Uutiset>Blogit
21.11.2024

Yhteistyöllä kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea

Itlan uusi strategia suuntaa toimintamme kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat kasvaa, kukoistaa ja osallistua aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen.

Visiomme mukaisessa Suomessa jokainen lapsi ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottavat tulevaisuuteen. Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta ei ole vain arvokas tavoite itsessään – se on perusta kestävälle hyvinvoinnille, toimivalle demokratialle ja taloudelliselle menestykselle.

Strategiamme perustuu ymmärrykseen keskeisistä yhteiskunnallista muutoksista ja tulevaisuuteen vaikuttavista kehityskuluista sekä niiden vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Haasteista mahdollisuuksiin

Yhteiskuntamme on monella tapaa murroksessa. Viheliäiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato, mielenterveyden ongelmat ja talouden paineet, kytkeytyvät toisiinsa ja heijastuvat lasten, nuorten ja perheiden elämään, hyvinvointiin ja näkymiin tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen, alueellinen keskittyminen ja lasten määrän väheneminen vaikuttavat niin yksilöiden arkeen kuin yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Epävarmuuden lisääntyminen, ilmapiirin koveneminen ja yksilökeskeisyyden korostuminen kasvattavat lasten ja nuorten paineita, mikä voi heikentää tulevaisuudenuskoa ja rapauttaa yhteiskunnan eheyttä.

Teknologian ja tekoälyn nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vain, jos niitä hyödynnetään eettisesti ja vastuullisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Haasteiden keskellä tarvitsemme tieteen ja tulevaisuusajattelun voimaa, jotta voimme ymmärtää monimutkaisia ilmiöitä ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja. Vaikka aikamme haasteet ovat valtavia, meillä on myös enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Tämä hetki kutsuu meidät yhteistyöhön – rakentamaan siltoja ja löytämään yhdessä kestäviä ratkaisuja.

Kolme muutoksen kärkeä

Olemme Itlassa määritelleet kolme keskeistä muutosta, jota toiminnalle edistämme. Ensimmäinen on lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Se on maa, jossa lapset, nuoret ja vanhemmat ovat aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä. Tiedämme, että tavoite on saavutettu sitten, kun lasten, nuorten, perheiden ja tulevien sukupolvien ääni ja arvostus näkyvät asenteissa, julkisessa keskustelussa, päätöksenteossa sekä käytännön teoissa.  

Toiseksi panostamme siihen, että laadukas ja monipuolinen lapsinäkökulmainen tieto saadaan tehokkaasti käyttöön päätöksenteon tueksi. Tämä tieto, joka koostuu tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja kokemustiedosta, auttaa ymmärtämään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tarpeita muuttuvassa maailmassa. Itlassa edistämme tätä jalostamalla ja välittämällä sekä tutkimuksesta että käytännön kehittämistyöstä kumpuavaa tietoa, osaamista ja innovaatioita.

Kolmantena muutoksen kärkenä ovat lapsilähtöiset kasvuympäristöt ja palvelut. Työmme painopiste on hyvinvoinnin tukemisessa ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Haluamme vauhdittaa kasvuympäristöjen ja palvelujen uudistumista siten, että ne tukevat lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyttä. Tuemme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden muutoshalua ja uudistumiskykyä sekä yhteistyötä, yhdessä kehittämistä ja oppimista.

Yhdessä enemmän

Yhteiskunnalliset muutokset eivät synny yksin tai irrallaan – yhteistyö ja kumppanuudet ovat toimintamme ytimessä. Itlassa uskomme verkostomaisen yhteistyön voimaan ja haluamme myös jatkossa olla rakentamassa entistäkin vahvempia siltoja tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön välille. Olemme onnistuneet työssämme, kun sen tuloksena syntyy monitoimijaista yhteistyötä, yhteistä ymmärrystä ja yhdessä kehitettyjä ratkaisuja, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Matka lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentamiseen jatkuu – ja se matka kuljetaan yhdessä.

Kirjoittaja
Katri Vataja
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
Yhdessä enemmän – dialogia tieteen ja käytännön välillä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi
Tiede ja käytäntö, sote ja kasvatus, ajattelu ja arki löytävät toisensa Tampereen yliopistolla maaliskuussa 2027.
17.3.-18.3.2027
Päivittyy myöhemmin
Tampereen yliopisto
Kaksi nuorta ihmistä takaapäin kuvattuna.
Uutiset
|
07.04.2026
UCLA Loneliness Scale sopii nuorten ja vanhempien yksinäisyyden mittaamiseen
Itla on alkanut arvioida mittareita, joilla arvioidaan lasten ja nuorten hyvinvointia, mielenterveyttä, arjen toimintakykyä sekä tuen tarvetta. Julkaisemme ensimmäisenä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen nuorten yksinäisyyttä mittaavasta UCLA Loneliness Scale –mittarista, joka sopii myös vanhempien yksinäisyyden kokemusten arviointiin.
Tapahtumat
Tekoäly vauvaperheiden arjessa
Millaisia mahdollisuuksia tekoäly tuo perheiden arkeen ja vauva-aikaan? Kuka pitää silmällä tekoälyyn liittyviä riskejä, jotka uhkaavat lapsen oikeuksia? 3. kesäkuuta kokoonnumme Cajsan Helmeen aamiaisen merkeissä pohtimaan tekoälyn vaikutusta perheisiin ja perheellistyviin.
3.6.2026
9.00-11.00
Cajsan Helmi, Kaisaniemenranta 6, 00170 Helsinki
Podcast
|
25.03.2026
Onko Suomi unohtanut nuoret?
Miksi nuorille kaupitellaan tulevaisuutta, jonka parasta ennen päivä on jo mennyt? Toteutuuko Suomessa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus? Onko aika ryhtyä yhteisiin…
Taapero istuu eduskunnan valtiosalin lattialla.
Tapahtumat
Turvallinen alku elämälle – avain Suomen kestävään tulevaisuuteen 
Kansanedustajien paneelikeskustelu "Turvallinen alku elämälle - avain Suomen kestävään tulevaisuuteen" järjestään Kansalaisinfossa tiistaina 5.5.2026 klo 10.00–11.30. Keskustelua voi seurata myös suorana verkossa.
5.5.2026
10.00-11.30
Eduskunnan Kansalaisinfo
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, henkilö selailee yhtä niistä
Uutiset
|
19.03.2026
Kasvun tuki -aikakauslehden tuore teemanumero porautuu tutkimusmenetelmiin 
Kasvun tuki -aikakauslehden teemanumero syventyy lapsi- ja nuorisotutkimuksen ajankohtaisiin eettisiin ja menetelmällisiin näkökulmiin. Artikkeleissa korostuvat osallisuuden ja moniäänisyyden merkitys.