Ilmiö
Joukkoistamiseen (crowdsourcing) ja tekoälyyn perustuvien digitaalisten työkalujen hyödyntäminen tiedonhallinnassa sekä julkisten palvelujen kehittämisessä.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden käytännön työssä, jossa havaittiin tarve ymmärtää paremmin millaista tietoa ja indikaattoreita palvelujen kehittämisessä tulisi seurata. Havainto siitä, että toimintaa ohjaavaa tietoa ei ollut riittävästi jäsennetty, johti ilmiön tutkimiseen.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa analysoitiin joukkoistamiseen ja tekoälyyn perustuvan digitaalisen työkalun kehittämistä ja käyttöönottoa julkisissa palveluissa. Työkalun tavoite oli tukea tiedon keräämistä, jäsentämistä ja hyödyntämistä monitoimijaisessa palvelujärjestelmässä. Tutkimuksessa kuvattiin kehittämisprosessi ja laadittiin tapausesimerkkejä, joissa tarkasteltiin työkalun roolia tiedonhallinnassa, yhteistyön tukemisessa ja järjestelmätason muutoksen edistämisessä.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että joukkoistamiseen ja tekoälyyn perustuva työkalu voi olla tehokas väline tiedon kokoamiseen ja analysointiin sekä tukea eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta julkisissa palveluissa. Työkalu mahdollisti hajanaisen tiedon jäsentämisen, yhteisen ymmärryksen rakentamisen ja päätöksenteon tukemisen. Lisäksi tulokset viittasivat siihen, että tällaiset digitaaliset ratkaisut voivat edistää systeemistä muutosta tekemällä kehittämistyöstä läpinäkyvämpää ja tietoon pohjautuvampaa.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimuksessa käytetty työkalu voi helpottaa palveluiden kehittämisen kannalta keskeisten indikaattoreiden tunnistamista sekä tietoon perustuvien ratkaisujen tekemistä.
Lähde
Ulmanen, S., Hirvonen, M., Tattersall, P., Ristikari, T., Kuo, V., Virta, P., Jurvanen, T., & Niemelä, M. (2024). Description of crowdsourcing and AI-based tool for knowledge management and systems change in public services. International Journal of Innovation and Technology Management, 21(4), Article 2450027. https://doi.org/10.1142/S0219877024500275
Ilmiö
Vanhemmuuteen liittyvät keskustelut ja teemat sosiaalisen median verkostoissa ja niiden tunnistaminen aihetunniste (#) pohjaisella analyysilla.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin lapsi ja perhekeskeisessä kehittämistyössä, jossa heräsi tarve ymmärtää, miten vanhemmuudesta ja lapsiperheistä käydään julkista keskustelua. Syntyvyyden lasku sekä lasten ja nuorten runsas sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö lisäsivät kiinnostusta tarkastella sitä, millaisia teemoja ja näkökulmia vanhemmuuteen liitetään sosiaalisessa mediassa.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin sosiaalisen verkoston analyysiin perustuva lähestymistapa vanhemmuuteen liittyvän sisällön tunnistamiseksi sosiaalisessa mediassa. Aineistona käytettiin sosiaalisen median julkaisuja, joiden avulla mallinnettiin vanhemmuuteen liittyviä teemoja ja keskustelukokonaisuuksia.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että hashtag pohjainen sosiaalisen verkoston analyysi mahdollistaa vanhemmuuteen liittyvien aiheiden, yhteisöjen ja keskustelurakenteiden tunnistamisen tehokkaasti. Lähestymistapa tarjoaa keinon tarkastella laajoja sosiaalisen median aineistoja ja tuottaa tietoa vanhemmuuden ilmenemismuodoista, jotka eivät ole helposti havaittavissa perinteisillä menetelmillä.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella vanhemmuuteen, perheeseen ja lapsiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja sen kehitystä.
Lähde
Wang, X., Oussalah, M., Niemelä, M., & Ristikari, T. (2022). Parenthood mining using hashtag social network mining approach. In Proceedings of the 2022 International Conference on Computational Science and Computational Intelligence (pp. 779–784). https://doi.org/10.1109/CSCI58124.2022.00142
Ilmiö
Psykososiaalisessa auttamistyössä tarvittavan tiedon hyödyntäminen ja hallinta sekä näiden yhteys lasten resilienssiin, hyvinvointiin ja julkisten palvelujen toimintaan.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Käytännön työssä nousi esiin tarve ymmärtää paremmin, miten lasten ja nuorten hyvinvointia ja resilienssiä koskevaa tietoa voidaan tuottaa ja hyödyntää palvelujen kehittämisessä.
Miten tutkittiin?
Katsauksessa hyödynnettiin kolmitasoista viitekehystä, jossa tarkasteltiin yksilöön (resilienssi ja hyvinvointi) ja perheeseen ja yhteisöön liittyviä tekijöitä sekä organisatorista ja hallinnollista tasoa. Systemaattisen katsauksen lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin ajankohtaisia tekoälyyn liittyviä aloitteita lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Katsauksen pohjalta kehitettiin uusi päivitetty konseptuaalinen malli tekoälyn hallinnan ja psykososiaalisen hoidon yhteyksistä.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että tekoälyn hyödyntäminen lasten ja nuorten psykososiaalisessa hoidossa edellyttää selkeitä hallintarakenteita, joissa huomioidaan yksilön, perheen ja yhteisön näkökulmat osana organisatorista päätöksentekoa. Kirjallisuus painottui yksittäisiin teknologisiin ratkaisuihin, mutta systemaattinen tekoälyn hallinnan tarkastelu oli vielä vähäistä.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimuksen kautta muodostettiin kokonaiskuva tekoälypohjaisia malleja käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Mallien avulla voidaan kerryttää lasten ja nuorten hyvinvointia ja resilienssiä koskevaa tietoa sekä hyödyntää sitä palvelujen kehittämisessä.
Lähde
Wang, X., Oussalah, M., Niemelä, M., & Ristikari, T. (2023). Towards AI governance in psychosocial care: A systematic literature review analysis. Journal of Open Innovation: Technology, Market, and Complexity, 9(4), 100157.https://doi.org/10.1016/j.joitmc.2023.100157
Ilmiö
Alhaiseen syntyvyyteen ja vanhemmuuteen Suomessa liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu sekä aiheen käsittely mediassa.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousi esiin alhainen syntyvyys sekä lasten ja lapsiperheiden aseman mahdollinen muutos. Tämä herätti tarpeen tarkastella, miten vanhemmuutta ja lapsiperheitä koskevaa julkista keskustelua on käsitelty mediassa.
Miten tutkittiin?
Tutkimusaineistona olivat suomalaiset uutisartikkelit, joita analysoitiin teemojen, esittämistapojen (narratiivien) ja keskeisten käsitteiden tunnistamiseksi alhaiseen syntyvyyteen ja vanhemmuuteen liittyvässä julkisessa keskustelussa. Aineisto valittiin toukokuussa 2020 ja marraskuussa 2021 julkaistuista uutisista.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että mediakeskustelu alhaisesta syntyvyydestä ja vanhemmuudesta koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä teemoista, kuten taloudellisista epävarmuustekijöistä, työ‑ ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, sukupuolirooleista sekä hyvinvointivaltion rakenteista. Analyysi toi esiin myös jännitteitä yksilöllisten valintojen ja yhteiskunnallisten odotusten välillä.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tuotti kokonaiskuvan vanhemmuutta ja syntyvyyttä koskevasta mediakeskustelusta vuosien 2020 ja 2021 aikana ja teki siten näkyväksi siihen liittyvät keskeiset teemat ja puhetavat yhteiskunnassa.
Lähde
Wang, X., Oussalah, M., Niemelä, M., Ristikari, T., & Virtanen, P. (2024). Mapping insights from news articles to tackle low birth rate and parenthood in Finland. SN Computer Science, 5, 172. https://doi.org/10.1007/s42979-023-02492-8
Ota yhteyttä
Haluaisitko kuulla lisää yhteisövaikuttavuustyön tutkimuksesta tai liittyä tutkimus-HUBiin? Ota yhteyttä!
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi