Uutiset>Uutiset
04.05.2022

Päättäjien ilmiöpöytä: koulun ja muiden palveluiden yhteyttä vahvistettava

Ilmiöpöytä-keskustelujen trilogia perhetaustasta kumpuavista eroista koulutuksessa päättyi huhtikuun lopussa päättäjien pöytään. Osanottajilta kysyttiin, mihin koulu- ja palveluyhteistyössä tulisi jatkossa panostaa, jotta perhetaustan merkitystä koulutuspolkuihin voitaisiin keventää. Näkemyksissä korostuivat lapsi- ja perhekeskeisyys sekä rakenteellisten muutosten tarve.

Virkamiehistä ja kansanedustajista koostuva ryhmä peräänkuulutti lapsikeskeisyyttä palvelujen järjestämiseen. Palvelujärjestelmän tulisi vastata kasvuympäristön kupruihin ja liikkua tarvittaessa nopeasti, eikä siirrellä lasta palvelusta toiseen. Selkeä vastuunkanto ja toimiva, yhteisesti ymmärretty tavoite olivat keskustelijoiden mukaan avainasemassa.

Perhetaustan ja koulutuspolkujen ongelman ratkaisun tiellä on monia haasteita. Opettajankoulutuksesta on tällä hetkellä pitkä matka moniin käytännön työn osa-alueisiin, ja erityispedagogiikan merkitys kasvaa. Haasteita asettavat myös monialaisen työn vaatimien rakenteiden, osaamisen ja johtamisen puutteet.

Osa osallistujista näki, että opettajan roolin on laajennuttava yhä enemmän kasvattajan tehtävään, ja sen vaikuttavuutta on seurattava.

Valtion ja kuntien välinen yhteistyö tarvitsee uudistamista

Sattumalla on näppinsä pelissä alueellisen eriarvoisuuden tuottamisessa ja kaventamisessa. Kunnissa on nimittäin suuria eroja palveluissa ja koulujen toiminnassa.

Päättäjät pohtivat kuntien itsenäisyyttä koulutuspoliittisten ratkaisujen tekemisessä. Valtion ja kuntien koulutuspolitiikan rinnakkaisuus ei nykyisellään pysty vastaamaan paikallistason erityisiin kysymyksiin. Lisäksi kuntien elinvoima heijastuu koulutuspolitiikkaan. Tarvitaan uudenlaista, yhteisten tavoitteiden ohjaamaa yhdessä sopimista ja yhteistyötä valtion ja kuntien välille.

Näyttöön perustuva koulutuspolitiikka vaatii tuekseen toiminnallisempaa tutkimusotetta. Tutkimuksellisia tulokulmia tarvitaan estämään koulutussektorin politisoitumista ja kehitystä, jossa suuntaa vaihdetaan joka hallituskaudella.

Tarvitaan lisää vaikuttavuus- ja seurantatutkimusta alueellisen eriytymisen ja sosioekonomisen taustan vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen.

Kunnianhimoisempaa politiikkaa

Keskustelua käytiin myös siitä ovatko tavoitteet eriarvoistumiskehityksen suhteen ylipäätään kyllin korkealla.

Lisäksi muutosta ehdotettiin muun muassa opettajien rekrytointiprosessiin, jossa muodollinen pätevyys painaa tällä hetkellä virkajärjestelmän vuoksi työhön sopivuutta enemmän.

Kuntia ja hyvinvointialueita pitäisi voida ohjata niin, että palvelujen yhdenvertaisuus olisi taattu. Samalla ratkaisujen tulisi nousta ja kehittyä paikallisten toimijoiden lähtökohdista ja pitkäjänteisestä työstä.

Hyvinvointialueiden monialaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyneiden eri sektoreiden edustajista koostuvien tiimien tavoitteellinen yhteistyö voisi auttaa paikallisia toimijoita tunnistamaan itselleen sopivia ratkaisuja ja luomaan rakenteita kehitysympäristöjen ja palvelujen joustavalle yhteistyölle.

Keskustelijoiden mukaan tämä vaatii uudenlaisia yhteistyöotteita ja luottamuksen rakentamista valtion ja kuntien välille.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö on järjestänyt yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksikön kanssa sarjan ilmiöpöytäkeskusteluja perhetaustasta kumpuavista eroista koulutuksessa. Sarjan viimeinen, päättäjien, keskustelu järjestettiin Helsingissä 29.4. Itla syntetisoi keskustelujen sisällön tarkemmin politiikkasuositukseen, joka julkaistaan kevään aikana.


Lisätietoja

Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori

Kehitysjohtaja

Research Professor

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

tiina.ristikari@itla.fi

050 917 7396

Keskustelusarja oli osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) kehittämä menetelmä luotettavien tietosynteesien toteuttamiseksi kompleksisista aiheista. Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman tavoitteena on etsiä ratkaisuja lapsiperheköyhyyden poistamiseksi Suomesta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
30.06.2025
Laura Yliruka innovaatio- ja kehittämistoiminnan kehitysjohtajaksi
Elokuussa Itlassa aloittaa uutena kehitysjohtajana VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka. Hän johtaa Itlan innovaatio- ja kehittämistoimintaa ja yhteisövaikuttavuustyötä.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Imagine
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki