Future Generations – tutkimustiedosta eväitä nuorille päätöksentekoon
Future Generations on strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY ja YOUNG- ohjelmien yhteinen konsepti, jonka tavoitteena on lisätä tulevaisuuden päättäjien ja tutkijoiden vuoropuhelua. Edistämme tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jossa nuorten näkökulma otetaan huomioon. Kuulemme ja tuomme esiin nuorten ääntä sekä vahvistamme heidän rooliaan yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Konsepti syntyi ajatuksesta huomioida tiedonkäyttäjinä nuoret, jotka perinteisesti ovat tiedonkäyttäjäryhmien ulkopuolella. Tavoitteenamme on tuoda DEMOGRAPHY ja YOUNG-ohjelmien tutkimustietoa väestörakenteen muutoksista ja niiden seurauksista sekä nuorten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, nuorten ja esimerkiksi poliittisten nuorisojärjestöjen tueksi kantojen muodostamiseen ja vaikuttamistyöhön ikääntyvässä Suomessa. Lisäksi pyrimme konseptilla vahvistamaan ylisukupolvista kestävyyttä, huomioiden eri sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja pitkäjänteisen yhteiskunnallisen kehityksen.
Future Generations –konseptin myötä pyrimme rakentamaan tiivistä yhteistyötä ohjelmien tutkijoiden ja nuorten asiaa edistävien nuorisojärjestöjen kanssa. Tavoitteenamme on käydä keskusteluja kaikkien puolueiden nuorisojärjestöjen kanssa, ja monien kanssa olemmekin jo tavanneet.
Tutkijoiden ja nuorten kohtaamisia
Helmikuussa 2026 järjestimme Future Generations -työpajan yhdessä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva) ry:n kanssa Eläketurvakeskuksessa Kalasatamassa. Työpaja kokosi nuorisovaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia ympäri Suomen keskustelemaan tutkijoidemme kanssa ajankohtaisista nuorisovaltuustoja koskettavista teemoista.
Työpajan alkuun DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelman tutkijat pitivät omat tutkimuspuheenvuoronsa väestörakenteen muutoksista, koulusta ja nuorten yksinäisyydestä. Myöhemmin iltapäivällä nuvalaiset ideoivat käsiteltyihin teemoihin liittyviä valtuustoaloitteita työpajoissa.
Väestön ikärakenteen muutokset haastavat tulevaisuudessa
Päivän alkuun Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja, dosentti Mikko Kautto kertoi, että Suomen eläkejärjestelmä on vakaalla pohjalla, mutta sen suurimmat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen ja nuorten heikentyneeseen luottamukseen eläketurvaa kohtaan. Kautto korosti, että luottamuksen vahvistaminen on tärkeää, koska nuoret ovat järjestelmän tulevia rahoittajia.
Luottamuksen vahvistaminen on tärkeää, koska nuoret ovat järjestelmän tulevia rahoittajia.
Senior fellow -tutkija Tarmo Valkonen (Etla, LIFECON-hanke) painotti puheenvuorossaan, että ikärakenteen vanhenemista on vaikea pysäyttää seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana edes maahanmuutolla. Maahanmuutolla on kuitenkin erittäin suuri merkitys sekä väestönkasvussa että väestörakenteen kehityksessä. Esimerkiksi Helsingissä väestönkasvu on maahanmuuton myötä laajaa kaikissa ikäryhmissä, kun taas pienemmillä paikkakunnilla väestö ikääntyy nopeasti ja maahanmuutto on vähäisempää.
Nuvalaisten keskuudessa keskustelua herättivätkin erityisesti pääkaupunkikeskeisyys ja kaupungistumisen vaikutukset työllistymiseen: kun kasvukeskukset vetävät työpaikkoja ja työntekijöitä puoleensa, uhkana on väestörakenteen alueellisten erojen kasvu. Lisäksi nuvalaiset pohtivat, riittääkö nykyisessä työllisyystilanteessa töitä kaikille, jos maahanmuutto lisääntyy. Valkosen näkemyksen mukaan työllisyystilanne sopeutuu väestönmuutoksiin ajan myötä.
Myöhemmin työpajassa nuvalaiset pohtivat nuorten vaikutusmahdollisuuksien heikkenemistä väestön ikääntyessä, ja nuorten jo valmiiksi matalaa äänestysaktiivisuutta. Ratkaisuiksi esitettiin demokratiakasvatusta, joka laskisi äänestyskynnystä ja lisäisi tulevaisuususkoa ja kiinnostusta politiikkaan, sekä esimerkiksi kuntalais- ja kansalaisaloitteiden käsittelyvelvoitteen tiukentamista, mikä nähtiin keinona parantaa myös nuorten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
Hyvinvointi vahvistaa oppimista ja oppiminen hyvinvointia
Professori Kirsi Pyhältö (Helsingin yliopisto, SchoolWell-hanke) nosti alustuksessaan esiin oppimisen ja hyvinvoinnin kaksisuuntaisen yhteyden: kun hyvinvointi vahvistuu, oppiminen paranee – ja päinvastoin. Tutkimusnäytön perusteella koulussa kannattaa panostaa mm. oppimisen taitojen harjoitteluun, monipuolisiin ja osallistaviin opetusmenetelmiin, opettaja –oppilassuhteisiin, oppilaiden vertaisvuorovaikutukseen, rauhoittumisen ja keskittymisen taitojen harjoitteluun sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin luomiseen.
Nuvalaisia pohdituttivat myös käytännönläheiset kysymykset, kuten kouluruokailun ja oppimisympäristöjen merkitys oppimiseen. Pyhällön mukaan viihtyisä koulurakennus voi tukea oppimista, mutta ei takaa sitä – siksi keskeisempää on panostaa ihmisten väliseen toimintaan koulussa.
Työpajassa keskustelua herätti tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys. Monien kokemuksen mukaan näiden taitojen opettaminen kouluissa ei nykyisellään ole riittävää, oikeanlaista tai ikäkohtaista. Siksi nuvalaiset pitivät tärkeänä järjestää opettajille pakollista täydennyskoulutusta tunne- ja vuorovaikutustaidoista sekä niiden opettamisesta osana olemassa olevia oppiaineita ja koulun muuta toimintaa.
Nuoret painottavat asennemuutosta ja aktiivisuutta yksinäisyyden vähentämiseksi
Professori Niina Junttilan (Turun yliopisto, Right to Belong -hanke) mukaan nuorten yksinäisyys on vähentynyt viime vuosina, mutta nuorten aikuisten (20–39-vuotiaat) yksinäisyys on lisääntynyt. Junttila painotti, että kyse ei ole vain yksilön ongelmasta vaan myös yhteisöjen ja päätöksenteon haasteesta: erityisesti juuri työelämään siirtyneiden sekä uraa ja perhettä rakentavien aikuisten yksinäisyydellä voi olla merkittäviä vaikutuksia muun muassa opiskelu- ja työkykyyn, syntyvyyteen ja yhteiskunnalliseen koheesioon.
Nuvalaiset pohtivat syitä nuorten aikuisten yksinäisyyden kasvuun ja toisaalta nuorten yksinäisyyden vähenemiseen. Nuvalaiset kokivat, että heidän ikäpolvensa on ymmärtänyt kohtaamisen ja yhteyksien merkityksen, ja että nuoret ovat itse aktiivisia yhteisöllisyyden ja sosiaalisten yhteyksien rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
Voisiko esimerkiksi mielenterveyden ensiapu olla yhtä velvoittava kuin fyysisen ensiavun antaminen?
Kouluympäristöstä puhuttaessa eri kokoisista kunnista tulevilla nuvalaisilla oli varsin erilaisia kokemuksia yhteisöllisyyttä tukevista toimista. Esimerkiksi nuorisotyön rooli kouluissa vaihteli paljon, mutta sen ja koulun yhteistyön vahvistamisen katsottiin tukevan nuorten yhteisöllisyyttä. Tärkeänä kehityskohteena nähtiin yhteisöllisten ja ryhmäytymistä tukevien tapahtumien systematisointi ja jatkuvuus, erityisesti nuoria kuunnellen.
Työpajassa nuvalaiset pohtivat, että vastuu yksinäisyyden ehkäisemisestä ja velvollisuus huolehtia toisista kuuluu kaikille: voisiko esimerkiksi mielenterveyden ensiapu olla yhtä velvoittava kuin fyysisen ensiavun antaminen?
Vuoropuhelua ja tutkimuksesta tukea vaikuttamistyöhön
Osallistujilta saamamme palaute helmikuun tilaisuudesta oli erittäin positiivista, mikä kannustaa meitä jatkamaan vastaavaa yhteistyötä. Konseptin nimen mukaisesti pidämme tärkeänä, että tulevaisuuden päättäjät saavat tutkimustiedon avulla vahvat valmiudet vaikuttamistyöhönsä jo nuoresta pitäen.
Mikäli kiinnostuit omasta tapaamisesta, voit olla yhteydessä DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien ohjelmajohtajiin. Järjestämme tutkijoiden ja nuorisojärjestöjen yhteisiä webinaareja, seminaareja ja työpajoja nuorisojärjestöjen kannalta keskeisistä aiheista.
Yhteystiedot
Susan Kuivalainen
Osastopäällikkö, tutkimus, Eläketurvakeskus
Marjo Kurki
Kehitysjohtaja, Itla
Uutiset
