Uutiset>Uutiset
27.08.2025

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemiseen tarkoitettu Sisukas-toimintamalli arvioitavana Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Sisukas-toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten pärjäävyyttä koulunkäyntiä tukemalla. Sisukas-toimintamalli on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty uutta tutkimusta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Sisukas-toimintamallilla pyritään tukemaan sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäyntiä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä yhteistyössä sosiaalityön, perheen ja koulun kanssa. Menetelmä sopii kaikille huostaanotetuille ja pitkäaikaisesti sijaishuollossa asuville esi- ja perusopetusikäisille lapsille.

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2019.

– Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Moniammatillista tukea koulunkäyntiin

Sisukas on lastensuojelun sijaishuollon työskentelymalli, joka on tarkoitettu lastensuojelun sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäynnin tukemiseen. Sisukas-toimintamallissa sosiaalityöntekijä, erityisopettaja ja psykologi muodostavat moniammatillisen työtiimin, joka kartoittaa lapsen tilanteen, tekee tiivistä yhteistyötä sekä järjestää oppimisympäristön lapsen tarpeita vastaavaksi.

Sisukas-menetelmässä korostuvat lapsen osallisuus ja voimavaranäkökulma. Keskeistä on lapsen tilanteen huolellinen ja kokonaisvaltainen kartoittaminen, yhteistyön tiivistäminen sekä oppimisympäristön järjestäminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Sovitut tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Menetelmän vaikuttavuutta seurataan koulutapaamisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä arvioidaan seurantakartoituksella. Seuranta jatkuu peruskoulun loppuun.


”Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa.”


Menetelmää koordinoi Pesäpuu ry. Menetelmästä on olemassa myös alle kouluikäisille tarkoitettu versio Pikku sisukas.

– Molempiin menetelmiin on olemassa oma oppaansa. Pikku sisukkaan vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu,  Backman kertoo.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.

– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti, Backman kertoo.

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

– Menetelmän uudelleenarviointi aloitettiin loppukeväästä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana ainakin vertaisarviointikuntoon, mutta julkaiseminen voi mennä keväälle 2026, Backman sanoo.

Sisukas-toimintamallin arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogit
|
22.06.2026
Johdetaanko sotea suoritteilla?
Tässä blogissa Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaid pohtii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten ja palveluiden ajankohtaisia ilmiöitä. Tällä kertaa aiheena on suoritejohtaminen, joka paraikaa pohdituttaa hyvinvointialueiden kehittämisessä ja johtamisessa.
Blogit
|
16.06.2026
Suomella ei ole varaa menettää lasten ja nuorten luottamusta
Suomen kriisinkestävyys rakennetaan lapsuudessa, nuoruudessa ja arjen yhteisöissä. Vahvistamalla yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta, mielenterveyttä ja vaikuttavia palveluja rakennamme perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle, kestävälle taloudelle ja nuorten tulevaisuususkolle.
Nuori mies ja nuori tyttö kävelevät selin kadulla.
Tapahtumat
Luottamus ja resilienssi Pohjoismaiden kriisinkestävyyden perustana -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua luottamuksesta ja resilienssistä SuomiAreenassa: Miten pohjoismainen yhteiskunta rakentaa psykologista resilienssiä, huoltovarmuutta ja turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa?
24.6.2026
16.00-16.30
Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.