Uutiset>Blogit
11.12.2025

Pirkanmaalla ja Pohteessa ammattilaiset tukevat vakavan sairauden kohdanneita perheitä yhdessä

Pirkanmaalla ja Pohteessa pilotoitiin Itlan kehittämää uutta toimintamallia, jossa vakavan sairauden kohdanneita perheitä tuetaan eri ammattilaisten yhteistyöllä. Tulokset ovat rohkaisevia!

Suuri osa suomalaisia lapsia ja nuoria kohtaa vanhempansa, sisaruksensa tai oman vakavan sairastumisen. Kuormittava elämäntilanne lisää heidän riskiään sairastua myöhemmin mielenterveyden ongelmiin. Perheen elämänpiiriin kuuluvien palveluiden – sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisten – sekä järjestöjen ja seurakuntien yhteistyöllä rakennettu psykososiaalinen tuki voi ehkäistä ongelmia.

Itla on kehittänyt tutkimukseen perustuvan psykososiaalisen tuen toimintamallin tilanteisiin, joissa lapsi tai vanhempi sairastuu vakavasti somaattiseen tai psyykkiseen sairauteen, vammautuu tai kuolee. Siinä on keskeistä räätälöidä tuki perheen elämäntilanteen mukaan, eri toimijoiden yhteistyöllä: paras tuki lapselle ja nuorelle ovat ne aikuiset, joita he kohtaavat omassa arjessaan – varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaa-ajalla.  

Monialainen verkosto tarjoaa leveämmät hartiat perheiden tukemiseen

Vakava sairaus perheessä -toimintamallia pilotoitiin syksystä 2024 alkaen Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan (Pohde) hyvinvointialueilla, joissa molemmissa oli valmiit moniammatillisen yhteistyön verkostot. Niihin kutsuttiin mukaan vakavan sairauden kohdanneen perheen arjessa toimivia ammattilaisia sekä kyseiseen sairauteen erikoistuneita työntekijöitä esimerkiksi potilasjärjestöistä.

On tärkeää tunnistaa, että hoitoa saavan potilaan lisäksi koko perhe tarvitsee tukea. Tämä tarkoittaa sitä, että lapset tulisi ottaa puheeksi myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Se ei ole aina helppoa, mutta uusi toimintamalli antaa ammattilaiselle työkalun muuttuneen tilanteen ottamiseen puheeksi ja sekä vanhempien että lasten tukemiseen.  

Tässä kannattaa hyödyntää perhekeskusverkostoja, jotka kokoavat eri organisaatioissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset yhteen myös valtakunnallisesti. Tarkoitus on siirtyä ”poislähettämisen” kulttuurista siihen, että ammattilaiset kutsuvat aktiivisesti mukaan muiden palveluiden työntekijöitä, ja apu suunnitellaan yhdessä perheiden elämäntilanteen mukaan.


Tarkoitus on siirtyä ”poislähettämisen” kulttuurista siihen, että ammattilaiset kutsuvat aktiivisesti mukaan muiden palveluiden työntekijöitä, ja apu suunnitellaan yhdessä perheiden elämäntilanteen mukaan.


Vakava sairaus perheessä: Pirkanmaan ja Pohteen ammattilaisten kuusi avainkokemusta

Vakava sairaus perheessä -toimintamalli on julkaistu marraskuussa sähköisessä perhekeskuksessa ja Innokylässä, joissa se on kaikkien hyvinvointialueiden vapaasti käytettävissä.

Pirkanmaan ja Pohteen pilotti antoi rohkaisevia tuloksia siitä, että monialainen verkosto tarjoaa ammattilaisille aiempaa leveämmät hartiat tukea perheitä kokonaisvaltaisesti. Pohteessa toimintamallia juurrutetaan osana lapsiperheiden palveluohjausta koko hyvinvointialueelle, ja Pirkanmaalla työ jatkuu osana Minun tiimini -toimintamallia.

Kokosimme Pirkanmaan ja Pohteen ammattilaisten parhaat vinkit muille hyvinvointialueille.

Toimintamalli

  1. Tuo laajemman näkökulman perheiden tilanteeseen: yhteistyö kokoaa eri osaajat ja auttaa luomaan kokonaiskuvan.
  2. Keventää perheiden kuormitusta: perheiden arki helpottuu, kun ammattilaiset ”ottavat kopin” perheen tilanteesta. He järjestävät tarvittavat palvelut ja tuen, huomioivat lapsen arjen tarpeet sekä koordinoivat kokonaisuutta.
  3. Säästää ammattilaisten resursseja: yhdessä toimiminen helpottaa myös ammattilaisten työtä, kun viestintä toimii, päällekkäisyydet vältetään hyvällä koordinoinnilla ja kaikilla on kollegoiden tuki.
  4. Lisää osallisuutta ja tuo tuen oikeaan aikaan: asiakkaat pääsevät aiempaa paremmin mukaan tuen suunnitteluun, ja apu kohdentuu heidän tarpeidensa mukaan jo varhaisessa vaiheessa.
  5. Osoittaa johdon ratkaisevan roolin: yhteistyön juurtuminen edellyttää johdon vahvaa tukea, avointa keskustelua ja selkeitä käytäntöjä.
  6. Näyttää viestinnän välttämättömyyden: yhteiset toimintatavat vahvistuvat vain toistuvalla viestinnällä ja mataloittamalla kynnystä verkoston kokoamiseen.

Kirjoittaja

Katariina Hämäläinen

Suunnittelija

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Pirkanmaan hyvinvointialue

Kirjoittaja

Elina Tolonen

Kehityspäällikkö, sosionomi (amk)

Itla


Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
Kuvittele jos, yksinäisyyttä ei olisi
Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Miten voisimme vähentää yksinäisyyttä ja onko jotain, mitä voisimme oppia nuorilta? Entä jos eläisimmekin maailmassa, jossa yksinäisyys ei määritä kenenkään arkea?
11.5.2026
17.00-19.00
Kuutio, 2. krs Oodi Helsingin keskuskirjasto, Helsinki
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.