Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus turvaa lasten ja nuorten hyvinvointia
Suomalaista yhteiskuntaa kohtaavat systeemiset muutokset. Tuore Sitran megatrendiraportti kuvaa yhteiskunnan ikääntymisen, maailmanjärjestyksen murroksen, demokratian haasteiden, ympäristökriisin ja tekoälyn laajentumisen vaikutuksia. Muutosten kuva tunnetaan myös päätöksenteossa, esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusselonteko puhuu samaa kieltä megatrendien kanssa.
Lasten ja nuorten tulevaisuus rakentuu monikriisin ja epävarmuuksien maailmassa. Juuri nyt globaalin valtajärjestelmän murros ja kovan turvallisuuden kysymykset saavat paljon huomiota. Ekologinen kriisi etenee. Lapsiperheköyhyys on kasvussa, lasten ja nuorten turvallisuus digitaalisissa ympäristöissä on heikkoa ja työllisyysnäkymät ovat heikentyneet. Parhaillaan nuorten tulevaisuususko on horjumassa ja suurin osa aikuisistakaan ei suhtaudu optimistisesti lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Suunnan kääntämiseksi tarvitaan viisaita ratkaisuja, jotka luovat toivoa eivätkä uhkaa lasten, nuorten ja vielä syntymättömien sukupolvien hyvinvoinnin edellytyksiä.
Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus päätöksenteossa
Päätöksenteossa ja yhteiskunnassa laajemmin tulee olla jaettu käsitys siitä, miten ihmisten hyvinvointia ja ympäristön kantokykyä turvataan pitkäjänteisesti ja kuinka julkisia resursseja kohdennetaan johdonmukaisesti ja vaikuttavasti. Laajat muutosilmiöt haastavat hyvinvointivaltiomallia, joka on vuosikymmeniä toiminut tapana hahmottaa suomalaista yhteiskuntaa ja sen perintöä sukupolvelta toiselle. Itlan väestöennuste kuvaa lasten määrän nopeaa laskua jo seuraavassa kymmenessä vuodessa. Tarvitaan sukupolvet ylittävää tarkastelua sen näkyväksi tekemiseen, mitä yhteiskuntana haluamme pitkäkestoisesti turvata muutosten keskellä.
Päätösten ei pitäisi kaventaa tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä.
Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus päätöksenteossa merkitsee sitä, että päätöksenteossa huomioidaan päätösten ja toiminnan vaikutukset paitsi nykyhetkessä myös pitkällä aikavälillä ja varmistetaan, että päätökset eivät kavenna tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä. Kokoamalla tietoa tulevaisuuteen liittyvistä kehityskuluista sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden saralla voidaan arvioida, kohtaavatko tulevat sukupolvet paremmat, huonommat vai samantasoiset mahdollisuudet kuin nykyiset sukupolvet.
Toimintamalleja pitkän aikavälin päätöksentekoon
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneiden kannattaakin suunnata huomionsa toimintamalleihin, jotka vahvistavat hyvinvointinäkökulmaa ja pitkäjänteisyyttä päätöksenteossa. Useat kansainväliset organisaatiot, kuten YK, WHO ja OECD edistävät parhaillaan yhdessä jäsenmaidensa kanssa useita aloitteita, jotka vahvistavat ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta päätöksenteossa.
Usealla maalla on jo käytössään päätöksenteon malleja, jotka sisältävät ylivaalikautisia tavoitteita.
YK:n tulevaisuussopimus on askel kohti pitkäjänteistä päätöksentekoa. YK:n ”beyond GDP” -aloite kehittää bruttokansantuotelähtöistä tarkastelua täydentävää kestävyys- ja hyvinvointilähtöistä politiikan seurantamallia globaaliin käyttöön. EU:n komissioon on nimitetty komissaari, jolla on vastuullaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Myös WHO ja OECD tukevat hyvinvointilähtöisten budjetointi-, investointi- ja muiden politiikkamallien kehittämistä.
Usealla maalla, kuten Walesilla, Virolla, Uudella-Seelannilla, Kanadalla ja Irlannilla on jo käytössään päätöksenteon malleja, jotka sisältävät on ylivaalikautisia tavoitteita. Ne ohjaavat hallitusten ja jopa laajemmin julkisen sektorin toimijoiden toiminnan kohdentamista, budjetointia ja toiminnan arviointia.
Itlan neljä suositusta
Laadimme tulevaisuusvaliokunnan pyynnöstä lausunnon ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vahvistamisesta päätöksenteossa. Nostimme esille lasten ja nuorten sekä Suomen päätöksenteon näkökulmasta seuraavia suosituksia:
1. Muodostetaan kansallisia pitkän aikavälin tavoitteita tai hyvinvointiprioriteetteja varmistamaan, että päätöksenteko huomioi myös seuraavat sukupolvet.
2. Vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kansallisessa päätöksenteossa.
3. Vahvistetaan tulevien sukupolvien näkökulmaa nimittämällä tulevaisuusvaltuutettu tai kehittämällä Suomeen soveltuva tulevien sukupolvien hyvinvoinnin laki.
4. Kehitetään tulevien sukupolvien näkökulmasta laadukas ja moninäkökulmainen tietopohja, jota hyödynnetään päätöksenteossa.
Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulman ja tulevaisuusajattelun avulla voidaan ymmärtää aikamme ilmiöitä niin nykyisten kuin myös meidän jälkeemme tulevien lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Tämä auttaa myös luomaan tulevaisuusnäkymiä, joissa tuodaan näkyväksi jatkuvuuksia, toivoa ja toiminnan mahdollisuuksia.
Uutiset
