Ilmiö
Vanhemman kuoleman ja lapsen psykiatrisen sairastavuuden välinen yhteys.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Vanhemman vakavan sairauden ja kuoleman merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille on noussut vahvasti esiin lapsiperheiden palvelujärjestelmän käytännön työssä. Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus on keskittynyt pitkälti itsemurhiin ja äkillisiin kuolemiin luonnollisten kuolemien sijaan. Tämä nosti esiin kysymyksen siitä, kuinka erityisesti luonnollisten kuolemien vaikutus lapsiin näyttäytyy pohjoissuomalaisessa väestössä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus pohjautuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC86) -aineistoon. Aineisto sisälsi 422 henkilöä, joiden vanhempi oli kuollut lapsuuden aikana, sekä 6 172 kaltaistettua verrokkia. Tiedot vanhemman kuolemasta ja lasten psykiatrisista diagnooseista perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Vanhemman luonnollinen kuolema oli yhteydessä lapsen psykiatriseen diagnoosiin, ja diagnosointi tapahtui keskimäärin verrokkiryhmää aiemmin.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on lisännyt ymmärrystä siitä, että myös vanhemman luonnollinen kuolema on lapselle merkittävä kuormittava kokemus, johon palvelujärjestelmän tulisi reagoida suunnitelmallisemmin. Tulokset tukevat tarvetta huomioida lapset varhaisessa vaiheessa silloin, kun vanhemmalla todetaan henkeä uhkaava sairaus – eikä vasta kuoleman lähestyessä. Lasten tukemisen tulisi alkaa ajoissa sekä jatkua vanhemman kuoleman jälkeen ja sisältää lapsen hyvinvoinnin seurantaa. Tutkimus toimii taustatietona kehitettäessä varhaisen ja jatkuvan tuen toimintamalleja perheille.
Lähde
Haapea, M., Nordström, T., Räsänen, S., Miettunen, J., & Niemelä, M. (2022). Parental death due to natural death causes during childhood abbreviates the time to a diagnosis of a psychiatric disorder in the offspring: A follow-up study. Death studies, 46(1), 168–177. https://doi.org/10.1080/07481187.2020.1725928
Ilmiö
Vanhempien somaattisten sairauksien ja lasten psykoosia ennakoivien oireiden välinen pitkittäinen yhteys.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Tutkittavan ilmiön merkitys nousi esiin aiemmin toteutetuissa tutkimuskokonaisuuksissa. Lisäksi oli havaittu, että vanhemman pitkäaikainen tai sairaalahoitoa vaativa somaattinen sairaus on yleinen, mutta vähän tutkittu kuormitustekijä lasten kehitykselle. Havainto nosti esiin kysymyksen siitä, liittyvätkö vanhempien fyysiset sairaudet jo varhaisessa vaiheessa ilmeneviin psykoosia ennakoiviin oireisiin nuoruusiässä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus pohjautuu Pohjois Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC86) tutkimuksen laajamittaiseen, väestöpohjaiseen aineistoon. Käytetty osa aineisto sisälsi 6 609 tutkittavaa. Nuoruusiässä ilmeneviä psykoosia ennakoivia oireita kartoitettiin PROD seulalla. Vanhempien sairaalahoitoa vaativia somaattisia sairauksia koskevat tiedot haettiin silloisesta hoitoilmoitusrekisteristä.
Tutkimustulokset
Tulosten mukaan äidin sairaalahoitoa vaativat muskuloskeletaaliset (lihaksiin ja luihin liittyvät) somaattiset sairaudet olivat yhteydessä poikien psykoosia ennakoiviin oireisiin nuoruusiässä. Yhteys viittaa siihen, että perheeseen kohdistuvat somaattiseen terveyteen liittyvät kuormitustekijät voivat heijastua lasten psyykkiseen oireiluun jo varhaisessa vaiheessa.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on auttanut tunnistamaan niitä terveydenhuollon palveluita ja keskeisiä tilanteita, joissa lasten huomiointi on erityisen perusteltua vanhemman somaattisen sairauden yhteydessä. Tulokset tukevat lapsikeskeisen työskentelyn vahvistamista erityisesti aikuisten palveluissa, joissa kohdataan pitkäaikaissairaita vanhempia, ja ne korostavat tarvetta tukea lapsia osana vanhemman omaa hoitoa.
Lähde
Kinnunen, L., Nordström, T., Niemelä, M., Räsänen, S., Whittle, S., Sawyer, M., & Miettunen, J. (2020). Parental somatic illnesses and their association with prodromal symptoms of psychosis among offspring. Schizophrenia Research, 224, 190–192. https://doi.org/10.1016/j.schres.2020.08.020
Ilmiö
Vanhempien fyysisten sairauksien yhteys lasten ja nuorten käytösongelmiin.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Tutkittavan ilmiön merkitys nousi esiin aiemmin toteutetuissa tutkimuskokonaisuuksissa ja käytännön havainnoista, jotka liittyvät vanhempien somaattisten sairauksien ja lasten psyykkisen hyvinvoinnin väliseen yhteyteen (Kinnunen ym., 2020).
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu Pohjois Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC86) tutkimuksen laajamittaiseen, väestöpohjaiseen aineistoon. Tutkittavien lapsuus ja nuoruusajan tiedot perustuivat 8 ja 16 vuoden iässä kerättyihin kyselyaineistoihin (n = 7 073). Tiedot vanhempien fyysisistä sairauksista perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Tulosten mukaan yli puolella (55,2 %) lapsista oli vanhempi, jolla oli diagnosoitu vähintään yksi fyysinen sairaus erikoissairaanhoidossa. Vanhemman fyysisen sairauden yhteys nuoruusiän käytösongelmiin korostui erityisesti miespuolisilla tutkittavilla. Vanhemman fyysinen sairaus ei kuitenkaan liittynyt kaikilla lapsilla samalla tavoin nuoruusiän psyykkiseen hyvinvointiin, mikä viittaa yksilöllisiin ja perhekohtaisiin erotekijöihin.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on auttanut tunnistamaan niitä terveydenhuollon palveluita ja keskeisiä tilanteita, joissa lasten huomiointi on erityisen perusteltua vanhemman fyysisen sairauden yhteydessä. Tulokset tukevat lapsikeskeisen työskentelyn vahvistamista erityisesti aikuisten palveluissa, joissa kohdataan pitkäaikaissairaita vanhempia, ja ne korostavat tarvetta tukea lapsia osana vanhemman omaa hoitoa.
Lähde
Kinnunen, L., Nordström, T., Niemelä, M., Räsänen, S., & Miettunen, J. (2021). Parental physical illnesses and their association with subsequent externalizing and internalizing symptoms in children. Journal of Child and Family Studies, 30, 2677–2689. https://doi.org/10.1007/s10826-021-02079-y
Ilmiö
Vanhempien terveyden yhteys lapsiperheiden myöhempään toimeentulotuen käyttöön.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin aiemmasta tutkimustiedosta ja käytännön havainnoista, joiden mukaan vanhempien terveysongelmat kietoutuvat usein perheiden taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisesti psyykkiset häiriöt ja pitkäaikaissairaudet voivat heijastua työkykyyn ja perheen toimeentuloon. Havainnot nostivat esiin tarpeen ymmärtää, missä määrin vanhempien erikoissairaanhoidon diagnoosit ovat yhteydessä toimeentulotuen käyttöön ja millaisissa tilanteissa kuormittavat tekijät kasaantuvat lapsiperheissä.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa hyödynnettiin Kansallinen syntymäkohortti 1997-tutkimuksen aineistoa. Tutkimuspopulaatioon kuului 54 960 yhden ja kahden vanhemman perhettä. Tiedot vanhempien diagnooseista sekä perheiden toimeentulotuen käytöstä perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Vanhempien erikoissairaanhoidossa todetut, erityisesti psykiatristen häiriöiden diagnoosit, olivat yhteydessä lapsiperheiden korkeampaan riskiin siirtyä toimeentulotuen piiriin. Havainnot viittaavat siihen, että vanhempien terveysongelmat (etenkin mielenterveyden häiriöt) voivat heijastua perheen taloudelliseen tilanteeseen ja lisätä sosiaaliturvan tarvetta. Tulosten mukaan psyykkisen terveyden edistäminen väestötasolla voi vähentää lapsiperheiden taloudellisia vaikeuksia ja julkisia hyvinvointimenoja.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on vahvistanut ymmärrystä siitä, että vanhempien psyykkiset sairaudet ja taloudellinen niukkuus muodostavat lapsiperheissä kuormittavien tekijöiden yhdistelmän. Tulokset korostavat tarvetta tarkastella sairastuneen vanhemman perheen tilannetta kokonaisuutena sekä huomioida lasten arki ja tukimahdollisuudet osana palveluja.
Lähde
Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Niemelä, M., Lallukka, T., & Ristikari, T. (2023). Contribution of parental health to the subsequent social assistance entry of the family with children: A nationwide register-linked birth cohort study in Finland. Journal of Epidemiology and Community Health, 77(4), 224–229. https://doi.org/10.1136/jech-2023-220283
Ota yhteyttä
Haluaisitko kuulla lisää yhteisövaikuttavuustyön tutkimuksesta tai liittyä tutkimus-HUBiin? Ota yhteyttä!
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi