Ilmiö
Kasvuympäristön, skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvän perinnöllisen alttiuden ja myöhempien mielenterveyden häiriöiden välinen yhteys matalan ja korkean sosioekonomisen aseman adoptioperheissä.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Tutkimuksen ja käytännön työn kautta on noussut esiin tarve ymmärtää entistä paremmin, missä määrin eri riskitekijät ovat yhteydessä myöhempiin mielenterveyden häiriöihin.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu valtakunnalliseen skitsofrenian adoptiolapsiperhetutkimuksen osa-aineistoon, johon kuuluu 152 korkean ja 151 matalan geneettisen riskin adoptiolasta. Adoptioperheen sosioekonominen asema määriteltiin perheen pääasiallisen elättäjän ammatillisen aseman perusteella. Kasvuympäristön tarkastelu pohjautuu Global Family Ratings-asteikkoon ja diagnooseihin liittyvät tiedot DSM-III-R kriteeristöön.
Tutkimustulokset
Korkean sosioekonomisen aseman adoptioperheissä sekä perhedynamiikan ongelmat että skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvä perimäalttius olivat yhteydessä adoptiolasten myöhempään psykiatriseen sairastavuuteen.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus lisää ymmärrystä eri riskitekijöiden merkityksestä myöhemmälle psykiatriselle sairastavuudelle. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevien työtapojen kehittämisessä.
Lähde
Myllyaho, T., Siira, V., Wahlberg, K. E., Hakko, H., Tikkanen, V., Läksy, K., Roisko, R., Niemelä, M., & Räsänen, S. (2022). Dysfunctional family functioning in high socioeconomic status families as a risk factor for the development of psychiatric disorders in adoptees: the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 57(7), 1367–1377. https://doi.org/10.1007/s00127-020-02016-2
Ilmiö
Nuoruusiän sosiaalisen toimintakyvyn, adoptioperheen toimivuuden sekä skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvän perinnöllisen alttiuden välinen yhteys.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Taustalla on tutkimuksen ja käytännön työn kautta toistuvasti esiin noussut tarve ymmärtää entistä paremmin keskeisiä mielenterveyden riskitekijöitä sekä niiden suhdetta toisiinsa.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu valtakunnalliseen skitsofrenian adoptiolapsiperhetutkimuksen osa-aineistoon, johon kuuluu 88 korkean ja 83 matalan geneettisen riskin adoptiolasta. Nuoruusiän sosiaalista toimintakykyä arvioitiin UCLA Social Attainment Survey -mittarilla, ja adoptioperheen toimivuutta mitattiin Global Family Ratings -asteikolla.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että sekä adoptioperheen dynamiikan ongelmat että perinnöllinen alttius skitsofreniaspektrin häiriöihin olivat yhteydessä nuoruusiän sosiaalisen toimintakyvyn ongelmiin.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tuottaa tietoa keskeisistä mielenterveyden häiriöiden riskitekijöistä sekä niiden mahdollisesta vuorovaikutuksesta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevien työtapojen kehittämisessä.
Lähde
Tikkanen, V., Siira, V., Wahlberg, K. E., Hakko, H., Myllyaho, T., Läksy, K., Roisko, R., Niemelä, M., & Räsänen, S. (2022). Adolescent social functioning deficits in association with adoptive family functioning and genetic risk for schizophrenia spectrum disorders. Journal of Nervous and Mental Disease, 210(6), 418–425. https://doi.org/10.1097/NMD.0000000000001483
Ilmiö
Adoptiota edeltävän kodin ulkopuolisen sijoituksen keston, adoptioperheen toimivuuden sekä skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvän perinnöllisen alttiuden yhteys adoptiolasten myöhempään psykiatriseen sairastavuuteen.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Taustalla on tutkimuksen ja käytännön työn kautta toistuvasti esiin noussut tarve ymmärtää entistä paremmin missä määrin eri kasvuympäristöön liittyvät riskitekijät ja ovat yhteydessä myöhempiin mielenterveyden häiriöihin ja millaiset tekijät voivat mahdollisesti suojata niiltä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu valtakunnalliseen skitsofrenian adoptiolapsiperhetutkimuksen osa-aineistoon, johon kuuluu 43 korkean ja 128 matalan geneettisen riskin adoptiolasta. Näistä adoptiolapsista 90 oli ollut ennen adoptiota kodin ulkopuolisessa sijoituksessa enintään kuusi kuukautta ja 81 yli kuusi kuukautta. Adoptioperheen toimivuutta arvioitiin Global Family Ratings -asteikolla, ja psyykkiset häiriöt määriteltiin DSM-III-R-kriteerien perusteella.
