Uutiset>Uutiset
20.06.2024

Uusi julkaisu kertoo: psykososiaalisten menetelmien muokkaukseen kaivataan kansallista yhteistyötä

Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät tuodaan Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai toimintaympäristöön kuin mihin ne on alun perin kehitetty. Lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä Suomessa muokanneet asiantuntijat korostavat tarvetta laajemmalle kansalliselle yhteistyölle, menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia koskeviin valintoihin ja rooleihin liittyen.   

Tämä ilmenee tuoreesta selvityksestämme, jossa kerrotaan menetelmien suunnitelmallisesta muokkauksen toteuttamisesta Suomessa.  Lue julkaisu täällä. 

Adaptoinnin eli menetelmän suunnitelmallisen muokkauksen tavoite on edistää menetelmän soveltuvuutta käyttöympäristöönsä: kun esimerkiksi ulkomailta tuotu menetelmä on adaptoitu, se soveltuu paremmin suomalaiseen palvelujärjestelmään ja uudelle kohderyhmälle. Tämä edistää menetelmän käyttöä.  

Haastattelimme selvitykseen ammattilaisia, jotka ovat tuoneet Suomeen uusia, muualla vaikuttavaksi osoitettuja psykososiaalisia menetelmiä. Menetelmien adaptoinnin pohjana oli yleinen ammatillinen osaaminen eli kohderyhmän ja toimintaympäristön tuntemus, psykoterapeuttinen menetelmäosaaminen sekä psykiatrian tieteenalan pätevyys ja kokemus. 

Haastatteluissa ilmenneet yleisimmät adaptointitarpeet liittyivät menetelmän toteutustapaan (kuten muutos yksilökohtaamisista ryhmämuotoiseksi), uuteen toimintaympäristöön (esimerkiksi materiaalien kääntäminen) tai uuteen kohderyhmään (kuten kulttuurisen sopivuuden varmistaminen). 

Huolellisesti adaptoitu menetelmä kehittyy hallitusti

Haastattelujen perusteella lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä on pääsääntöisesti muokattu suunnitelmallisesti, ja muokkaukset on toteutettu ennen menetelmän käyttöönottoa. Menetelmät oli kuitenkin yleensä muokattu ilman selkeää kuvausta adaptoinnin tarpeista ja toteutuksesta, ja adaptoinnissa ei ollut hyödynnetty siihen muualla kehitettyjä viitekehyksiä. 

”Suomessa tarvitaan enemmän tietoa siitä, mitä psykososiaalisen menetelmän systemaattinen adaptointi tarkoittaa. Siinä menetelmän muokkauksen tarve perustellaan ja toteutus kuvataan huolellisesti. Näin pyritään siihen, että muokkaukset eivät vaaranna menetelmän vaikuttavuutta”, tieteellinen toimittaja Noora Seilo ja koordinaattori Sara Tani korostavat.   

“Adaptointiosaamisen kehittäminen parantaisi ulkomailta tuotavien menetelmien edellytyksiä juurtua käyttöön. Adaptointiprosessien tarkka raportointi toisi suomalaiseen toimintaympäristöön liittyvät kokemukset ja tiedot kaikkien ammattilaisten hyödyksi”, Seilo ja Tani jatkavat.  

Kansainvälisen adaptointitutkimuksen tietopohjaa on käytetty meillä toistaiseksi vain vähän. Itlan KI-hanke (kts. alla) edistää niiden systemaattista hyödyntämistä Suomessa.  


”Suomessa tarvitaan enemmän tietoa siitä, mitä psykososiaalisen menetelmän systemaattinen adaptointi tarkoittaa. Siinä menetelmän muokkauksen tarve perustellaan ja toteutus kuvataan huolellisesti. Näin pyritään siihen, että muokkaukset eivät vaaranna menetelmän vaikuttavuutta”, Noora Seilo ja Sara Tani korostavat.


Julkaisu ”Kohti tietoisia valintoja – selvitys psykososiaalisten menetelmien muokkauskokemuksista” on osa Itlan Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (KI) -hanketta. Se tuottaa uusia välineitä lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointiin ja valintaan sekä tukee ammattilaisten ja päättäjien suunnitelmallista menetelmien käyttöönoton osaamista. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. 

Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja selvityksestä.

Noora Seilo.
Noora Seilo

Seilo on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 185 3725

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?