Uutiset>Uutiset
10.12.2021

Samalta viivalta -ohjelman toisessa ilmiöpöytäkeskustelussa nousi esiin maahanmuuttajataustaisten lasten haavoittuva asema

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman toisessa ilmiöpöydässä 3.12. lapsiperheiden palveluiden ammattilaiset jatkoivat keskustelua siitä, mitä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin tiedetään – ja mitä ei.

Ensimmäinen ilmiöpöytäkeskustelu käytiin 9.11., jolloin tutkijoiden keskustelun pohjalta hahmoteltiin aihepiirin keskeisiä kysymyksiä.

Toiseen ilmiöpöytäkeskusteluun osallistui 12 lapsiperheiden palvelujen ammattilaista. Tavoitteena oli kartoittaa, miten perhetaustan vaikutus oppimiseen ja koulutuspolkuihin näkyy ammattilaisten arjessa.

Maahanmuuttajalapset suomalaisessa palvelujärjestelmässä

Lapsiperheiden palvelujen ammattilaisten keskustelussa nousi vahvasti esiin suomalaisen palvelujärjestelmän kyvyttömyys tukea maahanmuuttajaperheitä. Matalan kynnyksen tuki ei tavoita maahanmuuttajataustaisia lapsia, ja korjaavissa palveluissa he ovat yliedustettuina.

Ammattilaiset kohtaavat paljon tilanteita, joissa kuormitusta on niin paljon, että koulun sujumattomuus on huolista pienimpiä. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät myöskään välttämättä ymmärrä koulunkäynnin merkitystä, ja jos kieli ei suju, heidän voi olla mahdotonta tukea lapsen koulunkäyntiä. Ääripäässä ovat paperittomat lapset, jotka tarvitsevat keinotekoiset henkilötunnukset saadakseen edes Wilma-tunnukset.

Koulu ei pysty tukemaan kaikkia lapsia

Keskustelua käytiin myös siitä, että koulussa ei kyetä tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Myöskään yhteistyö vanhempien kanssa ei aina toimi. Varhaiskasvatuksessa pystytään pitämään perheet mukana, mutta koulu ei tavoita niitä vanhempia, jotka eivät itse osallistu aktiivisesti.

Oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen ei ole aikaa, eivätkä opettajat usein edes tunne oppilaiden taustoja. Ongelmien ilmetessä opettajat eivät ehkä pysty tekemään muuta kuin soittamaan lapsen kotiin ja toteamaan, ettei tämä ole koulukuntoinen.

Kolmiportainen tuki toimii vaihtelevasti

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki toimii kolmiportaisen mallin mukaan. Tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kolmiportainen tuki toteutuu kouluissa hyvin vaihtelevasti, muun muassa siksi, ettei koulupsykologeja ja kuraattoreja ole riittävästi. Ammattilaisten mukaan oppilashuoltotyö saatetaan ”liian haastavien” perheiden kohdalla ohittaa ja tehdä lapsesta jopa suoraan lastensuojeluilmoitus. Keskustelijat totesivat myös, että usein palvelujen välinen moniammatillinen yhteistyö osoittautuu pelkäksi myytiksi.

Koulupudokkuuden ehkäisyyn tähtäävistä hankkeista huolimatta joka vuosi noin 400 nuorta jää ilman peruskoulun päättötodistusta. Syrjäytymiskierre käynnistyy herkästi. Jos nuori ei koe saavansa hyväksyntää ja positiivista palautetta koulussa, hän hakee sitä usein yhteiskunnan laitamilta. Myönteinen palaute on ensiarvoisen tärkeää omanarvontunteen kehittymiseksi. Juuri siksi korjaavissa palveluissa joudutaan aloittamaan siitä, että lapset saisivat onnistumisen kokemuksia ja alkaisivat uskoa itseensä.


Keskustelu avasi useita kriittisiä kysymyksiä, joihin aiheen tutkimus ei ole vielä tarttunut. Keskustelu osoitti myös sen, että ammattilaisten ja tutkijoiden vuoropuhelua tarvitaan jatkossa entistä enemmän, jotta tunnistetaan keskeisimmät tietotarpeet ja aidosti vaikuttavat toimintatavat, toteaa Itlan erikoistutkija Aapo Hiilamo.


Ilmiöpöytäkeskustelujen jälkeen niiden perusteella tehdään kirjallisuushakuja ja koostetaan tietosynteesejä. Ensimmäinen synteesi tutkijoiden ilmiöpöydästä julkaistaan alkuvuodesta 2022.

Tilaisuuden järjestivät Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla. Keskustelu on osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) kehittämä menetelmä luotettavien tietosynteesien toteuttamiseksi kompleksisista aiheista. Ilmiöpöytäkeskusteluja vetävät ohjelman johtaja Tiina Ristikari Itlasta ja tutkijayliopettaja, dosentti Jaakko Helander Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi henkilöä pöydän ääressä vastakkain edessään kannettavat tietokoneet.
Uutiset
|
19.12.2024
Syksyn menetelmäarvioinnin koulutus tuplasi arvioitsijoiden lukumäärän
Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Blogi
|
18.12.2024
Menetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto tarvitsee ympärilleen tiimin
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa otetaan käyttöön erilaisia psykososiaalisia menetelmiä nykypäivänä runsaasti. Kehitämme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa mallia siitä, miten tätä työtä voi tehdä suunnitelmallisesti tiimin johdolla.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehden 2/2024 kansikuva, jossa kultaisia ympyröitä tummansinisellä pohjalla, kaksi tähyilevää lasta ja Kasvun tuen 10-vuotislogo.
Uutiset
|
13.12.2024
Kasvun tuki -aikakauslehti: Kasvun tuessa luotetaan tulevaisuuteen 10-vuotisjuhlavuoden päättyessä
Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa juhlistetaan vielä 10-vuotista historiaa mutta luodaan katse myös tulevaisuuteen. Erilaiset menetelmät ovat vahvasti läsnä, ja esille pääsevät myös lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten näkökulmat.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti
Psykososiaaliset menetelmät
Uutiset
|
11.12.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Marraskuussa Itlassa aloitti kaksi uutta asiantuntijaa, Marjaana Raukola-Lindblom ja Sara Tani. Molemmat tuovat monialaista asiantuntemusta Kasvun tuki KI -hankkeeseen.
Tapahtuma
Raikkaita suuntia – Millainen on hyvinvointiyhteiskunnan seuraava luku?
Helmikuun seminaarissa pureudutaan hyvinvointiyhteiskunnan seuraavaan lukuun: mitä päätöksiä ja tekoja tarvitaan, jotta hyvinvointi on kestävää niin ihmisille kuin yhteiskunnalle? Miten varmistetaan, että jokainen pysyy mukana yhteiskunnassa koko elämänkulun ajan?
13.2.2025
8.30-15.00
Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13e, Helsinki
Lattialla istuva nuori taustalla, etualalla kaksi henkilöä selin kameraan.
Blogi
|
05.12.2024
Kaikilla on keinoja puuttua yksinäisyyteen 
Blogisarjan viimeisessä osassa vedämme yhteen tutkimushankkeen tähänastisia tuloksia ja pohdimme tulevaisuutta.
YOUNG-ohjelma