TRT-menetelmä muokattiin kouluväkivaltatilanteiden aiheuttamien jälkioireiden ennaltaehkäisemiseksi
Suurin osa lapsista toipuu traumaattisistakin tapahtumista omassa turvallisessa kasvuympäristössään, mutta jotkut kaipaavat enemmän tukea. Suomessa ei kuitenkaan ole ollut tarjolla vakavien kouluväkivaltatilanteiden jälkihoitoon soveltuvaa ryhmämuotoista psykososiaalista menetelmää.
Norjalais-brittiläisen Children and War Foundationin (CAW) kehittämä TRT-menetelmä perustuu traumakeskeiseen kognitiivisen käyttäytymisterapiaan, johon pohjautuvat interventiot on todettu vaikuttaviksi lasten traumaoireiden hoitamisessa. Menetelmän tarkoitus on tukea traumaattisesta tapahtumasta toipumista, ja se opettaa lapselle tai nuorelle keinoja, jotka vähentävät tapahtumasta kehittyneitä stressireaktioita. Malli ei tarjoa hoitoa tai terapiaa, eikä sen käyttö edellytä terapeuttikoulutusta. Interventiota voivat käyttää myös esimerkiksi menetelmäkoulutetut opettajat ja sosiaalityöntekijät.
Suomessa TRT-menetelmällä tuetaan alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti sodalle, konfliktille tai luonnonkatastrofille lähtömaassaan altistuneita lapsia ja nuoria. Menetelmää on käytetty myös koulukiusattujen lasten auttamiseksi, ja se ollaan ottamassa käyttöön yksin maahan tulleiden nuorten tukemiseen, mutta näistä ei ole vielä julkaistu adaptointikuvausta Suomessa.
Itlan Kasvun tuki on arvioinut TRT-menetelmän ja tukee menetelmän ylläpitäjänä sen kansallista käyttöönottoa ja juurtumista eli implementointia. Tänä vuonna Itlan johdolla toteutetussa adaptointiprosessissa menetelmä on muokattu käytettäväksi myös vakavissa kouluväkivaltatilanteissa.
“Onnistunut suunnitelmallinen muokkaus eli adaptointi edistää menetelmän käyttöä ja parantaa sen sopivuutta lapsille, nuorille ja perheille sekä suomalaiseen palvelujärjestelmään. Perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa se, että menetelmän vaikuttavuus säilyy ja lapset ja nuoret saavat parasta mahdollista mielenterveyden tukea.”
Adaptointi on yhteistyötä lasten ja nuorten hyväksi
TRT-menetelmän adaptointi käynnistyi keskusteluilla Children and War Foundationin sekä adaptointiprosessia varten kootun kotimaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Ryhmän jäsenillä oli laajaa tutkimus- ja kokemustietoa lasten ja nuorten traumainterventioista. Keskustelujen jälkeen määriteltiin, millaisia muutostarpeita menetelmän uusi käyttötarkoitus edellyttää.
”Psykososiaalisten menetelmien muokkaus tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti. Tarvitaan monipuolista tietoa sekä menetelmän uudesta käyttöympäristöstä että alkuperäisestä menetelmästä tehdystä vaikuttavuustutkimuksesta”, TRT-menetelmän adaptointiprosessista vastanneet Itlan asiantuntijat Jonna Lehikoinen ja Nina Mellenius kertovat.
“Onnistunut suunnitelmallinen muokkaus eli adaptointi edistää menetelmän käyttöä ja parantaa sen sopivuutta lapsille, nuorille ja perheille sekä suomalaiseen palvelujärjestelmään. Perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa se, että menetelmän vaikuttavuus säilyy ja lapset ja nuoret saavat parasta mahdollista mielenterveyden tukea.”
Tutkituista työkaluista oli paljon apua
”Kun menetelmää adaptoidaan, on myös pohjatyö tehtävä huolellisesti. Hyödynsimme TRT-menetelmän muokkaamisessa adaptointitutkimusta ja -työkaluja, etenkin FRAME-viitekehystä. Laadimme sen avulla 26 menetelmään ja sen muokkaamiseen liittyvää kysymystä, joihin vastaaminen helpotti työn suunnittelua ja toteutusta”, Jonna Lehikoinen ja Nina Mellenius kertovat.
”Olemme olleet myönteisesti yllättyneitä siitä, kuinka paljon adaptointitutkimusten tarjoamista työkaluista on ollut apua. FRAME jäsensi todella paljon ajattelua ja toi varmuutta siitä, että kaikki tarvittava on huomioitu. Ilman sitä työ olisi vienyt paljon enemmän aikaa. Tiede ei ole aina yläpilveä!”
Muokkaukset on raportoitava huolellisesti
Adaptointi edellyttää dokumentointia ja viestintää niin adaptoinnista vastaavien kuin menetelmään perehtyneiden asiantuntijoiden ja menetelmän käyttäjienkin kesken. Uusi käyttötarkoitus on kuvattava huolellisesti.
Jonna Lehikoinen ja Nina Mellenius korostavat adaptointiprosessin huolellisen raportoinnin merkitystä.
”Olisi todella tärkeää raportoida tarkkaan miten alkuperäistä menetelmää on muutettu ja ovatko ydinelementit säilyneet. Joskus adaptoinnin sijaan menetelmästä muodostuu kokonaan uusi sovellus, jolloin sen vaikuttavuus tulisi arvioida erikseen. Adaptointiosaamisen lisääntymisen myötä on alettu ymmärtää, miten suunnitelmallinen muokkaus voi tukea menetelmän vaikuttavuuden säilymistä ja käytettävyyden paranemista.”
Nyt valmistunut TRT-menetelmän suunnitelmallinen muokkausprosessi ja sen dokumentointi on saanut kiitosta asiantuntijoilta sekä tuonut uutta ymmärrystä adaptoinnin merkityksestä. Adaptointiprosessin kuvaus julkaistaan vuoden 2025 lopulla.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Kasvun tuki
jonna.lehikoinen@itla.fi
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Kasvun tuki
nina.mellenius@itla.fi
Seilo on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.
Uutiset
