Mikä implementointitiimi?

Implementointitiimit ovat työryhmiä, jotka edistävät psykososiaalisten menetelmien ja toimintamallien käyttöönottoa ja ylläpitoa hyvinvointialueella tai muussa menetelmiä tarjoavassa organisaatiossa.

Implementointitiimit on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi menetelmien onnistuneessa käyttöönotossa. Niiden avulla menetelmä saadaan todennäköisemmin juurtumaan osaksi organisaation palveluita ja käytäntöjä. Tiimien on myös havaittu nopeuttavan käyttöönottoon ja juurtumiseen kuluvaa aikaa huomattavasti.

Malli implementointitiimeistä

Esittelemme tällä sivulla implementointitiimien mallin eli tavan organisoida lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Malli perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja se on kehitetty yhdessä Itlan ja hyvinvointialueilla työskentelevien asiantuntijoiden kanssa.

Tutkimuskirjallisuudessa on tunnistettu eri tasoilla toimivia implementointitiimejä paikallisesta toteuttamisesta kansallisten linjausten päätöksentekoon asti. Suomen palvelujärjestelmän rakenteeseen sopiva malli sisältääkin ehdotuksen hyvinvointialueiden, yhteistyöalueiden ja kansallisen tason implementointitiimeistä.

Mallissa implementointitiimit toimivat lainsäädännön ja kansallisten ohjelmien puitteissa. Tiimien toimintaan vaikuttavat myös mahdollistavat käytännöt, kuten johtaminen, ohjeistukset, resurssit ja yhteiset toimintatavat.

Tiimeillä on erilaisia tehtäviä liittyen päätöksentekoon sekä konkreettisempaan käyttöönoton toteuttamiseen. Erilaisten implementointitiimien päämäärä on kuitenkin sama: onnistunut psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja juurtuminen.

Kuva: Implementointitiimien malli psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon sosiaali- ja terveydenhuollossa

Hyvinvointialueen implementointitiimit

Implementointitiimien mallissa jokaisella hyvinvointialueella on kaksi omaa implementointitiimiä: johdon työryhmä ja käyttöönottotiimi.

Johdon työryhmä on hyvinvointialueen vakituinen tiimi, joka vastaa psykososiaalisten menetelmien käyttöön liittyvästä johtamisesta, päätöksenteosta ja ylläpidosta. Tiimi voi olla valmis johtamisen työryhmä, kuten lapsiperhepalveluiden johtotiimi tai erityisesti psykososiaalisten menetelmien käytön johtamiseen perustettu työryhmä. Uutta tiimiä ei siis ole välttämättä tarpeen perustaa.

Tiiminä voi toimia myös hyvinvointialueen organisaatiota laajempi työryhmä, jossa on mukana johtajia muista lapsi- ja perhepalveluista, kuten sivistyspalveluista tai alueella toimivista järjestöistä. Jos esimerkiksi opiskeluhuoltopalveluissa otetaan käyttöön uusia menetelmiä, johtamisen työryhmään on tärkeää kutsua mukaan myös muita toimijoita kouluyhteisöstä.

Käyttöönottotiimi vastaa psykososiaalisen menetelmän käyttöönoton konkreettisesta toteuttamisesta. Johdon työryhmä käynnistää käyttöönottotiimin toiminnan. Tiimi muodostetaan menetelmään koulutettavien yksiköiden esihenkilöistä, kehittäjätyöntekijöistä ja työntekijöistä.

Koordinaattori toimii molemmissa tiimeissä ja fasilitoi yhteistyötä näiden tiimien välillä.

Taulukko: Hyvinvointialueen implementointitiimit ja tiimien tehtävät

Erilaiset roolit käyttöönottoprosessissa

Hyvinvointialueen implementointitiimeihin tarvitaan jäseniä ylemmästä johdosta, esihenkilöistä ja työntekijöistä. Tämän lisäksi tiimeihin voidaan kutsua asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Tiimeihin tarvitaan osaamista, josta on hyötyä käyttöönotettaessa psykososiaalisia menetelmiä. Tällaisia osaamisalueita ovat muun muassa muutosjohtaminen, implementointi, tiedolla johtaminen, viestintä, menetelmäosaaminen sekä käyttöympäristön, eri ammattilaisten työnkuvien ja asiakkaiden tuntemus. 

Työryhmän ja eri roolien tunnistaminen ja sanoittaminen on tärkeää riippumatta siitä, miten ajatusta implementointitiimeistä toteutetaan.

Taulukko: Roolit ja tehtävät käyttöönottoprosessissa hyvinvointialueella

Koordinaattorit menetelmien käyttöönoton ja käytön tukena 

Koordinaattorit ovat asiantuntijoita, joilla on tietoa psykososiaalisista menetelmistä, implementoinnista, fasilitoinnista ja oman organisaationsa palvelujärjestelmästä. Koordinaattoreiden tehtävänä on tuoda tietämystään sekä johdon työryhmälle että käyttöönottotiimille.

Koordinointi vaatii avointa viestintää ja laajaa yhteistyötä. Siten koordinaattori varmistaa yhdessä molempien implementointitiimien kanssa laadukkaan suunnittelutyön ja menetelmien käytön jatkuvuuden.

Koordinaattoreiden on tärkeä olla organisaation omia työntekijöitä, jotka tukevat systemaattista eri menetelmien käyttöönottoa ja käyttöä organisaatiossa, eivätkä edusta tai edistä minkään yksittäisen menetelmän tai toimintamallin toteutumista. Koordinaattorien tehtävänä ei ole kouluttaa menetelmiä, vaan luoda yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kanssa menetelmille mahdollisuus juurtua palveluihin.

Mallissamme koordinaattorit ovat vakituinen asiantuntijarooli, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen tuen menetelmien käyttöönottoprosesseihin ja käytön ylläpitoon. Vakituiselle asiantuntijalle kertyy eri käyttöönottoprosesseista tietoa, jota on mahdollista hyödyntää aina seuraavien menetelmien käyttöönottojen yhteydessä.

Yhteistyöalueiden implementointitiimit

Menetelmien käyttöönottoon liittyviä vastuita ja tehtäviä tulisi olla hyvinvointialueiden lisäksi myös yhteistyöalueilla ja kansallisella tasolla. Eri tasoilla toimivien implementointitiimien tulee tehdä yhteistyötä ja keskustella päätöksistä sekä niiden vaikutuksista palveluiden kokonaisuuteen.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä edellytetään myös menetelmien arviointiin ja ylläpitoon liittyvää yhteistyötä muiden yhteistyöalueen hyvinvointialueiden ja yliopistollisen sairaalan kanssa.

Mallissa näkyväyhteistyöalueen implementointitiimi koostuu yliopistosairaalan asiantuntijoista ja hyvinvointialueiden edustajista. Yhteistyö myös psykososiaalisten menetelmien osalta perustuu tehtyihin yhteistyösopimuksiin.

Yhteistyöaluetasoisessa yhteistyössä tulee huomioida myös sosiaalihuollon palveluissa käytössä olevien menetelmien arviointi ja koordinointi.

Kansallinen implementointitiimi

Kansalliset ohjelmatason käyttöönotot edellyttävät onnistuakseen kansallista implementointitiimiä, joka seuraa ja tukee toimeenpanon edistymistä.

Kansallisessa tiimissä tulisi olla edustus ministeriöstä, yhteistyöalueilta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta sekä muista kansallisten ohjelmien tai menetelmien käyttöön liittyvistä tahoista, kuten terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvostosta (Palko).

Kansallinen vuoropuhelu auttaa parantamaan ohjeistuksia, arvioimaan resurssitarvetta kansallisesti ja alueellisesti sekä seuraamaan kansallisesti yhtenäisten tavoitteiden saavuttamista menetelmien käyttöön liittyen.

---

Tutustu lähteisiin

Hasson, H. & von Thiele Schwarz, U. 2023. Implementeringsboken: så inför du nytt som gör nytta.

Metz, A., Bartley, L. (2020). Implementation Teams: A Stakeholder View of Leading and Sustaining Change. In: Albers, B., Shlonsky, A., Mildon, R. (eds) Implementation Science 3.0. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-03874-8_8

Psychological interventions implementation manual: integrating evidence-based psychological interventions into existing services. Geneva: World Health Organization; 2024. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO

NIRN, 2023. Implementation Teams Overview. Implementation Teams Overview (Module 3) – AI Hub (unc.edu).

---

Ota yhteyttä