituskausien. Hallituskausien vaihtuessa voidaan jatkossa hyödyntää parlamentaarisia komiteoita tai uudentyyppisiä riippumattomia komissioita, joilla varmistetaan perhepolitiikan jatkuvuus hallituksesta toiseen.
  • Perhepolitiikan lähtökohdaksi pitää nostaa perheiden arjen tukeminen sekä perheiden palveluilla että sosiaaliturvaetuuksilla. Perheitä autetaan erityistoimenpiteillä vaikeina taloudellisina aikoina ja yhteiskunnallisissa murroksissa.
  • Tuetaan paikallista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka avulla voidaan tuottaa tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja auttaa perheitä niiden arjessa pärjäämisessä. Samalla on syytä analysoida kansainvälisiä ratkaisumalleja hyvistä käytännöistä perhepolitiikan uudistamisessa.
  • Perheiden palveluja ja sosiaaliturvaetuuksia tarkastellaan täsmällisinä tavoite- ja toimenpidekirjauksina hallituskausittain. Otetaan huomioon kytkennät myös esimerkiksi asumiseen, työllisyyteen ja verotukseen.

Lisätietoja

Suvi-Sadetta Kaarakainen

suvisadetta@gmail.com

045 133 5234

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
30.06.2025
Laura Yliruka innovaatio- ja kehittämistoiminnan kehitysjohtajaksi
Elokuussa Itlassa aloittaa uutena kehitysjohtajana VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka. Hän johtaa Itlan innovaatio- ja kehittämistoimintaa ja yhteisövaikuttavuustyötä.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Imagine
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki