Uudella toimintamallilla tuetaan vakavan sairauden kohdanneita perheitä
Vakavan sairastumisen, vammautumisen tai kuoleman aiheutuma elämäntilanteen muutos kuormittaa koko perhettä ja vaikuttaa aina myös lapsen ja nuoren elämään. Vakavimmillaan se lisää riskiä sairastua psyykkisesti.*
Tutkimusten mukaan kaikki vakavan sairastumisen kohdanneet perheet tarvitsevat jonkinasteista psykososiaalista tukea diagnoosista tai elämäntilanteesta riippumatta. Lapsi ja hänen tuen tarpeensa jäävät kuitenkin usein tunnistamatta.
Tutkimusten mukaan kaikki vakavan sairastumisen kohdanneet perheet tarvitsevat jonkinasteista psykososiaalista tukea diagnoosista tai elämäntilanteesta riippumatta. Lapsi ja hänen tuen tarpeensa jäävät kuitenkin usein tunnistamatta.
Tuki tulisi räätälöidä perheen koko elämäntilanteen mukaan
Vakava sairaus perheessä -toimintamalli toteutettiin Itlan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden sekä potilasjärjestöjen yhteistyöllä. Tavoitteena on tukea perheitä niiden elämäntilanteen mukaan ja eri palveluiden yhteistyönä, nykyisen potilaskeskeisen ja siiloutuneen avun sijaan.
Toimintamalli pohjautuu laajaan tutkimuskatsaukseen sekä perheiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoimen ammattilaisten ja järjestöjen haastatteluihin. Ne osoittivat, että psykososiaalinen tuki tulisi räätälöidä perheen kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella, ja että sen keskeiset vaikuttavat tekijät ovat samat riippumatta sairauden luonteesta tai siitä kuka perheenjäsen sairastuu.
”Tärkeintä on kertoa perheelle, millaista erilaista apua on saatavissa, tukea lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja tunteiden käsittelyä, ehkäistä sosiaalista eristäytymistä ja helpottaa käytännön asioiden hoitamista. Kyse voi olla esimerkiksi vertais- tai ammattilaisen tarjoamasta psykososiaalisesta tuesta, kotiavusta tai taloudellisen tuen hakemisesta”, kertoo kehittämispäällikkö Elina Tolonen Itlasta.
Vakava sairaus perheessä -toimintamallista on saatu lupaavia tuloksia Pirkanmaalla
Vakava sairaus perheessä -toimintamalli on tarkoitettu pohjaksi alueellisesti räätälöitäville monialaisille ratkaisuille. Mallia on pilotoitu hyvin tuloksin Pirkanmaan hyvinvointialueella, osana siellä tehtävää yhteisövaikuttavuustyötä. Pilotissa on mukana hyvinvointialueen eri organisaatioita, kuntia, potilasjärjestö, seurakunta, Kela ja Itla sekä asiakkaita.
”Olemme siirtymässä potilaskeskeisyydestä koko perheen tukemiseen, eri alojen ammattilaisten yhteistyöllä. Asiakkaat ovat voineet kertoa omasta tilanteestaan samanaikaisesti useille eri toimijoille, jotka voivat tukea perheen arkea. Tämä säästää perheiden voimavaroja ja auttaa vanhempia lapsen tukemisessa. Toimintamallia tullaan ehdottomasti käyttämään jatkossakin”, kertovat suunnittelija Katariina Hämäläinen ja palveluohjaaja Päivi Lackman Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluista.
*
Ristikari, T., Keski-Säntti, M., Sutela, E., Haapakorva, P., Kiilakoski, T., Pekkarinen, E., Kääriälä, A., Aaltonen, M., Huotari, T., Merikukka, M., Salo, J., Juutinen, A., Pesonen-Smith, A. & Giss-ler, M. (2018). Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 7/2018. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-152-2
Merikukka, M. (2020). Lapsuuden elinolojen yhteydet aikuisuuden hyvinvointiin: kansallinen syntymäkohortti 1987 –rekisteritutkimus. Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526225302
Lisätietoja
Kehittämispäällikkö
Development Manager
Kasvun tuki KI
elina.tolonen@itla.fi
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi
Uutiset
