Suomeen on valmistunut historian ensimmäinen kansallinen lapsistrategia

Lapsistrategia perustuu perus- ja ihmisoikeussopimuksiin ja sen visiona on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi.

Osallisuus strategian painopisteenä

Lapsistrategiassa on tärkeänä tavoitteena lisätä lasten ja nuorten omaa osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Lapsen oikeus osallisuuteen on myös yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisistä oikeuksista.

Lapsen oikeus osallisuuteen muodostuu kolmesta yhtä tärkeästä oikeudesta.

• Osallisuus edellyttää ensiksikin, että lapsella on oikeus tietoon, jota ilman lapsi ei voi muodostaa omaa näkemystään asiasta.
• Toiseksi osallisuus edellyttää, että lapsella on oikeus ilmaista tietoon perustuva mielipiteensä.
• Kolmanneksi, että hänellä on oikeus saada mielipiteensä huomioiduksi.

Oikeudet täydentävät toisiaan ja niitä kaikkia tarvitaan, tai muuten lapsen osallisuus jää vaillinaiseksi.

Lasten ja nuorten osallisuuden parempi ja laajempi toteutuminen on mahdollista vain, jos me aikuiset luomme edellytykset sille, että lapsen ja nuoret saavat ja uskaltavat kertoa asioistaan. Lapset ja nuoret haluavat ilmaista itseään ja vaikuttaa asioihin, kunhan siihen on tarjolla mahdollisuus ja välineitä. Meidän tehtävämme lapsistrategiassa on tarjota näitä välineitä.

Lapsivaikutusten arviointi osaksi kaikkea toimintaa

Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Kansallisen lapsistrategian keskeisenä linjauksena on lisätä lapsivaikutusten arviointia Suomessa.

Lapsivaikutusten arviointia tulee tehdä, jotta päätösten ennakolliset vaikutukset ovat mahdollisimman hyvin tiedossa jo päätöksiä tehtäessä. Lapsivaikutusten arviointi on tällä hetkellä Suomessa hajanaista – joissakin kysymyksissä ja joissakin kunnissa sitä tehdään jo paljon, mutta varsinkin valtiollisen päätöksenteon tasolla on vielä kehitettävää.

Lasten osallisuus ja kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Lapsivaikutusten arviointi lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän näkemystään.

Tärkeää on, että päätöksentekijöillä on päätöstä tehdessään mahdollisuus vertailla eri ratkaisuvaihtoehtoja. Tarkastella niiden hyviä ja huonoja puolia lapsen oikeuksien, edun ja hyvinvoinnin näkökulmista. Kun päätöksen lapsivaikutukset ovat tiedossa jo päätöstä tehtäessä, voidaan silloin valita eri vaihtoehdoista parhaiten lapsen etua toteuttava ratkaisu. Selvää on, että lapsivaikutusten arviointi lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta.

Lapsibudjetointi kulkee käsi kädessä lapsivaikutusten arvioinnin kanssa

Lapsivaikutusten arviointiin on monia työkaluja, ja niitä pyritään myös kehittämään lisää. Lapsibudjetointi on hyvä tapa seurata, miten päätökset ja niiden toteuttamiseen tarjolla olevat resurssit kohdistuvat lapsiin, nuoriin ja perheisiin, ja millaisia vaikutuksia eri budjettipäätöksillä on.

Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sen avulla voidaan arvioida, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin. Tämä auttaa hahmottamaan lapsiin kohdistuvia palveluja ja etuuksia sekä niiden kustannuksia. Lapsibudjetointi mahdollistaa myös sen, että eri panostuksilla aikaan saatuja vaikutuksia voidaan arvioida.

Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat keskeisiä työvälineitä lapsen edun ensisijaisuuden varmistamiseksi sekä Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanon seuraamiseksi

Lapsistrategia on meidän kaikkien yhteinen asia

Lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia noudattava lapsi- ja perheystävällinen yhteiskunta. Yhteiskunta, jossa kaikki lapsen ovat arvokkaita ja yhdenvertaisia. Yhteiskunta, jossa lapsen oikeudet osataan ja niitä noudatetaan.

Lapsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää meiltä kaikilta tekoja ja laajaa sitoutumista tähän tavoitteeseen.

Tarvitsemme jaettua ymmärrystä siitä, mitä tämä tarkoittaa eri lapsiryhmien ja eri toimijoiden näkökulmasta. Tarvitsemme myös yhteiskunnallista keskustelua, millainen Suomi on kaikkien lasten Suomi.

Kansallisen lapsistrategian keskeisten linjausten perusteella on tärkeää viedä myös tietoa lapsen oikeuksista lapsille ja nuorille itselleen. Lisätä heidän omaa osaamistaan ja tietämystään heille kuuluvista perus- ja ihmisoikeuksista. Näin kasvaa seuraava sukupolvi, jolle lapsen oikeudet ovatkin jo lapsuudesta saakka tuttu asia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että me aikuiset tunnemme lapsen oikeudet ja viemme niitä aktiivisesti eteenpäin. Emme vain lasten oikeuksien viikolla vaan vuoden jokaisena päivänä.

Lue lisää lapsistrategiasta lapsistrategia.fi.