Tutkimustulokset
Adoptiolapsilla, joilla kodin ulkopuolinen sijoitus ennen adoptiota oli kestänyt yli kuusi kuukautta, psykiatristen häiriöiden riski oli korkean geneettisen riskin ryhmässä suurempi kuin matalan riskin ryhmässä. Sen sijaan adoptioperheeseen kuuden ensimmäisen elinkuukauden kuluessa adoptioperheeseen sijoitetuilla adoptiolapsilla psykiatristen häiriöiden riski oli kohonnut erityisesti niillä, joiden adoptioperheen dynamiikassa oli ongelmia.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus lisää ymmärrystä erilaisten kasvuympäristöön liittyvien riski- sekä suojaavien tekijöiden merkityksestä myöhemmälle mielenterveydelle. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevien työtapojen kehittämisessä.
Lähde
Myllyaho, T., Siira, V., Wahlberg, K. E., Hakko, H., Taka-Eilola, T., Läksy, K., Tikkanen, V., Roisko, R., Niemelä, M., & Räsänen, S. (2024). Associations of Duration of Preadoption Out-of-home Care, Genetic Risk for Schizophrenia Spectrum Disorders and Adoptive Family Functioning with Later Psychiatric Disorders of Adoptees. Child Psychiatry and Human Development, 55(2), 350–360. https://doi.org/10.1007/s10578-022-01411-x
Ilmiö
Lapsuuden ja nuoruuden sosiaalisen ympäristön yhteys masennukseen varhaisaikuisuudessa.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Lapsuuden ja nuoruuden sosiaaliseen ympäristöön liittyvien ongelmien ja myöhemmän mielenterveyden yhteys on keskeinen kysymys, joka tunnistetaan toistuvasti käytännön työssä ja tutkimuksessa. Ilmiöstä on tarve tuottaa jatkuvasti uutta tietoa eri tutkimusasetelmien avulla. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tutkittiin pohjoissuomalaisessa väestössä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus pohjautuu Pohjois‑Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC86) ‑tutkimuksen laajamittaiseen väestöpohjaiseen aineistoon. Käytetyssä osa‑aineistossa on 6 147 henkilöä. Lapsuuden ja nuoruuden sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tiedot perustuvat kyselyaineistoihin, jotka sisältävät perhe- ja vertaissuhteisiin liittyviä tekijöitä. Varhaisaikuisuuden masennusta koskevat diagnoositiedot perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Lapsuuden ja nuoruuden vertaissuhteisiin liittyvät ongelmat olivat yhteydessä masennukseen varhaisaikuisuudessa. Erityisesti kiusaamisen uhriksi joutuminen ja yksinäisyyden kokemukset korostuivat merkittävinä riskitekijöinä. Lisäksi tulokset viittasivat siihen, että perheen sisäiset myönteiset sosiaaliset suhteet voivat toimia mahdollisina suojaavina tekijöinä ja lieventää kielteisten vertaissuhteiden vaikutusta mielenterveyteen myöhemmin elämässä.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että sosiaalisen ympäristön kuormitustekijöillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia mielenterveyteen. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevien työtapojen kehittämisessä.
Lähde
Kehusmaa, J., Ruotsalainen, H., Männikkö, N., Alakokkare, A. E., Niemelä, M., Jääskeläinen, E., & Miettunen, J. (2022). The association between the social environment of childhood and adolescence and depression in young adulthood: A prospective cohort study. Journal of Affective Disorders, 305, 37–46. https://doi.org/10.1016/j.jad.2022.02.067
Ilmiö
Vanhemman kuoleman ja lapsen psykiatrisen sairastavuuden välinen yhteys.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Vanhemman vakavan sairauden ja kuoleman merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille on noussut vahvasti esiin lapsiperheiden palvelujärjestelmän käytännön työssä. Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus on keskittynyt pitkälti itsemurhiin ja äkillisiin kuolemiin luonnollisten kuolemien sijaan. Tämä nosti esiin kysymyksen siitä, kuinka erityisesti luonnollisten kuolemien vaikutus lapsiin näyttäytyy pohjoissuomalaisessa väestössä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus pohjautuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC86) -aineistoon. Aineisto sisälsi 422 henkilöä, joiden vanhempi oli kuollut lapsuuden aikana, sekä 6 172 kaltaistettua verrokkia. Tiedot vanhemman kuolemasta ja lasten psykiatrisista diagnooseista perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Vanhemman luonnollinen kuolema oli yhteydessä lapsen psykiatriseen diagnoosiin, ja diagnosointi tapahtui keskimäärin verrokkiryhmää aiemmin.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on lisännyt ymmärrystä siitä, että myös vanhemman luonnollinen kuolema on lapselle merkittävä kuormittava kokemus, johon palvelujärjestelmän tulisi reagoida suunnitelmallisemmin. Tulokset tukevat tarvetta huomioida lapset varhaisessa vaiheessa silloin, kun vanhemmalla todetaan henkeä uhkaava sairaus – eikä vasta kuoleman lähestyessä. Lasten tukemisen tulisi alkaa ajoissa sekä jatkua vanhemman kuoleman jälkeen ja sisältää lapsen hyvinvoinnin seurantaa. Tutkimus toimii taustatietona kehitettäessä varhaisen ja jatkuvan tuen toimintamalleja perheille.
Lähde
Haapea, M., Nordström, T., Räsänen, S., Miettunen, J., & Niemelä, M. (2022). Parental death due to natural death causes during childhood abbreviates the time to a diagnosis of a psychiatric disorder in the offspring: A follow-up study. Death studies, 46(1), 168–177. https://doi.org/10.1080/07481187.2020.1725928
Ilmiö
Nuoruusiän sosiaalisen toimintakyvyn, adoptioperheen toimivuuden sekä skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvän perinnöllisen alttiuden yhteys adoptiolasten myöhempään psykiatriseen sairastavuuteen.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Taustalla on tutkimuksen ja käytännön työn kautta toistuvasti esiin noussut tarve ymmärtää entistä paremmin missä määrin eri riskitekijät ovat yhteydessä myöhempiin mielenterveyden häiriöihin ja millaiset tekijät voivat mahdollisesti suojata niiltä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu valtakunnalliseen skitsofrenian adoptiolapsiperhetutkimuksen osa-aineistoon, johon kuuluu 57 korkean ja 60 matalan geneettisen riskin adoptiolasta. Nuoruusiän sosiaalista toimintakykyä arvioitiin UCLA Social Attainment Survey -mittarilla. Adoptioperheen toimivuutta mitattiin Global Family Ratings -asteikolla, ja psykiatriset häiriöt määriteltiin DSM-III-R-kriteerien perusteella.
Tutkimustulokset
Nuoruusiässä ilmenneet haasteet vertaissuhteissa olivat yhteydessä adoptiolasten myöhempään psykiatriseen sairastavuuteen. Adoptioperheen toimivuus ja perinnöllinen alttius skitsofreniaspektrin häiriöihin ei vaikuttanut tuloksiin.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus lisää ymmärrystä erilaisten lapsuuden ja nuoruuden riski- sekä suojaavien tekijöiden merkityksestä myöhemmälle mielenterveydelle. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevien työtapojen kehittämisessä.
Lähde
Tikkanen, V., Siira, V., Wahlberg, K. E., Hakko, H., Myllyaho, T., Läksy, K., Roisko, R., Niemelä, M., & Räsänen, S. (2022). Deficits in adolescent social functioning, dysfunctional family processes and genetic risk for schizophrenia spectrum disorders as risk factors for later psychiatric morbidity of adoptees. Psychiatry Research, 316, 114793. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2022.114793
Ilmiö
Skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvän perinnöllisen alttiuden ja psykiatrisen sairastavuuden yhteys toiminnanohjaukseen adoptiolapsilla.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Taustalla on toistuvasti tutkimuksesta ja käytännön työstä esiin noussut tarve ymmärtää psykiatristen häiriöiden riskitekijöiden moniulotteisuutta entistä paremmin.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu valtakunnalliseen skitsofrenian adoptiolapsiperhetutkimuksen osa-aineistoon, johon kuuluu 69 korkean ja 62 matalan geneettisen riskin adoptiolasta. Toiminnanohjausta arvioitiin Trail Making Testin B-osan (TMT-B) avulla, joka mittaa muun muassa kognitiivista joustavuutta ja tiedonkäsittelyn nopeutta. Analyysissä tarkasteltiin TMT-B-suoriutumisen yhteyttä sekä geneettiseen alttiuteen että diagnosoituun psykiatriseen sairastavuuteen.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, ettei kognitiivisessa joustavuudessa ja tiedonkäsittelyn nopeudessa ollut tilastollisesti merkitseviä eroja korkean ja matalan geneettisen riskin adoptiolasten välillä, vaikka korkean riskin ryhmä suoriutui keskimäärin hieman hitaammin. Sen sijaan psykiatrinen sairastavuus oli selvästi yhteydessä heikompaan kognitiivisessa joustavuuteen ja tiedonkäsittelyn nopeuteen geneettisestä riskistä riippumatta.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus lisää ymmärrystä mielenterveyden varhaisten riskitekijöiden tunnistamisesta sekä tuottaa tietoa ennaltaehkäisevien työtapojen kehittämiseen.
Lähde
Myllyaho, T., Niemelä, M., Rauhala, R., Hakko, H., Wahlberg, K. E., & Räsänen, S. (2025). Differences in performance in the Trail Making Test Part B between adoptees with high and low genetic risk for schizophrenia spectrum disorders. European Journal of Neuroscience, 62(8), e70274. https://doi.org/10.1111/ejn.70274
Ilmiö
Skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvän perinnöllisen alttiuden ja somaattisten sairauksien välinen yhteys.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Taustalla on toistuvasti tutkimuksesta ja käytännön työstä esiin noussut tarve ymmärtää psykiatristen häiriöiden riskitekijöiden moniulotteisuutta nykyistä paremmin.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu valtakunnalliseen skitsofrenian adoptiolapsiperhetutkimuksen osa-aineistoon, johon kuuluu 190 korkean ja 183 matalan geneettisen riskin adoptiolasta. Somaattisia sairauksia koskevat diagnoositiedot perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvän perimäalttiuden omaavilla adoptiolapsilla oli verrokkeihin verrattuna noin kaksinkertainen todennäköisyys sairastua virtsa- ja sukupuolielimistön sairauksiin. Havainto viittaa siihen, että skitsofreniaspektrin häiriöihin liittyvä perinnöllinen alttius saattaa olla yhteydessä myös somaattiseen sairastavuuteen.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus lisää ymmärrystä psykiatristen häiriöiden riskitekijöistä ja niiden mahdollisesta suhteesta somaattisiin sairauksiin sekä auttaa kehittämään ennaltaehkäiseviä työtapoja.
Lähde
Karjalainen, E., Niemelä, M., Hakko, H., Wahlberg, K. E., & Räsänen, S. (2024). The Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia: differences in somatic diseases and conditions between adoptees with high or low genetic risk for schizophrenia spectrum disorders. Nordic Journal of Psychiatry, 78(4), 312–318. https://doi.org/10.1080/08039488.2024.2322495
Ilmiö
Vanhempien fyysisten sairauksien yhteys lasten ja nuorten käytösongelmiin.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Tutkittavan ilmiön merkitys nousi esiin aiemmin toteutetuissa tutkimuskokonaisuuksissa ja käytännön havainnoista, jotka liittyvät vanhempien somaattisten sairauksien ja lasten psyykkisen hyvinvoinnin väliseen yhteyteen (Kinnunen ym., 2020).
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu Pohjois Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC86) tutkimuksen laajamittaiseen, väestöpohjaiseen aineistoon. Tutkittavien lapsuus ja nuoruusajan tiedot perustuivat 8 ja 16 vuoden iässä kerättyihin kyselyaineistoihin (n = 7 073). Tiedot vanhempien fyysisistä sairauksista perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Tulosten mukaan yli puolella (55,2 %) lapsista oli vanhempi, jolla oli diagnosoitu vähintään yksi fyysinen sairaus erikoissairaanhoidossa. Vanhemman fyysisen sairauden yhteys nuoruusiän käytösongelmiin korostui erityisesti miespuolisilla tutkittavilla. Vanhemman fyysinen sairaus ei kuitenkaan liittynyt kaikilla lapsilla samalla tavoin nuoruusiän psyykkiseen hyvinvointiin, mikä viittaa yksilöllisiin ja perhekohtaisiin erotekijöihin.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on auttanut tunnistamaan niitä terveydenhuollon palveluita ja keskeisiä tilanteita, joissa lasten huomiointi on erityisen perusteltua vanhemman fyysisen sairauden yhteydessä. Tulokset tukevat lapsikeskeisen työskentelyn vahvistamista erityisesti aikuisten palveluissa, joissa kohdataan pitkäaikaissairaita vanhempia, ja ne korostavat tarvetta tukea lapsia osana vanhemman omaa hoitoa.
Lähde
Kinnunen, L., Nordström, T., Niemelä, M., Räsänen, S., & Miettunen, J. (2021). Parental physical illnesses and their association with subsequent externalizing and internalizing symptoms in children. Journal of Child and Family Studies, 30, 2677–2689. https://doi.org/10.1007/s10826-021-02079-y
Ilmiö
Vanhempien terveyden yhteys lapsiperheiden myöhempään toimeentulotuen käyttöön.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin aiemmasta tutkimustiedosta ja käytännön havainnoista, joiden mukaan vanhempien terveysongelmat kietoutuvat usein perheiden taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisesti psyykkiset häiriöt ja pitkäaikaissairaudet voivat heijastua työkykyyn ja perheen toimeentuloon. Havainnot nostivat esiin tarpeen ymmärtää, missä määrin vanhempien erikoissairaanhoidon diagnoosit ovat yhteydessä toimeentulotuen käyttöön ja millaisissa tilanteissa kuormittavat tekijät kasaantuvat lapsiperheissä.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa hyödynnettiin Kansallinen syntymäkohortti 1997-tutkimuksen aineistoa. Tutkimuspopulaatioon kuului 54 960 yhden ja kahden vanhemman perhettä. Tiedot vanhempien diagnooseista sekä perheiden toimeentulotuen käytöstä perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Vanhempien erikoissairaanhoidossa todetut, erityisesti psykiatristen häiriöiden diagnoosit, olivat yhteydessä lapsiperheiden korkeampaan riskiin siirtyä toimeentulotuen piiriin. Havainnot viittaavat siihen, että vanhempien terveysongelmat (etenkin mielenterveyden häiriöt) voivat heijastua perheen taloudelliseen tilanteeseen ja lisätä sosiaaliturvan tarvetta. Tulosten mukaan psyykkisen terveyden edistäminen väestötasolla voi vähentää lapsiperheiden taloudellisia vaikeuksia ja julkisia hyvinvointimenoja.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on vahvistanut ymmärrystä siitä, että vanhempien psyykkiset sairaudet ja taloudellinen niukkuus muodostavat lapsiperheissä kuormittavien tekijöiden yhdistelmän. Tulokset korostavat tarvetta tarkastella sairastuneen vanhemman perheen tilannetta kokonaisuutena sekä huomioida lasten arki ja tukimahdollisuudet osana palveluja.
