Säästövinkki sote-johtajille: panosta arviointiin
Arvioinnin avulla voidaan määrittää esimerkiksi hoitomenetelmän, hankkeen tai palvelun arvoa tai vaikuttavuutta. Arvioinnin myötä voimme oppia oleellisia asioita arvioinnin kohteesta ja kehittää sitä. Toisaalta arvioinnin avulla voidaan perustella tehtyjä valintoja, esimerkiksi hoitomenetelmän implementaatio- tai de-implementaatiopäätös.
WHO:n määritelmän mukaan terveydenhuollon menetelmien arviointi (HTA) tarkoittaa järjestelmällistä ja monitieteistä terveysteknologioiden ja interventioiden ominaisuuksien arviointia, joka kattaa niiden sekä välittömät että välilliset seuraukset. Arvioinnin päätarkoituksena on antaa poliittiselle päätöksenteolle tietoa erityisesti siitä, miten rajalliset resurssit voidaan kohdentaa parhaiten.
Arvioinnissa käytettävän työkalun tulisi olla läpinäkyvä ja toistettava
Arviointiin tulisi olla käytössä erilaisiin käyttötilanteisiin soveltuvia työkaluja, joista kannattaa suosia riittävän laajoja, useamman arviointiperusteen analyysimalleja. Nämä voivat olla geneerisiä ja sovellettavissa kaikkiin arviointeihin tai räätälöityjä jonkin tietyn intervention arviointiin. Molemmissa tapauksissa mallin läpinäkyvyys ja toistettavuus ovat oleellisia.
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanossa tarvitaan psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien sekä niiden arvioinnin ja käyttöönoton osaamista, sekä systemaattinen, moninäkökulmainen työkalu menetelmien arviointiin.
Itlan kehittämän Kuusio-menetelmän avulla psykososiaalisia menetelmiä voidaan arvioida kuudesta eri näkökulmasta: tarve, käytettävyys, sopivuus, käyttöönoton tuki ja valmiudet sekä vaikuttavuus.
Ainoa oikeudenmukainen tie on joistakin asioista luopuminen, mikä voi olla vaikeaa. Systemaattisen, moninäkökulmaisen arvioinnin avulla siinä on kuitenkin mahdollista onnistua.
Kuusion vahvuus systemaattisuuden ja moninäkökulmaisuuden lisäksi on henkilöstöä – menetelmäosaajia – osallistava työskentelytapa. Oma kokemukseni on, että arviointitapaamisissa käyty vuoropuhelu johdon ja henkilöstön edustajien välillä edesauttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja priorisointipäätösten hyväksyttävyyttä.
”Se mikä on oikein, ei aina ole helppoa. Se mikä on helppoa, ei aina ole oikein.”
Sananlaskun mukaan ”Se mikä on oikein, ei aina ole helppoa. Se mikä on helppoa, ei aina ole oikein”. Helpompaa olisi jatkaa asioiden tekemistä siten, kuin on aina ennenkin tehty. Tämä ei kuitenkaan takaisi palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Ainoa oikeudenmukainen tie on joistakin asioista luopuminen, mikä voi olla vaikeaa. Systemaattisen, moninäkökulmaisen arvioinnin avulla siinä on kuitenkin mahdollista onnistua.
Lue Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan menetelmien arviointipilotista sekä Kuusio-työkalusta lisää julkaisustamme ja verkkosivuilla.
Tämä kirjoitus on neljäs osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua. Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!
Lue sarjan aikaisemmat kirjoitukset Vaikuttavuus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisessä – Kohti moninäkökulmaista ymmärrystä, Kaikki on vaikuttavaa – vai onko? ja Voisiko tekoäly parantaa tukea tarvitsevien lasten palveluiden vaikuttavuutta?
Kirjoittaja
Päivi Saari
LL, erikoislääkäri
Aiemmassa työssään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perhekeskuksen ylilääkärinä Päivi Saari osallistui hyvinvointialueen ja Itlan pilottiprojektiin, jossa arvioitiin lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta Kuusio-työkalulla.
Uutiset
