Uutiset>Blogi
19.10.2022

Implementointitutkimus tietoperustaisen päätöksenteon tukena

Implementointitutkimus yhdistää yhteiskuntatieteellisen osaamisen tietoperustaiseen päätöksentekoon. Se antaa konkreettisia keinoja apua tarvitsevien ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi järjestelmän tasolla.

Aloitin Itlassa harjoittelijana huhtikuussa 2022, ja syyskuusta alkaen olen toiminut osa-aikaisena tutkimusavustajana samalla kun kirjoitan graduani nuorten masennuksen hoitoon kehitetyn IPC-menetelmän implementoinnista yhteistyöalueilla.  Implementointitutkimus tieteenhaarana tuli vastaani vasta opintojen loppuvaiheessa, mutta jälkeen päin ajatellen aiemmat opinnot olivat koko ajan suuntautuneet sitä kohti.

Implementointitutkimus siltana tutkimuksen ja käytännön välillä 

Implementoinnilla tarkoitetaan näyttöön perustuvien toimintatapojen tuomista käytäntöön niin, että käytännön toimintaympäristön esteet uuden tiedon soveltamiselle tunnistetaan ja ylitetään.

Implementointitutkimuksessa tutkitaan siis käytäntöön tuomista ja käytäntöön tuomisen esteiden tunnistamista ja ylittämistä. Onnistunut implementointi lisää muutostyössä toivotun lopputuloksen saavuttamista (Sipilä ym. 2016).  

Innostuin implementointitutkimuksesta, sillä se tuntui tuovan aiemmista opinnoistani kaikkein kiinnostavimmat teemat yhteen. Innostavaa on myös se, että implementointitutkimusta voidaan hyödyntää konkreettisten tukitoimien kehittämiseksi ja palveluiden parantamiseksi ja sitä kautta lisätä ihmisten hyvinvointia.

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ensimmäisen vuoden opiskelijana ajatukset siitä, mistä haluan tietää lisää pyörivät suhteellisen lavealla tasolla. Tuntui, että kiinnostus sinkoili suuntaan ja toiseen yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteiden välillä. Aina kun kursseilla mainittiin jotain kiinnostusta herättävää, etsin yliopiston kurssivalikoimasta seuraavan kurssin aiheesta ja luotin siihen, että löydän polkuni mielenkiintoisten teemojen ja myöhemmin työtehtävien ääreen sitten, kun sen aika on.  

Noudattamalla opintojen suunnittelussa ajoittain kaoottista lumipallomenetelmääni päädyin neljäntenä opiskeluvuotenani viettämään ”vaihtovuotta” Tampereen yliopiston Hervannan teknisten tieteiden kampukselle, missä opiskelin tietojohtamista ja tulevaisuudentutkimusta.  Vaihtovuoteni jälkeen ymmärsin paremmin, kuinka tietoa nykyhetkestä ja tulevasta voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena.

Ihmettelin, miten näin olennaista teemaa on käsitelty omissa sosiaalipolitiikan opinnoissani niin suppeasti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen.

Tuntui, että koko ajan puhutaan resurssipulasta sekä siitä, että ongelmiin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa ja päätösten tulisi pohjata tietoon. Samalla konkreettisia keinoja sote-puolella tietoon perustuvan päätöksenteon tukemiseksi tuli kursseilla vastaan hämmentävän vähän.  

Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelman kautta Itlan ja implementoinnin pariin 

Kirjoittaessani kandidaatin tutkielmaani törmäsin Helsingin yliopiston sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelmaan. Huomasin maisteriohjelman opinto-oppaassa kurssin ”Vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit tutkimusperustaisessa päätöksenteossa”. Tämä tuuppasi minut jälleen uuteen suuntaan. Totesin kurssin  kuvauksen perusteella, että tuo kurssi tuo jälleen entistä lähemmäs ajoittain toisistaan etäällä olevalta tuntuvat palaset: sote-palvelut ja tietoperustaisen päätöksenteon. Päätin hakea Helsinkiin.  

Lumipallomenetelmäni oli johdattanut minut Tampereen yliopiston keskustan kampuksen kautta Hervantaan, josta se oli tuonut minut Helsinkiin. Odotin vaikuttavien menetelmien kurssia innolla, ja sitä olivat pitämässä Itlasta Petra Kouvonen, Marjo Kurki, Marko Merikukka ja Tiina Huttu. Koko kurssi oli kokonaisuudessaan äärettömän kiehtova, mutta kurssin jälkeen erityisesti implementointi jäi mieleeni.

Ennen kuin kunnolla tiesinkään implementointitutkimuksesta, päätin tehdä graduni sen teemoista ja otin yhteyttä Petraan, josko minun olisi mahdollista tulla kesäksi Itlaan harjoittelijaksi implementointiteemojen pariin. Harjoittelu oli varsin onnistunut: pääsin syvemmälle implementointitutkimuksen teemoihin implementointioppaan päivityksen kautta, olin mukana kirjoittamassa artikkelia, josta tulee ensimmäinen julkaisuni, ja opin paljon tutkimuksen tekemisestä yleisesti yhdessä kokeneempien kanssa.

Implementointitutkimus tarjoaa paljon mielenkiintoista tutkittavaa myös tulevaisuudessa

Implementointitutkimuksessa minua kiehtovat erilaiset viitekehykset, joiden avulla juurruttamisprosesseja voidaan kuvata. Implementointitutkimuksessa tuotettava tutkimustieto liittyy vahvasti myös käytäntöön, ja sitä voidaan hyödyntää ihmisten hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämisen tukemisessa. Käytännön hyödyn lisäksi implementointitutkimus ihan vain yksin tieteenhaarana kiinnostaa myös siksi, että se on vielä suhteellisen nuori kansainvälisestikin tarkasteltuna ja on lisääntynyt Suomessa vasta 2000-luvun alusta. (Sipilä ym. 2016.)  

Jatkossa implementointitutkimuksen parissa siis riittää tutkittavaa, eivätkä tutkimusaiheet varmasti hetkeen tule loppumaan – tuntuu että kaistaa tutkimukselle on joka suuntaan.

Implementointitutkimus yhdistää yhteiskuntatieteellisen osaamisen tietoperustaiseen päätöksentekoon. Se antaa konkreettisia keinoja apua tarvitsevien ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi järjestelmän tasolla.

En siis ole nyt viimeisenä opiskeluvuotenani lopulta kovinkaan kaukana fuksivuoden ajatuksistani siitä, minkä parissa haluan joskus myöhemmin toimia. Implementointitutkimus pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään osaltaan eriarvoisuutta ja mielenterveysongelmia esimerkiksi lapsuuden ja vanhemmuuden interventioiden tai peruspalveluissa toteutettavien interventioiden implementointia tukemalla.  

Lähteet 

Sipilä, R., Mäntyranta, T., Mäkelä, M., Komulainen, J., & Kaila, M. (2016). Implementointia suomeksi. Duodecim. 


Kirjoittaja
Sara Tani
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Tapahtuma
|
05.09.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.
4.10.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
19.08.2024
Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa
Ylisukupolvinen köyhyys on monitahoinen ongelma. Niin Suomessa kuin maailmalla on näyttöä köyhyyden siirtymisestä sukupolvelta toiselle, mutta ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. 22. lokakuuta tarkastelemme sekä Euroopan että Suomen tasolla niitä mekanismeja, jotka tutkimuksen mukaan selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tule Kulttuurikasarmille löytämään ratkaisuja yhdessä!
22.10.2024
12.00-15.30
Kulttuurikasarmi, Narinkka 2, Helsinki tai etänä
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Tapahtuma
|
07.08.2024
Miten psykososiaalisia menetelmiä voidaan muokata? Adaptointi tutuksi
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa oppimaan uutta menetelmien adaptoinnista eli suunnitelmallisesta muokkaamisesta! 
Ma 28.10.
Klo 12:00-15:00
Siltasaarenkatu 8–10, Helsinki tai etänä (Teams)
Kasvun tuki
Pitkähiuksiset koululaiset kävelevät rinnakkain selin käytävällä.
Uutiset
|
07.08.2024
Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   
Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.
Kasvun tuki
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
Pihla Markkanen
|
06.08.2024
Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta
Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.
Kasvun tuki
Opiskelija ja opettaja tekevät yhdessä tehtäviä.
Blogi
|
Päivi Uro
|
06.08.2024
Mikä avuksi, kun koulun arki on yhtä hälinää ja hässäkkää?
Ymmärrys ja keinot tukea käyttäytymisellään reagoivia oppilaita voivat edistää koko ryhmän hyvinvointia ja vähentää haastavia tilanteita koulupäivän aikana.
Kasvun tuki