Uutiset>Uutiset
20.11.2025

Uusi käsikirja: Toimiva kouluarki on tärkein mielenterveyden tuki lapsille

Kouluyhteisöillä on ratkaiseva rooli lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Hyvinvoiva mieli on oppimisen perusta. Kouluissa on keinoja mielenterveyden tukemiseen, mutta niitä ei välttämättä tunnisteta kokonaisvaltaisesti. Itlan uusi käsikirja kokoaa yhteen tietoa ja käytäntöjä mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisyyn kouluissa.

Kouluikäisten lasten ja nuorten kokemus omasta mielenterveydestä on heikentynyt (Kouluterveyskysely 2025), samoin oppimistulokset. Opettajat ja rehtorit kertovat, että mielenterveysongelmat näkyvät koulun arjessa yhä useammin (Rehtorikysely 2025). Ammattilaiset kaipaavat työkaluja ja koulutusta oppilaiden mielenterveyden haasteiden kohtaamiseen.

Itlan uusi Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin -käsikirja tuo nämä keinot näkyväksi. Se kokoaa yhteen tutkimukseen pohjautuvia selkeitä suosituksia ja käytäntöjä, miten mielenterveyttä voidaan edistää ja mielenterveyden haasteita ennaltaehkäistä kouluyhteisössä nykyistä suunnitelmallisemmin.

Mielenterveyden haasteet ja riittämätön tuki vaikeuttavat oppimista 

Yhtenä käsikirjan kirjoittajana on toiminut Itlan perusopetuksen mielenterveyden tuen toimintamallin kehittäjä, asiantuntija Anniina Pesonen. Hän on myös omalta taustaltaan luokanopettaja. 


“Lasten ja nuorten perustehtävä kouluissa on oppia. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteet sekä riittämätön mielenterveyden tuki vaikeuttavat oppimista, ja toisaalta oppimisen vaikeudet altistavat usein mielenterveyden ongelmille”, Pesonen toteaa.


Uuden oppiminen ja keskittyminen edellyttävät, että oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. 


“Ongelmia voidaan ehkäistä vahvistamalla jokaisen oppilaan mielen hyvinvointia, ja mielen hyvinvointiin panostavassa koulussa oppimistuloksetkin voivat kohentua”, Pesonen huomauttaa.


Mielenterveyden vahvistaminen kouluissa lähtee arkisista teoista, esimerkiksi siitä, että opettajat juttelevat oppilaiden kanssa, antavat myönteistä palautetta ja vahvistavat luokassa yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita.

Nuorten mielenterveyshaasteiden ratkaisemisessa ratkaisevaa ei siis ole pelkkä ongelmiin puuttuminen, vaan hyvinvointia edistävä kouluarki. Palveluiden lisäksi tulisi panostaa yhteisöihin, joissa lapset ja nuoret toimivat päivittäin.

Johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö avainasemassa

Nykyinen opetussuunnitelma ja muut koulun toimintaa ohjaavat säädökset ja toimintamallit mahdollistavat jo mielenterveyden tukemisen monin tavoin. Mahdollisuuksia ei kuitenkaan aina tunnisteta tai niitä ei ole otettu käyttöön kokonaisvaltaisesti.

Itlan käsikirja korostaa, että hyvinvointia ja oppimista edistävä kouluarki vaatii toimintakulttuurin, jossa mielenterveyden teemoja käsitellään avoimesti, ja yhteiset toimintamallit ovat selviä koko henkilökunnalle. Näitä ovat esimerkiksi selkeät ohjeistukset ja tukipolut mielenterveyden haasteiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukemiseen.

Rehtorit johtavat koulujen hyvinvointityötä ja ovat avainasemassa toimintakulttuurin rakentamisessa ja osaamisen vahvistamisessa. Käsikirja tarjoaa työkaluja myös heille.


“Käsikirja avaa, miten mielenterveyden edistäminen kytkeytyy strategiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Koostamiemme työkalujen avulla koulujen johto pystyy rakentamaan yhteistä tilannekuvaa ja johtamaan ammattilaisten yhteistyötä tavalla, joka vahvistaa sekä henkilöstön että oppilaiden hyvinvointia”, Pesonen kertoo.


Lasten ja nuorten mielenterveydestä huolehtiminen on jokaisen koulussa toimivan aikuisen vastuulla keittäjästä opiskeluhuollon ammattilaisiin, opettajiin ja rehtoriin. Aina mielenterveyttä tukeva arki koulussa ei kuitenkaan riitä. Silloin lapsen tai nuoren täytyy saada tukea mielenterveyspalveluista.


“Lasten oikeuksien päivänä muistutamme, että jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja voida hyvin omassa kasvuympäristössään. Koulu on yksi tärkeimmistä paikoista, jossa lasten oikeuksia tuetaan. Kyse on lopulta siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia ja kasvaa turvallisessa ympäristössä”, Pesonen toteaa.


Itlan Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin – Käsikirja mielenterveyden edistämiseksi ja tukemiseksi kouluyhteisössä julkaistaan torstaina 20.11. lapsen oikeuksien päivänä.

Kirjoittajat taustoittavat teemoja 20.11. klo 14–15 käsikirjan julkaisuwebinaarissa. Katso tapahtumasivulta tarkemmat tiedot tai hyppää suoraan linjoille Itlan YouTube-kanavalle. Tervetuloa kuulemaan lisää!

Tutustu myös käyttäytymisen tuen materiaaleihin sivulla Keinoja mielenterveyden ja käyttäytymisen tukemiseen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.


Lisätietoja

Otathan meihin yhteyttä, jos haluat lisätietoja käsikirjasta tai mielenterveyden tuesta koulussa.

Anniina Pesonen

Pesonen on aiemmin toiminut asiantuntijana Itlassa.

045 638 7122
Piia Karjalainen

Karjalainen on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 662 4821

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?