Lähde
Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Niemelä, M., Lallukka, T., & Ristikari, T. (2023). Contribution of parental health to the subsequent social assistance entry of the family with children: A nationwide register-linked birth cohort study in Finland. Journal of Epidemiology and Community Health, 77(4), 224–229. https://doi.org/10.1136/jech-2023-220283
Ilmiö
Vanhempien somaattisten sairauksien ja lasten psykoosia ennakoivien oireiden välinen pitkittäinen yhteys.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Tutkittavan ilmiön merkitys nousi esiin aiemmin toteutetuissa tutkimuskokonaisuuksissa. Lisäksi oli havaittu, että vanhemman pitkäaikainen tai sairaalahoitoa vaativa somaattinen sairaus on yleinen, mutta vähän tutkittu kuormitustekijä lasten kehitykselle. Havainto nosti esiin kysymyksen siitä, liittyvätkö vanhempien fyysiset sairaudet jo varhaisessa vaiheessa ilmeneviin psykoosia ennakoiviin oireisiin nuoruusiässä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus pohjautuu Pohjois Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC86) tutkimuksen laajamittaiseen, väestöpohjaiseen aineistoon. Käytetty osa aineisto sisälsi 6 609 tutkittavaa. Nuoruusiässä ilmeneviä psykoosia ennakoivia oireita kartoitettiin PROD seulalla. Vanhempien sairaalahoitoa vaativia somaattisia sairauksia koskevat tiedot haettiin silloisesta hoitoilmoitusrekisteristä.
Tutkimustulokset
Tulosten mukaan äidin sairaalahoitoa vaativat muskuloskeletaaliset (lihaksiin ja luihin liittyvät) somaattiset sairaudet olivat yhteydessä poikien psykoosia ennakoiviin oireisiin nuoruusiässä. Yhteys viittaa siihen, että perheeseen kohdistuvat somaattiseen terveyteen liittyvät kuormitustekijät voivat heijastua lasten psyykkiseen oireiluun jo varhaisessa vaiheessa.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on auttanut tunnistamaan niitä terveydenhuollon palveluita ja keskeisiä tilanteita, joissa lasten huomiointi on erityisen perusteltua vanhemman somaattisen sairauden yhteydessä. Tulokset tukevat lapsikeskeisen työskentelyn vahvistamista erityisesti aikuisten palveluissa, joissa kohdataan pitkäaikaissairaita vanhempia, ja ne korostavat tarvetta tukea lapsia osana vanhemman omaa hoitoa.
Lähde
Kinnunen, L., Nordström, T., Niemelä, M., Räsänen, S., Whittle, S., Sawyer, M., & Miettunen, J. (2020). Parental somatic illnesses and their association with prodromal symptoms of psychosis among offspring. Schizophrenia Research, 224, 190–192. https://doi.org/10.1016/j.schres.2020.08.020
Ota yhteyttä
Haluaisitko kuulla lisää yhteisövaikuttavuustyön tutkimuksesta tai liittyä tutkimus-HUBiin? Ota yhteyttä!
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi