Koronapandemian opit: lasten ja nuorten hyvinvointi kriiseissä on varmistettava
Tänään julkaistussa PANDEMICS-ohjelman Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa -raportissa tarkastellaan pandemian vaikutuksia yhteiskunnan eri ryhmiin sekä annetaan suosituksia tulevien kriisien varalle.
Koronapandemian aikana perus- ja ihmisoikeuksia rajoitettiin poikkeuksellisella tavalla. Yhteiskunnan sosiaalinen eriarvoisuus nousee esiin, kun tarkastellaan sitä, miten eri tavoin pandemian vaikutukset kohdentuivat eri väestöryhmiin. Varautumisessa, kriisinhallinnassa ja kriisien jälkihoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja nuorten hyvinvointiin.
”Varautumista pitää harjoitella ja kriisinkestävyyttä kasvattaa normaalioloissa,” toteaa PANDEMICS-ohjelman ohjelmajohtaja Marjo Kurki Itlasta.
”Lasten, nuorten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien asema ja heille suunnatun tuen toimivuus pitää varmistaa normaalioloissa tehtävillä päätöksillä,” hän jatkaa.
Opetuksen ja oppimisen tuen rajoitukset kohdistuivat
erityisen rankasti eniten tukea tarvitseviin
Pandemia-ajan poikkeusjärjestelyt perusopetuksessa vaikuttivat merkittävästi oppimiseen ja oppimisen tukeen. Koulujen ja opettajien valmiudet ja mahdollisuudet etäopetuksen järjestämiseen vaihtelivat. Huoltajien tilanne vaikutti lasten ja nuorten oppimismahdollisuuksiin, koska kaikilla perheillä ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia ohjata ja tukea lapsen koulunkäyntiä kotona. Raportissa todetaan erityisesti enemmän tukitoimia tarvitsevien joutuneen korostuneen epäyhdenvertaiseen asemaan. Lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivaje on edelleen nähtävissä.
Yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta on huolehdittava myös kriisiaikana
Koronapandemian aikana koetut haasteet toivat esiin sen, että sekä yhteisöllisyyttä että osallisuutta tulee vahvistaa. Nuorten hyvinvointi heikkeni ja mielenterveyden haasteet lisääntyivät. Tähän vaikuttivat rajoitusten vähentämät sosiaaliset kontaktit, eristäytyminen, harrastusmahdollisuuksien kaventuminen, liikkumisen väheneminen ja lisääntynyt yksinäisyys. Yksinäisyyttä kokevien nuorten määrän todetaan raportissa oleva vuonna 2024 yhä huolestuttavan suuri.
Sosiaalinen tukiverkko ja lähiympäristö tukevat hyvinvointia ja selviytymistä kriisitilanteessa ja sen jälkeen. Etenkin lasten, nuorten ja ikäihmisten yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tukemisesta tulee kriisiaikana huolehtia.
Hyvin suunnitellut elinympäristöt tukevat arkea
Kriisinkestävä arki rakentuu saavutettavissa olevista palveluista ja turvallisista, hyvinvointia tukevista lähiympäristöistä.
Tukea ja apua tulee olla saatavilla siellä, missä lapset ja nuoret viettävät aikaa, eli kouluilla nuorisotiloissa ja harrastuksissa. Niin piha- ja viheralueiden kuin arkiliikuntamahdollisuuksien suunnittelussa tulee huomioida mahdollisuus hyödyntää niitä myös poikkeusoloissa.
Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen lisäävät kriisinkestävyyttä. Kriisinkestävän yhteiskunnan edistämiseksi tarvitaan toimia, jotka lisäävät hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta myös normaalioloissa.
Julkaisu on laadittu osana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelmaa. Ohjelman neljässä monitieteisessä hankkeessa on ollut mukana 12 tutkimusorganisaatiota sekä suuri joukko yhteiskunnallisia sidosryhmiä.
Raportin on julkaissut Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.
Koronapandemian opeista keskustellaan PANDEMICS-ohjelman päätösseminaarissa Miten seuraava terveyskriisi tullaan hallitsemaan Suomessa? 4.11.2024 klo 13.00-15.00 Tiedekulmassa Helsingissä.
Lisätietoja
Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja raportista tai PANDEMICS-ohjelmasta.
Ohjelmajohtaja
Programme director
PANDEMICS- ja YOUNG -ohjelmat
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi