Masennuksen varhaisen hoidon IPC-menetelmän juurtumista suomalaiseen koulukontekstiin tutkitaan

Itlan osahankkeessa tutkitaan hankkeen ensivaiheessa IPC-menetelmää (Interpersonal counseling). Se on lyhyt, asiakaskeskeinen lähestymistapa masennuksekseen ja sen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen laadullinen osio toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston osiosta vastaavan Riikka Lämsän kanssa.

Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen on hankkeen saamasta rahoituksesta iloissaan.

– Tuntuu mahtavalta – tässä ollaan äärimmäisen tärkeän asian äärellä. Nuorten osalta tiedetään, että palvelutarpeen kasvu mielenterveyteen liittyen on ollut todellinen ja suuri. Ratkaisuja tarvitaan siihen, miten jo perustasolla, esimerkiksi kouluissa, voitaisiin saada nuorelle apua heti, kun alakulo ja masennuspiirteet huomataan.

IPC on lyhytinterventiomenetelmä 12–18-vuotiaiden masennusoireilun varhaiseen hoitoon ja ehkäisyyn. Sen toimivuudesta suomalaisessa kouluympäristössä on jo jonkin verran lupaavaa näyttöä.

Kokonaishanke tutkii IPC-menetelmän lisäksi muutamia muita nuoriin keskittyviä interventioita. Tarkoituksena on tutkia ja kehittää tälle kohderyhmälle suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta sekä implementointia. Itla vastaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kokonaishankkeen implementaatiotutkimuksen laadullisen osion aineiston keruusta ja analysoinnista.

Laadullista tutkimusta makro- meso- ja mikrotasoilla

Pääasiassa laadullisen tutkimuksen välineinä käytetään dokumenttianalyyseja ja ryhmähaastatteluja. Lisäksi voidaan mahdollisesti hyödyntää implementoinnin NoMAD-mittaria, jolla menetelmän juurtumista voidaan tutkia.

Tutkimus aloitetaan makro- eli viranomaistasolta. Siellä selvitetään, miten IPC on otettu käyttöön osana kansallista mielenterveysstrategiaa Suomessa: minkälaiset rakenteet sille luotiin ja ketkä olivat myötävaikuttamassa prosessiin alkumetreiltä aina tähän päivään saakka.

Mesotasolla tutkitaan mm. menetelmää ylläpitäviä ja menetelmästä tietoa ja osaamista välittäviä rakenteita.

Mikrotasolla tutkimus tapahtuu ruohonjuuritasolla kouluyhteisöissä.

Tämän narratiivin perusteella yritetään yhtäältä tunnistaa kehitystä vauhdittaneita ja menetelmän kiinnittymistä edesauttaneita tekijöitä, toisaalta tunnistaa esteitä.

Näin koostettua tutkimusdataa voidaan verrata vaikuttavan implementoinnin viitekehykseen ja saada arvokasta tietoa siitä, miten implementointia ja implementoinnin rakenteita voidaan vahvistaa tulevaisuudessa.

Tämä tieto voi yhdessä muun tutkimustiedon kanssa auttaa saamaan vaikuttavia mielenterveyden tukemisen menetelmiä käyttöön nopeammin ja pysyvämmin. Erikoissairaanhoitoon ohjautuvilla nuorilla on masennuksen lisäksi muitakin haasteita, joihin voisi mahdollisesti saada varhaista hoitoa ja tukea jo perustasolla.

Implementointitutkimus uutta Suomessa

IPC:n vaikuttavuusosiota tutkitaan THL:n puolella ylilääkäri Outi Linnarannan johtamassa ryhmässä, jossa kehitetään välineitä tunnistaa hoitoa tarvitsevat ja siitä hyötyvät nuoret ja tarkastellaan masennuksen hoidon onnistumista yläkouluissa.

Kouvonen kiittää strategisen tutkimuksen neuvostoa hankkeen merkityksen ymmärtämisestä:

– Olemme todella kiitollisia siitä, että arvioinnissa on ymmärretty samanaikaisen vaikuttavuus- ja implementointitutkimuksen merkitys. Interventioiden vaikuttavuustieto on usein peräisin eri kontekstista kuin missä niitä sovelletaan, ja sopivuutta meidän järjestelmäämme arvioidaan ehkä vasta vuosien kuluttua.

-Paitsi että implementointitutkimusperinne on meillä uutta, Suomessa ei ole tähän saakka panostettu tarpeeksi myöskään interventiotutkimukseen. Huomiota ei ole myöskään kiinnitetty riittävästi siihen, miten lupaavan vaikutusnäytön menetelmät valikoidaan ja saatetaan käytäntöön.

Itlan kansainvälisinä kumppaneina hankkeessa ovat Hollannin Vrijen yliopisto ja Kanadan Mc Masters -yliopisto, jotka ovat implementointitutkimuksen pioneereja. Erityisesti Kanadassa on tutkittu paljon jalkauttamista osana terveysreformeja. Suomessa on nyt kiinnostavaa tarkastella, miten meneillään oleva sote-uudistus ja sen puitteissa toimenpantu kansallinen mielenterveysstrategia vaikuttavat jalkauttamiseen.