Adaptoinnin tarkoitus pähkinänkuoressa
- Parantaa psykososiaalisen menetelmän sopivuutta siihen ympäristöön, jossa sitä käytetään.
- Säilyttää menetelmän vaikuttavuus, kun menetelmää muokataan.
- Huomioida asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeet menetelmän muokkauksessa.
- Tukea näyttöön perustuvien menetelmien käytön vakiintumista.
Miksi adaptointi on tärkeää?
Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien avulla voidaan tukea lasten sosioemotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa mielenterveyden haasteita. Menetelmien käyttöönotto ei kuitenkaan ole aina sujunut ilman vaikeuksia lasten ja nuorten palveluissa.
Yhtenä syynä on tutkimusten mukaan se, että menetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa ei huomioida riittävästi asiakkaiden ja menetelmää käyttävien ammattilaisten tarpeita. Juuri tällaisiin ongelmiin adaptoinnilla eli menetelmän suunnitelmallisella muokkauksella voidaan vastata!
Adaptoinnin tavoitteena on parantaa menetelmän soveltuvuutta asiakkaille, ammattilaisille ja palvelujärjestelmään niin, että sen vaikuttavuus säilyy. Adaptointi yhdistääkin tutkimustietoa menetelmän vaikutusmekanismeista ja käytännön kokemustietoa sen soveltuvuudesta, jota kertyy ammattilaisten työstä ja asiakkaiden kokemuksista. Tutkimusten mukaan uuteen ympäristöön adaptoidut menetelmät voivat olla vaikuttavampia kuin ilman adaptointia käyttöönotetut menetelmät.
Suomessa on rajalliset mahdollisuudet kehittää ja tutkia täysin uusia psykososiaalisia menetelmiä. Siksi on viisasta hyödyntää muissa maissa kehitettyjä tutkitusti vaikuttavia menetelmiä ja adaptoida ne meille sopiviksi. Näin säästämme aikaa ja resursseja sekä varmistamme, että lasten ja nuorten saama mielenterveyden tuki on vaikuttavaa.
Menetelmää kannattaa adaptoida yhdessä
Adaptointiin liittyvät kysymykset koskettavat ammattilaisia eri tavoin:
- Menetelmää käyttävillä ammattilaisilla on tärkeää tietoa menetelmän soveltuvuudesta heidän työhönsä ja tätä voidaan hyödyntää adaptoinnissa. Samalla ammattilaisten on hyvä tunnistaa, mitkä menetelmän osat ovat joustavia (eli mitä osia voi yksilöidä asiakkaiden tarpeiden mukaan). Joustavien osien hyödyntäminen ei ole adaptointia, vaan menetelmän yksilöllistä räätälöintiä.
- Menetelmän ylläpitäjä saa usein tietoa muokkaustarpeista asiakkailta, menetelmää käyttäviltä ammattilaisilta, menetelmäohjaajilta ja kouluttajilta. Kaikkea tätä tietoa voidaan hyödyntää menetelmän adaptoinnissa.
- Tutkimusryhmä voi tunnistaa esimerkiksi tarpeen adaptoida menetelmää, kun se suunnittelee muualla kehitetyn menetelmän tutkimista Suomessa.
Adaptoinnin suunnitteluun ja toteutukseen kannattaakin perustaa monialainen adaptointitiimi, jossa on mukana esimerkiksi menetelmää käyttäviä ammattilaisia, tutkijoita ja tarvittaessa menetelmän ylläpitäjä. Näin pystytään huomioimaan eri ammattilaisten näkemykset ja havainnot menetelmän muokkaamisessa. Lue lisää siitä, miten adaptointi voidaan toteuttaa käytännössä.
Video: Mistä adaptoinnissa on kyse? Professori Graham Moore vastaa (1 min)
Professori Graham Moore työskentelee Cardiffin yliopistossa ja hän on tutkimusryhmiensä kanssa keskittynyt muun muassa psykososiaalisten menetelmien adaptointi- ja implementointitutkimukseen.
Miksi Itla edistää adaptointia?
Itlan tavoite on herättää kansallista keskustelua ja yhteistyötä menetelmien adaptoinnin tarpeesta sekä lisätä tutkimusperustaista adaptointiosaamista Suomessa.
Tarjoamme tietoa adaptointitarpeiden ja siihen liittyvien riskien tunnistamiseen sekä tutkimusperustaisia työvälineitä adaptoinnin toteuttamiseen.
Viestimme adaptoinnin merkityksestä myös päättäjille. Tieto lisää ymmärrystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi muuttuvassa maailmassa.