Itlan ja Brita Maria Renlundin muistosäätiön kumppanuudella laajennetaan yhteisövaikuttavuustyötä

Itla ja Brita Maria Renlundin muistosäätiö ovat aloittaneet kumppanuuden, jonka tavoitteena on nopeuttaa lapsiperheiden palvelujen uudistamista yhteisövaikuttavuustyöllä. Yhteistyöhön sisältyy BMR-säätiön 600 000 euron rahoitus Itlalle.

Yhteisövaikuttavuus

Itla edistää lapsiperheiden palvelujen kokonaisvaltaista uudistamista yhteisövaikuttavuustyöllä. Siinä kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt ja seurakunnat kehittävät yhdessä tutkittuun tietoon perustuvia paikallisia ja alueellisia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin. Yhteisövaikuttavuustyön ytimessä on eri sektoreiden toiminnan kehittäminen niin, että ne työskentelevät ajoissa, yhdessä ja riittävän pitkään lapsiperheiden tukena.

”Tavoitteemme on, että yhteisövaikuttavuutta käytetään neljän vuoden kuluessa kansallisena kehittämisen tapana lasten ja nuorten palvelujen parantamiseen sekä kasvuympäristöjen kehittämiseen”, sanoo Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.

Uusilla yhteistyötavoilla on jo saavutettu hyviä tuloksia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla lasten aggressiivinen käyttäytyminen kouluissa väheni (ks. s.17), kun käyttöön otettiin tutkimukseen perustuvia uusia menetelmiä, ja tuki neuropsykiatrisia oireita kokeville lapsille aikaistui.

Yhteistyö Brita Maria Renlundin muistosäätiön kanssa antaa Itlalle mahdollisuuden laajentaa yhteisövaikuttavuustyötä.

”Kaikkien lasten ja nuorten tulee saada ajoissa tarvitsemaansa apua ja tukea. Jotta tämä toteutuisi, tarvitsemme Suomessa uusia tapoja toimia lapsi- ja perhekeskeisesti. Avustus Itlalle on uuden, tiiviin yhteistyön alku. Yhteistyö lisää ymmärrystämme siitä, millaista toimintaa lasten ja nuorten hyväksi kannattaa rahoittaa”, sanoo Brita Maria Renlundin muistosäätiön toimitusjohtaja Birgitta Forsström.

Yhteisövaikuttavuutta on sovellettu laajojen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen nälänhädästä AIDS-epidemiaan

Yhteisövaikuttavuus perustuu muun muassa Collective Impact -viitekehykseen. Se on kansainvälisesti tunnustettu, tutkimukseen perustuva toimintatapa, jota on sovellettu laajojen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen nälänhädästä AIDS-epidemiaan.

Suomessa Itla koordinoi yhteisövaikuttavuustyötä lapsiperheiden palvelujen uudistamisen vauhdittamiseksi. Tavoitteena on, että kaikki lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen. Yhteisövaikuttavuustyötä on tehty vuodesta 2020 alkaen, ja nyt mukana ovat hyvinvointialueista Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.

Brita Maria Renlundin muistosäätiö sr perustettiin vuonna 1918 liikemies Karl Herman Renlundin (1850–1908) testamentin perusteella. Brita Maria oli hänen äitinsä. Säätiön päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia luomalla toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Säätiö myöntää vuosittain noin 13 miljoonaa euroa avustuksia. Säätiön varallisuus on 516 miljoonaa euroa (tammikuu 2025).

Lisätietoja

Katri Vataja, toimitusjohtaja, Itla, 040 702 0899, katri.vataja@itla.fi

Birgitta Forsström, toimitusjohtaja, Brita Maria Renlundin muistosäätiö, 044 7623900, birgitta.forsstrom@bmr.fi

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit

Katso kaikki artikkelit

Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla

Uutiset

21.10.2026

Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.

Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.

Uutiset

20.10.2026

Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön

Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.

Podcast

19.10.2026

Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?

Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…

Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.

Blogit

10.10.2026

Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon

Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.

Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan

Uutiset

08.10.2026

Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa

Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.

Artikkelit

08.10.2026

Miten arjen ympäristöt vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa, yhteisöihin kuulumista ja toimijuutta?

Mikä vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen? Tulevaisuusselonteon osatarkastelu yhdistää tutkimustietoa ja nuorten näkemyksiä sekä nostaa esiin yhteisöllisyyden, toimijuuden ja paikallisten ratkaisujen merkityksen tulevaisuususkon rakentajina.