Ilmiö
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten psyykkinen ja fyysinen terveys sijoituksen aikana ja sen jälkeen.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa, joissa pohdittiin, huomioidaanko sijoitettujen lasten terveys palveluissa kokonaisvaltaisesti.
Miten tutkittiin?
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. PubMed‑tietokannasta haettiin tutkimuksia, jotka tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten psyykkistä ja fyysistä terveyttä terveydenhuollon näkökulmasta. Mukaan valittiin tutkimuksia, joissa arvioitiin lasten ja nuorten terveydentilaa sijoituksen aikana tai sen jälkeen. Tutkimuksista 11 täytti sisäänottokriteerit.
Tutkimustulokset
Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla esiintyi sijoituksen aikana enemmän psyykkisiä ja somaattisia terveysongelmia kuin samanikäisillä lapsilla, ja erot korostuivat psyykkisessä terveydessä. Lasten terveydentila pysyi heikompana myös sijoituksen jälkeen. Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta (ml. psyykkisestä ja fyysisestä) terveydentilasta ennen kodin ulkopuolista sijoitusta ei ollut juurikaan saatavissa tutkimustietoa.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus nostaa esiin puutteen sijoitettujen lasten terveyden kokonaisvaltaisessa huomioinnissa. Tulokset korostavat tarvetta varmistaa, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten psyykkinen ja fyysinen terveys arvioidaan sijoitusprosessin aikana systemaattisesti ja lasten edun mukaisesti. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten sijoitusta edeltävästä terveydestä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisvaltaisesta käytöstä.
Lähde
Snellman, S., Räsänen, S., Hakko, H., & Niemelä, M. (2025). Mental and somatic health of children and adolescents placed in out-of-home care: A systematic review of comprehensive health studies. Psychiatria Fennica, 56, 216–233. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2025/10/Psychiatria_Fennica-2025_Snellman.pdf
Ilmiö
Neurokehityksellisten häiriöiden, psykiatristen liitännäishäiriöiden ja perheeseen liittyvien taustatekijöiden yhteys kodin ulkopuoliseen sijoitukseen.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö nousi esiin Pohjois-Karjalassa tehdyssä yhteisövaikuttavuustyössä, jossa havaittiin neurokehityksellisten diagnoosien sekä kodin ulkopuolisten sijoitusten korkea esiintyvyys. Tämä herätti tarpeen ymmärtää, miksi osa neurokehityksellistä häiriötä sairastavista lapsista päätyy sijoitukseen ja osa ei. Tavoitteena oli tunnistaa lapsiin ja perheisiin liittyviä tekijöitä, jotka ennustavat sijoitusten riskiä ja joiden perusteella tukea voitaisiin kohdentaa varhaisemmassa vaiheessa.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustui Kansallinen syntymäkohortti 1997-tutkimuksen rekisteriaineistoon. Tutkimusjoukkoon kuului 5 143 lasta ja nuorta, joilla oli neurokehityksellinen häiriö. Heidät jaettiin sijoitettuihin ja ei-sijoitettuihin.
Tutkimustulokset
Neurokehityksellistä häiriötä sairastavista lapsista 17,6 % oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijoituksiin olivat yhteydessä erityisesti ADHD ja psykiatriset liitännäishäiriöt sekä vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuen saanti, psykiatriset häiriöt ja vanhemman kuolema.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus on tarjonnut välineitä tunnistaa perheitä, joissa neurokehityksellisiin häiriöihin liittyy useita samanaikaisia kuormitustekijöitä. Tulokset korostavat tarvetta tarkastella lapsen tilannetta laajemmin kuin yksittäisten oireiden kautta ja vahvistaa varhaista, integroitua sosiaali- ja terveyspalveluiden tukea kodin ulkopuolisten sijoitusten ehkäisemiseksi.
Lähde
Penttilä, S., Niemelä, M., Hakko, H., Keski-Säntti, M., Ristikari, T., & Räsänen, S. (2024). Child- and parent-related determinants for out-of-home care in a nationwide population with neurodevelopmental disorders: a register-based Finnish birth cohort 1997 study. European child & adolescent psychiatry, 33(10), 3459–3470. https://doi.org/10.1007/s00787-024-02406-w
Ilmiö
Sijoitusten katkeaminen ja sekä katkeamisten jälkeiset sijoituspolut perheisiin sijoitetuilla lapsilla.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin lastensuojelun kanssa tehdyssä käytännön yhteistyössä, jossa havaittiin, että perhesijoitukset keskeytyvät usein ennakoimattomasti. Näin nousi esiin tarve ymmärtää sijoituksen katkeamisten yleisyyttä ja ajankohtaa sekä niihin liittyviä riskitekijöitä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus perustuu Kansallinen syntymäkohortti 1997-tutkimuksen osa-aineistoon, johon kuuluivat huostaan otetut ja perhehoitoon sijoitetut lapset (n = 344). Heitä seurattiin syntymästä vuoteen 2016 asti. Kodin ulkopuolisia sijoituksia koskevat tiedot perustuivat THL:n Lastensuojelurekisterin tietoihin.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että sijoitus katkesi noin puolella perhehoitoon sijoitetuista lapsista. Katkeamisen jälkeen lapset sijoitettiin useimmiten toiseen perheeseen tai laitos- tai ryhmämuotoiseen yksikköön. Sijoituksen katkeaminen oli yleisempää kodin ulkopuolelle yli 13 vuoden iässä sijoitetuilla nuorilla. Katkeaminen tapahtui useimmiten noin kolmen vuoden kuluttua perhehoidon alkamisesta.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tunnistaa sijoituksen jatkuvuutta uhkaavat herkät ajankohdat. Se tukee ajoissa kohdennettujen tukitoimien kehittämistä perhehoidon jatkuvuuden vahvistamiseksi.
Lähde
Vuolukka, K., Vaskivuo, L., Ristikari, T., Gissler, M., Juutinen, A., & Niemelä, M. (2025). Family placement breakdowns in Finland – the 1997 Finnish Birth Cohort study. Nordic Social Work Research, 1–9. https://doi.org/10.1080/2156857X.2025.2580380
Ilmiö
Lapsiperheiden toimeentulotuen käytön ja lasten kodin ulkopuolisten sijoitusten välinen ajallinen ja alueellinen yhteys Suomen kunnissa.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Aiempi tutkimustieto ja käytännön havainnot osoittavat, että lapsiperheköyhyys liittyy useisiin kuormittaviin tekijöihin ja raskaiden lastensuojelutoimien tarpeeseen. Siksi tutkittiin, ilmeneekö yhteys myös kuntatasolla, ja onko se vahvistunut ajan myötä erityisesti alueilla, joissa lapsiperheiden taloudelliset vaikeudet kasautuvat.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia rekisteriaineistoja 216 suomalaisesta kunnasta vuosilta 1992–2021. Toimeentulotuen käyttöastetta ja lasten kodin ulkopuolisten sijoitusten määrää koskevat tiedot perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Tutkimustulokset
Kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla. Kunnissa, joissa toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus oli suurempi, myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli suurempi. Yhden prosenttiyksikön lisäys lapsiperheiden toimeentulotuen käyttöasteessa oli yhteydessä 44–72 lisäsijoitukseen 100 000 lasta kohden kuntien välisissä vertailuissa, ja yhteys vahvistui ajan myötä.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tukee varhaisen ja integroidun tuen kehittämistä lapsiperheille sekä päätöksentekoa, jonka tavoitteena on ehkäistä viimesijaisten lastensuojelutoimien tarvetta.
Lähde
Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Niemelä, M., & Ristikari, T. (2023). The increasing association between child poverty and children in out-of-home care – an ecological longitudinal analysis of Finnish municipalities in the period 1992-2021. Child Abuse & Neglect, 145, 106395. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2023.106395
Ota yhteyttä
Haluaisitko kuulla lisää yhteisövaikuttavuustyön tutkimuksesta tai liittyä tutkimus-HUBiin? Ota yhteyttä!
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi