Ilmiö

Nuoruusiän yhteisöllisen vapaa-ajan ja varhaisaikuisuuden mielenterveyden välinen yhteys.

Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?

Oulun Kaakkurin koululla järjestetyissä yhteisövaikuttavuuden työpajoissa nousi esiin kysymys siitä, millainen vapaa-aika voi edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä. Lisäksi havaittiin, että aiemmissa tutkimuksissa ei ollut juurikaan tarkasteltu vapaa-ajan toimintojen ja vakavampien psyykkisten häiriöiden välistä yhteyttä pitkittäisesti.

Miten tutkittiin?

Tutkimus pohjautuu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:n (NFBC86) laajamittaiseen, väestöpohjaiseen aineistoon. Käytetyssä osa-aineistossa oli 6838 tutkittavaa. Nuoruusiän vapaa-aikaan liittyvät tiedot pohjautuvat kerättyjen kyselyaineistojen tietoihin. Diagnooseihin liittyvät tiedot perustuvat valtakunnallisiin rekisteritietoihin.

Tutkimustulokset

Nuoruusiän sosiaalisesti aktiivinen vapaa-aika oli yhteydessä matalampaan mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuuteen varhaisaikuisuudessa. Sen sijaan sosiaalisesti ei-aktiivinen vapaa-aika oli yhteydessä korkeampaan mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuuteen.

Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?

Tutkimus osoitti, että yhteisöllisellä vapaa-ajalla on merkityksellinen ja mahdollisesti pitkäkestoinen yhteys lasten ja nuorten mielenterveyteen. Tulokset ovat ohjanneet sosiaalisten suhteiden ja mielenterveyden väliseen pitkittäiseen yhteyteen liittyvää jatkotutkimusta sekä tukeneet käytännön toimijoita ja järjestöjä (esim. Auta Lasta ry:n Järjestövarikko) lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

Lähde

Timonen, J., Niemelä, M., Hakko, H., Alakokkare, A., & Räsänen, S. (2021). Associations between adolescents’ social leisure activities and the onset of mental disorders in young adulthood. Journal of Youth and Adolescence, 50(9), 1757–1765. https://doi.org/10.1007/s10964-021-01462-8

Ilmiö

Nuoruusiän perinteisten vapaa-ajan toimintojen ja varhaisaikuisuuden psykiatrisen sairastavuuden välinen yhteys.

Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?

Tutkittava ilmiö tunnistettiin aiemmista pitkittäistutkimuksista (Timonen ym., 2021, 2022), joiden jälkeen haluttiin ymmärtää paremmin, millainen yhteys nuoruusiän vapaa-ajan toiminnalla on myöhempään psyykkiseen sairastavuuteen. Havaintona oli, että vaikka vapaa-ajan merkitystä mielenterveydelle pidetään yleisesti tärkeänä, aiheesta on vähän systemaattista ja pitkittäistä tutkimustietoa. Tämä loi tarpeen koota ja arvioida olemassa oleva tutkimusnäyttö kirjallisuuskatsauksella.

Miten tutkittiin?

Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkasteltiin nuoruusiän vapaa-ajan toimintaan osallistumisen yhteyttä myöhempään psykiatriseen sairastavuuteen. Mukaan valittiin 11 vuosina 2010–2023 julkaistua tutkimusta ennalta määritettyjen sisäänottokriteerien mukaisesti.

Tutkimustulokset

Aktiivinen osallistuminen vapaa-ajan toimintoihin nuoruudessa oli yhteydessä pienempään riskiin saada psykiatrinen diagnoosi varhaisaikuisuudessa. Vahvin ja johdonmukaisin näyttö koski masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä ja psykoottisia häiriöitä. Tulokset korostavat erityisesti sosiaalisesti osallistavien vapaa-ajan toimintojen merkitystä nuorten pitkäaikaiselle mielenterveydelle.

Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?

Tulosten mukaan nuoruusiän vapaa-ajan toiminnoilla voi olla pitkäkestoisia yhteyksiä mielenterveyteen. Tulokset tukevat mielenterveyden edistämistä arjessa, mielekkään vapaa-ajan ja osallisuuden kautta. Ne kannustavat yhteisöjä ja palveluja vahvistamaan nuorten mahdollisuuksia osallistua itselleen sopivaan sosiaaliseen toimintaan.

Lähde

Timonen, J., Niemelä, M., Hakko, H., Korkiamäki, H., & Räsänen, S. (2025). Association of traditional leisure time activities during adolescence to later psychiatric morbidity in early adulthood: A systematic review. Scandinavian Journal of Child and Adolescent Psychiatry and Psychology, 13(1), 82–102. https://doi.org/10.2478/sjcapp-2025-0009