Voiko taloustietoja oikeasti huomioida menetelmien vaikuttavuutta arvioitaessa?
Itla arvioi lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille sekä heidän perheilleen suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta. Ne ovat keinoja, joilla voidaan tukea mielenterveyttä sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa mielenterveysongelmia. Lapsille, nuorille ja perheille tarkoitetuilla menetelmillä voidaan muun muassa tukea vanhemmuutta, ehkäistä käytöshäiriöitä ja hoitaa ahdistusta.
Vaikuttavuusarviot perustuvat tutkimuskirjallisuuteen, ja ne noudattavat Itlan Kasvun tuen arviointijärjestelmää (Merikukka ym., 2025). Kirjallisuus haetaan järjestelmällisesti tietokannoista. Erityisen kiinnostuneita arvioinnissa ollaan vaikuttavuustutkimuksista, mutta myös tutkimuksista, jotka koskevat menetelmän suunnitelmallista käyttöönottoa eli implementointia ja kustannusvaikuttavuutta.
Valitettavan usein kirjallisuutta kustannusvaikuttavuudesta (eli siitä miten kustannustehokkaasti menetelmän hyödyt saadaan aikaiseksi) ei kuitenkaan löydy – ja vaikka löytyisi, on kustannusvaikuttavuustietojen sovellettavuus Suomeen usein haastavaa esimerkiksi eri maiden palvelujärjestelmäerojen takia. Siksi menetelmään liittyvät muut taloudelliset tiedot, kuten koulutuksen hinta ja käytettävät resurssit, ovat päätöksenteon kannalta tärkeitä.
Miten taloudellinen tieto huomioitiin?
Itla osallistui Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia –hankkeeseen FinCCHTA:n kanssa. FinCCHTA on terveydenhuollon menetelmien arviointityötä Suomessa koordinoiva kansallinen HTA (Health technology assessment) -yksikkö. Sen tavoitteena on edistää näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä Suomessa sekä lisätä siten terveydenhuollon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
Hankkeen aikana vahvistettiin taloudellisen tiedon huomioimista Kasvun tuessa arvioitavien menetelmien vaikuttavuuden arvioinnissa:
- Taloudellisen tiedon tietoperusta: tietoa aiheesta lisättiin menetelmien arviointia ohjaavaan arviointioppaaseen, ja taloudellisen tiedon arvioinnin perusteet sisällytettiin arvioitsijoiden koulutukseen.
- Kirjallisuushaku: taloudellisen tiedon hakusanat koottiin yhteen ja termit avattiin, jotta termistön käyttö on jatkossa yhtenäistä. Systemaattisessa kirjallisuushaussa haetaan muutakin kuin vaikuttavuustutkimusartikkeleita, mutta uusilla hakusanoilla voidaan hakea keskitetysti taloudelliseen tietoon liittyviä julkaisuja.
- Taloudelliseen tietoon liittyvät kysymykset menetelmää ylläpitäville organisaatioille: valitettavan usein taloudellista tietoa on niukasti saatavilla artikkeleista ja joskus menetelmäoppaista eli -manuaaleistakin. Osana hanketyötä luotiin kustannuksiin liittyvä kysymyspatteristo osaksi menetelmien ylläpitäjille eli kotipesille lähetettävää kyselyä. Menetelmää ylläpitävä organisaatio täyttää sen ennen menetelmän vaikuttavuuden arviointia.
Menetelmäopas on usein hyödyllinen kustannusten määrittämisessä: on tärkeää tietää, kuka tekee, mitä hän tekee ja kuinka kauan.
Kuvio: Kasvun tuessa arvioitavien menetelmien vaikuttavuuden arviointiprosessi.
Kustannuslaskelmapilotti: kuka tekee, mitä hän tekee ja kuinka kauan?
Menetelmien ylläpitäjien täyttämän kyselyn vastauksia ja menetelmämanuaalia hyödyntämällä voidaan toteuttaa kustannuslaskelma menetelmän käyttöönotosta ja käytöstä. Manuaali on usein hyödyllinen kustannusten määrittämisessä, mikäli siitä selviää menetelmän koulutus-, implementointi- sekä ylläpitoprosessi. On tärkeää tietää, kuka tekee, mitä hän tekee ja kuinka kauan.
Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia -hankkeessa pilotoitiin kolmen erilaisen menetelmän kustannusten laskemista. Näistä yhden arviointi pystyttiin toteuttamaan luotettavasti, sillä menetelmä ja sen käyttäjät oli kuvattu riittävän tarkasti ja laskelmapilotin toteuttajilla oli menetelmäoppaat käytössään.
Toisen menetelmän manuaalia ei saatu käyttöön ja kolmatta ei voitu arvioida luotettavasti, sillä menetelmän toteuttajia ei ollut eritelty riittävästi ja heillä on vapaus soveltaa menetelmää. Menetelmän toteuttajatiedot tarvitaan palkkakustannusten arviointiin (jos menetelmää muokataan runsaasti käytössä esim. muuttamalla tapaamismääriä, ei kustannuslaskenta ole luotettava).
Taloudellinen tieto on tärkeää hyvinvointialueiden ja organisaatioiden päättäjille, kun he valitsevat menetelmiä implementoitaviksi ja de-implementoitaviksi.
Taloudellinen tieto näkyväksi ja osaksi vaikuttavien menetelmien soveltuvuutta
Taloudellisen tiedon eli suorien kustannuserien ja epäsuorien vaihtoehtoiskustannusten tunnistaminen on tärkeää hyvinvointialueiden ja organisaatioiden päättäjille, kun he valitsevat menetelmiä implementoitaviksi ja de-implementoitaviksi. Ilmainen menetelmäkoulutus ei tee menetelmän käyttöönotosta tai vakiinnuttamisesta ilmaista.
Itla tarjoaa vaikuttavaksi arvioiduista menetelmistä taloudellisen informaation lisäksi kustannustietoja. Niitä ovat esimerkiksi menetelmäkoulutuksen hinta, materiaalikustannukset, menetelmäohjauksen tai muun vastaavan käytön tuen hinta, kouluttajan kustannukset ja tilakulut.
Vuodesta 2026 alkaen Itla julkaisee menetelmien kustannustietoja osana niiden soveltuvuuden arviota Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Joulukuun lopussa päättyvä pilotti on osa EU:n rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP2) Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia -hanketta. Se kuuluu Pohteen POP-Digi-kokonaisuuteen.
Hankkeessa laskettiin myös kolmen lasten ja nuorten psykososiaalisen menetelmän kustannukset. Siitä julkaisemme toisen blogin myöhemmin!
Tämä kirjoitus on kolmas osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua.
Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!
Lue sarjan muut kirjoitukset:
Kirjoittaja
Marko Merikukka
Tiedeasiantuntija
Itla
Kirjoittaja
Petra Falkenbach
Arviointipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue / FinCCHTA
Uutiset
